keskiviikko 18. tammikuuta 2023

Koira haudattuna -podcast


Sain kutsun osallistua kuvajournalisti Jenna Lehtosen tuottamaan, koiramaailman epäkohtia käsittelevään podcast –ohjelmaan, Koira haudattuna. Otin kutsun vastaan. Haastattelu oli todella jännittävä ja mielenkiintoinen kaikkine studio-olosuhteineen.

Kiitos kutsusta! 💗 Podcastia pääsee kuuntelemaan tästä. Kuuntelusuositus koko Koira haudattuna-sarjalle!

Kuvajournalisti Jenna Lehtonen


Arvostan Jennan työtä todella paljon. Jenna on viestinnässään selkeä ja ymmärrettävä. Kuvat ovat kauniita, laadukkaita ja kerronnallisia. Mikä parasta tässä, Jennalla on hallussaan koko sosiaalisen median kenttä. Tavoitettavuus Facebookin, Tik tokin, Instagramin, oman bloginsa, ja Spotifyn ja SoundCloudin kautta on erinomainen.

Siinä missä omat koirasuhteeni ovat olleet enemmän perhekoiratasoa, naapurin Muru, opaskoirat Vili ja Nipa, Jasper, Jennalle syventävää tietoa rotukoiramaailmasta ja sen ongelmista on kertynyt, oman rotunsa, cavalierien kautta huomattavan paljon.

Meitä kahta yhdistää rakkaus koiriin, ja huoli rotukoirien terveydestä.

Haastattelun jälkeen jäin pohtimaan erityisesti kysymystä siitä, miksi rotua vaihtaessani en tehnyt taustatöitä uuden rodun suhteen, koirien terveyden osalta. Kotona tivasin itseltäni lisää perusteita tähän. 

Rotuvalintaa tehdessäni minulla oli vankka uskomus siitä, ettei corgirotu ole sen sairaampi, kuin muutkaan koirarodut. On huomattava, että tämä mielikuva on edelleen voimissaan corgirotujen osalta.

Huolimatta, että tänä päivänä tutkitusti tiedetään corgiroduissa esiintyvän keskimääräistä enemmän tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Todennäköisyys sille, että corgi kärsii elämänsä aikana tuki- ja liikuntaelinsairauksista, on merkittävästi suurempi, kuin monissa muissa roduissa, johtuen ääripiireistä, koirien liioitellusta ulkomuodosta.

Koirarotujen terveydessä on huomattavia eroavaisuuksia. Tästä huolimatta kaikkia koirarotuja saa markkinoida perusterveinä.

Kaupunkioloissa näkee ulkomuodoltaan monenkirjavia koiria, ihan kaikkialla. Moniko meistä osaa ajatella, että koiran ulkomuoto, poikkeavan matala, liioiteltu rakenne, voi aiheuttaa koiralle paljon haasteita ja jopa suoranaista kärsimystä?

Julkisuudessa matalaraajaisten koirien terveysongelmista, muiden kuin mäyräkoirien osalta, on alettu kertoa kattavammin vasta viime aikoina.

Jalostusasiantuntija Katariina Mäki: Retrogeenit - yhdestä lyhytraajaisuus, toisesta välilevyrappeuma

Eläinfysioterapeutti Tiina Kuusiston luento: Corgien rakenne ja liikkuminen eläinfysioterapeutin näkökulmasta.

Rotuyhdistys tiedonlähteenä


Rotuyhdistys jakaa tietoa varsin niukasti ja valikoidusti. Terveyttä edistävät toimet eivät ole niin tehokkaita, kuin mitä voisi ajatella. Lisäksi suosituksia kattavista terveystutkimuksista noudatetaan heikosti.

PEVISA-ohje sisältää tutkimuspakon, tiettyjen ominaisuuksien osalta, mutta ohje ei sisällä lainkaan jalostuksellista edistymistä tukevia raja-arvoja, saati tärkeitä kattavia selkälausuntoja. Tutkittavien ominaisuuksien osalta terveitä koiria on todella vähän.

Tiedot ongelmien yleisyydestä ja vakavuudesta yllättivät, ja sitten kohtasimme rodun vakavimmat haasteet itse. Pitääkö jokaisella ongelmat osua ensin omaan koiraan, ennen kuin ihminen ymmärtää, että jotain on pielessä? Toivottavasti ei. 

