Eroon Ääripiirteistä -kansalaisaloitteen keräysaika on päättymässä

 

Kuva: Annabel_P/Pixabay

– On aika katsoa eteenpäin.

Suomessa valmistellaan parhaillaan koirien jalostusasetusta. Ratkaiseva kysymys ei ole enää se, tunnistetaanko ongelmat.

Kysymys on siitä, mitä jalostuksessa on muutettava, jotta eläimen normaali, lajityypillinen elämä ja hyvinvointi mahdollistuvat – ja millä lainsäädännöllisillä keinoilla muutos saavutetaan?

Jalostuksessa ei päätetä vain yksittäisen eläimen ominaisuuksista. Jalostusvalinnat muokkaavat koko populaatiota – sukupolvi toisensa jälkeen.

Kyse on siitä, minkälaista tulevaisuutta rakennamme.

Kuva: iStock

Jos tiedämme, että tavoiteltu rakenne lisää riskiä sairastua, heikentää eläimen toimintakykyä tai aiheuttaa merkittävää haittaa, on jalostusta säädeltävä ja valvottava nykyistä määrätietoisemmin.

Pelkkä seulonta ei muuta haitallista rakennetta.
Pelkkä ohjeistus ei muuta jalostustavoitteita.
Pelkkä vapaaehtoisuus ei takaa, että muutos tapahtuu.

Sääntelyn vaikuttavuutta on arvioitava sen perusteella, muuttaako se jalostuksen suuntaa ja vähentääkö se aidosti hyvinvointia vaarantavien ääripiirteiden tuottamista tulevissa sukupolvissa.

Kotisivuillamme julkaistu, kansalaisaloitteen vireillepanijan Kaisa Lehtolan puheenvuoro ”Valmisteilla oleva jalostusasetus – toteutuuko koirien hyvinvointi?” tarkastelee tätä kysymystä ja sitä, millaisia ratkaisuja asetuksen valmistelussa tällä hetkellä punnitaan. 

Aloitteen näkökulma on selkeä 

Kuva: mjimages/Pixabay

Tietoa on jo riittävästi.
Ongelmat tunnetaan.

Nyt tarvitaan vaikuttavia rajoja ja tekoja.

Koirilla ja kissoilla on oikeus terveeseen, toimivaan ja lajityypilliseen elämään.

Jalostuksen on mahdollistettava tämä. 
Lainsäädännön on varmistettava oikeuksien toteutuminen. 

Anna äänesi kansalaisaloitteen tueksi. Kannata aloitetta kärsimykselle altistavan jalostuksen kieltämiseksi. Tee se pian, sillä keräysaika päättyy 2.10.2026.

 
Kiitos tuestasi! 🧡 


© Pia Grönroos 
Eroon Ääripiirteistä - kansalaisaloitteen työryhmän jäsen 

Kolme kuvaa. Kolme usein esitettyä kysymystä. Yksi yhteinen matka. 🧡

💗Rippe ja minä 2013

Olisitko arvannut?

Että olen vuonna 2026 Eroon ääripiirteistä -kansalaisaloitteen vastuuhenkilö?

En. 

Ei tietenkään ole toivottu lopputulos, että tähän on täytynyt päätyä. Mutta valitettavasti vetoomukset rotujärjestön ja Kennelliiton suuntaan eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Pientä valoa tulevaisuuteen tuo nyt valmisteilla oleva corgirotujen roturisteytysprojekti, mutta projekti vaatii vielä rotujärjestön hyväksynnän. 

Minä ja 🧡Irpukka 2015

Oletko katunut rotuvalintaasi?

Tein rotuvalintani senhetkisen parhaan tietämykseni mukaan. En kadu sitä, että olen saanut jakaa elämäni näiden koirien kanssa.

Rakkaus rotua kohtaan tarkoittaa minulle myös halua edistää rodun terveyttä ja hyvinvointia – kaikin käytettävissä olevin keinoin. Olemme toimineet tämän periaatteen mukaisesti. 
Perheessämme on cardigan tälläkin hetkellä. En tiedä, tuleeko meille tämän jälkeen enää koiraa? Jos tulee, en kuitenkaan mielelläni ottaisi enää ääripiirteistä koiraa.

💛Peppi ja minä 2016

Mitä toivot? 

Toivon, että ihmiset tunnistaisivat ääripiirteet nykyistä paremmin, ja että mediassa suhtauduttaisiin asiaan vastuullisesti. Corgin paikka ei ole uutiskevennyksessä.

Toivon, että eläinten terveys ja hyvinvointi asetetaan aidosti jalostuksen lähtökohdaksi ja että kasvattajilla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet terveyden edistämiseen.

Kasvattajan vastuu on merkittävä. Niin on myös rotujärjestöjen ja Kennelliiton vastuu siitä, että ostaja saa tutkimusnäyttöön perustuvat tiedot rotuvalintansa tueksi. Ääripiirteisiä rotuja ei tulisi markkinoida perusterveinä.

Myös mahdollisuus roturisteytyksiin tulisi olla avoin kaikille kasvattajille silloin, kun risteytystarve perustuu tutkimusnäyttöön. 

Toivon ennen kaikkea terveempiä koiria ja kissoja. Rohkeutta muuttaa jalostuksen suuntaa. 🧡


Lisää ajatuksia aiheesta: 
Kasvattaja, vaadi enemmän! – kansalaisaloitteen vastuuhenkilön Pia Grönroosin puheenvuoro 


Kannata aloitetta ääripiirteiden kieltämiseksi. 