Rippe


Tunteet rakkaus, kaipaus ja syyllisyys, kulkevat käsi kädessä, kun ajattelen selkäsairauteen menehtynyttä ystävääni. Ripen kuoleman jälkeen osallistuin Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen pilottiin surutyöstä.

Eläinten ystävä -lehden artikkeli Täysin normaali suru, on todella lohduttava.

”Teinkö päätöksen liian aikaisin vai liian myöhään? Olisiko vielä ollut jotakin tehtävissä, joutuiko eläin kärsimään? Vastuu eläimestä on hirvittävän rankka. Syyllisyys ja vastuu ovat valtavan isoja kysymyksiä ihmiselle, ja niistä keskustelu vaatii paljon tilaa.”


Lainaus artikkelista, jonka löydät kokonaisuudessaan tästä. Lukusuositus. 💗

Syyllisyys ja vastuu


Syyllisyys ja vastuu ovat todella niin valtavan isoja kysymyksiä, että näitä aiheita toivoisi käsiteltävän koko rotuyhteisön voimin. Kipeitä kokemuksia rodun vakavimmista terveysongelmista, ja näiden aiheuttamaa tuskaa, ei tulisi jättää pelkästään yksittäisten lemmikinomistajien ja kasvattajien kannettavaksi. 

Avointa keskustelua ei ole avattu. Tätä en olisi arvannut rotua valitessani.

Vastuun kantaminen tarkoittaisi virallista, kollektiivista tukea menetyksen kokeneille, ennaltaehkäisevien, terveyttä edistävien toimien välitöntä tehostamista.

Asiantuntijasuositukset


Onko olemassa jokin erityinen syy, tai peruste, olla ottamatta tosissaan suosituksia, jotka tutkitusti edistävät rotukoirien terveyttä?

Rotukoiramaailmassa suurinta huolta ja murhetta eivät tunnu aiheuttavan koirien sukupolvelta seuraaville periytyvät vakavat terveysongelmat, vaan se, jos moniongelmaisten rotujen nykyistä, usein monella tapaa liioiteltua ulkomuotoa, ei kyetä säilyttämään.

Miten toteutuvat rodunjalostuksessa eläinsuojelulain koirajalostusta koskevat säädökset?

Eläinsuojelulaki kieltää eläinjalostuksen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille.

Tätä aihetta sivusi viimeksi eilen, Pieniamerikanpaimenkoira ry:n järjestämällä, kaikille avoimella selkäterveysaiheisella luennolla, Kennelliiton luustoasiantuntija Anu Lappalainen. Kiitos Pieniamerikanpaimenkoirat ry ja kiitos Anu Lappalainen.

Edistääkö uusi eläinten hyvinvointilaki muutosta? Toivottavasti.

Oman rotuni osalta kattavat selkälausunnot tulisi liittää PEVISA-ohjeeseen, raja-arvojen kera, koska tällä saavutettaisiin koirien kannalta merkittäviä etuja. Tutkimaton ei tarkoita tervettä.

Kattavat terveystutkimukset ja näiden pohjalta tehdyt jalostuskarsinnat sekä retrogeenin esiintymisen vähentäminen roturisteytysten avulla, ei vain vähentäisi selkäsairauksiin sairastuvien koirien lukumäärää, vaan myös lisäisi koirille kipeästi kaivattua raajapituutta, ja tätä kautta koirien toimintakyky ja luustoterveys paranisivat. Merkittäviä etuja!

Rotuvalinta


Rotuvalintaa tehdessä on monta tärkeää asiaa mitä kannattaa pohtia.
Terveys on pohdittavista asioista tärkein.

Kiitos

Kiitos Jenna Lehtonen. 💗 Ystävät! 💗


© Pia Grönroos






6 kommenttia:

  1. Surullista, että kohdallesi on sattunut sairas yksilö ja tippa linssissä tarinaasi kuuntelin. Podcastissa oli paljon tärkeää asiaa, mutta…valitettavan moni ei ymmärrä sitä, että Corgeja on kahta muunnosta. Rakenteessa on eroja. Kun puhutaan kahden eri rotumääritelmän omaavasta koirasta olisi nämä kaksi hyvä myös erottaa selkeästi toisistaan. Tämä asia mainittiin vain ohimennen ja tämän jälkeen puhuttiin Corgeista. Käsitykseni mukaan ”kokemusasiantuntijuutesi” koskee ainoastaan Cardiganeja? Rodut tuntevana, terveysasiaa vähättelemättä - odottaisin jatkossa, että puhutaan ainoastaan rodusta josta on omakohtaista kokemusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta. Tarkennan tätä vähän.

      Kohdallemme ei osunut sairasta yksilöä, vaan vanhin koiristamme sairastui aikuisiällä rotutyypilliseen selkäsairauteen, ja menehtyi tähän.

      Ohjelmassa mainittu Agria-tilasto, käsittelee corgirotuja yhtenä rotuna.
      Luusto-, nivel-, sekä selkäsairaudet on mainittu tässä tilastossa corgirotujen yleisimpinä riskitekijöinä, ja myös yleisimpinä kuolinsyinä. Tilastot näiltä osin ovat korkeat molemmissa rotumuunnoksissa, myös KoiraNet jalostustietojärjestelmässä.

      Ongelmat, mitä podcastissa mainitsen, etuosa-ongelmat, lonkkaviat ja selkäsairaudet, nivelrikko, kyseisiä vaivoja esiintyy molemmissa corgimuunnoksissa, huolimatta siitä, että pembroken koko ja rakenne poikkeaa hieman cardiganin rakenteesta. Esimerkiksi lonkkien osalta täysin terveitä koiria pembrokerodussa on tämän hetkisen lonkkaniveltilaston mukaan n.3% ja vastaavasti lonkkavikaisia on reilusti yli 70%.

      Pembroket hyötyisivät kattavista selkälausunnoista, ja terveyttä edistävistä raja-arvoista, ja että pyrittäisiin yhdistämään muutokset terveeseen kumppaniin, cardien tavoin.

      Näin vastuulliset kasvattajat toki tälläkin hetkellä toimivat.

      Monet toivovat käytännön vakiintuvan koskemaan kaikkia pentueita, ja tähän PEVISA- ohje, raja-arvoineen tarjoaa hyvän mahdollisuuden.

      Luustoterveyden edistäminen toimii samojen jalostussuositusten varassa, täysin rodusta riippumatta.

      Molempien muunnosten ongelma on kapea geenipooli. Sukusiitos lisää sairastavuutta. Jotta koirat pysyisivät elinvoimaisina, geneettisen vaihtelun lisäämisestä, hyötyisivät varmasti molemmat muunnokset.




      Poista
  2. Kuuntelin, itkin, kiitos❤️

    VastaaPoista
  3. Kiitos Pia corgien terveysasioiden nostamisesta, esillä pitämisestä ja paremman terveyden puolesta puhumisesta koirille.

    Itsellä kokemusta molemmista corgiroduista ja valitettavasti myös luustoon ja koiran rakenteeseen liittyvistä terveyshaasteista sekä pemulla (kynsien liiallinen kuluminen hermoon asti) että cardilla.

    Nykyisen cardin kanssa elämme jatkuvan kipulääkityksen, säännöllisten fysioterapiakäyntien, jumpan ja metsälenkkien kanssa toivottavasti mahdollisimman kivutonta elämää. Taustalla selkärangan rappeumaa, välilevynpullistuma mm. Onneksi oman cardin kohdalla konservatiivinen kuntoutus ja lääkitys ovat tuoneet jatkoaikaa ja matkassa on mukana meidän mainioin mummokoira.

    Surullinen olen siitä, että koirille saatavia terveystutkimuksia (kattavat luustokuvat, geenitestit mm.), tutkimuksista saatuja tuloksia ja asiantuntijoiden kannanottoja ei hyödynnetä kasvatustyössä. Viallisilla tuloksilla oleva koira pitäisi yhdistää terveeseen yksilöön puhuvat asiantuntijat ja näin corgiroduissa harvoin tehdään. Valitettavasti on lisätty corgien lukumäärää, ei terveyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelmat ovat yhteiset, ja näiden eteen tulisi kaikkien ymmärtää ponnistella. Asiantuntijatahojen neuvot ja ohjeet pitäisi ottaa tosissaan. Olen samaa mieltä kaikesta tästä, mitä kirjoitat.

      Kiitos kommentista, kokemusten jakamisesta! Toivotttavasti rakas mummokoira pysyy matkassa mukana vielä pitkään!

      Poista