Kiitos tuesta! 🧡




© Pia Grönroos 

Viralliset terveystutkimukset edistävät koirien terveyttä 3/5

Ira 💛

Artikkelisarja corgiroduille tärkeistä virallisista terveystutkimuksista on edennyt kolmanteen, virallisia selkälausuntoja käsittelevään osaan. Terveystutkimusten tärkeyden toivon välittyvän teille lukijoille, meidän Iran tarinan kautta. 

Selkälausunnot

Kennelliiton virallisessa selän röntgenseulontatutkimuksessa arvioidaan perinnölliset, synnynnäiset luustomuutokset, LTV välimuotoinen lanne- ristinikama ja VA, eli nikamaepämuodostumat, sekä perinnölliset rappeumamuutokset, IDD kalkkeutuneet välilevyt yhdessä K-luvun eli kalkkeumien lukumäärän kanssa, ja SP spondyloosi, selkänikamien rajoille muodostuneet luupiikit ja/tai -sillat.  

Synnynnäiset luustomuutokset LTV ja VA pysyvät muuttumattomia läpi koiran eliniän, kun taas IDD ja SP ovat eteneviä rappeumasairauksia. 

Rotutyypilliset selkäongelmat

Corgirotujen ääripiirteisestä rakenteesta ja geeniperimästä aiheutuen, corgit ovat tavanomaista alttiimpia selkäongelmille. Välilevyjen rappeutuminen alkaa heti ensimmäisen elinvuoden aikana, kun sen tulisi alkaa vasta koiran ikääntyessä. Rappeumasairauden edetessä, selän välilevyt kalkkeutuvat. Kalkkeutuneet välilevyt näkyvät röntgentutkimuksessa, ja ne arvioidaan asteikolla IDD 0-3. K luku kertoo röntgentutkimuksessa havaittujen kalkkeumien määrän. 

Rappeumat, kalkkeumat ja normaalista poikkeavat luustomuutokset voivat altistaa kivulle ja vakaville selkäsairauksille, kuten välilevyjen tyräytymiselle selkäydinkanavaan. 

Perinnöllisiin selkämuutoksiin ja arvosteluasteikkoihin kannattaa tutustua lähemmin, Suomen Kennelliiton sivulla https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-terveys/perinnolliset-sairaudet-ja-koiran-hyvinvointi/perinnolliset-selkamuutokset

Ira

Iran selkärangassa oli kaksi synnynnäistä, lieväasteista muutosta. Lannerangassa LTV1, jakautunut ristiluun keskiharjanne ja rintarangassa kaksi epämuodostunutta puolinikamaa, VA 1 tulos. Röntgenkuvissa ei nähty IDD:n osalta kalkkeutuneita välilevyjä, ei myöskään spondyloosiin viittaavia muutoksia.  

Iran selkälausunto, IDD0 K-luku 0 (puhdas), VA1 (Aste 1, lievä), lukumäärä: 2, SP0 (Puhdas), LTV1 (Jakautunut ristiluun keskiharjanne (S1-S2) tai muu lievästi normaalista poikkeava rakenne), kirjautui KoiraNettiin 1.12.2016. 

Lievät viat eivät aina oireile lievästi

Myöhemmällä aikuisiällä Iran lanneselässä alkoi esiintyä kosketusarkuutta ja kipua, jonka ajateltiin aiheutuvan LTV1 muutoksesta. Iran kipuja hoidettiin kipulääkityksen, hieronnan ja akupunktion, sekä Back on Track verkkotakin avulla. 

VA muutokset, eli nikamaepämuodostumat altistavat mm. välilevyjen kalkkeumille, ja kalkkeumat puolestaan altistavat kivulle ja välilevyjen tyräytymiselle. Seniori-ikäisenä otetuissa epävirallisissa kontrolliröntgenkuvissa Iran selässä nähtiin odotetusti välilevykalkkeumaa VA muutosten osalta. Välilevytyrään viittavia oireita Iralla ei esiintynyt. 

Selkälausunnon tiedot auttavat pitämään huolta omasta koirasta 

Seulontatutkimusten ansiosta selkäsairauksiin liittyvistä riskeistä ja myös seurantaa vaativista muutoksista on mahdollista tulla tietoiseksi. Melkoinen etu, sillä ilman röntgentutkimusta, pelkästään silmämääräisesti, tai käsin koiran selkää tunnustellen muutoksia ei kyetä havaita. 

Eläinfysioterapiassa tai hieronnassa esiin nousevat, jatkuvat/ toistuvat selkärangan ja selkälihasten kipu- ja pinnetilat ja jumit, voivat kieliä luusto-ongelmista selän alueella. Tarkemmat tutkimukset eläinlääkärin vastaanotolla ovat tällöin paikallaan.  

Mikäli koiralla esiintyy käytösmuutoksia, kuten liikkumishaluttomuutta tai kosketusarkuutta ja/tai aggressiota, esim. selän päältä koiraa silittäessä tai harjatessa, tai koiralla esiintyy vaikeuksia hypätä sohvalle tai auton kyytiin, kannattaa herkästi hakeutua eläinlääkärin vastaanotolle. Eläinlääkäri voi tehdä koirasta diagnoosin, määrätä tarvittavan lääkityksen, antaa hoito-ohjeet ja tarvittaessa tehdä lähetteen tarkempiin tutkimuksiin, esimerkiksi selkäsairauksien hoitoon erikoistuneeseen eläinsairaala Aistiin. 

Huolehditaan myös rodusta

Selkäsairaudet ovat corgiroduissa merkittävä hyvinvointihaitta. Selkäsairauksista aiheutuu koiranomistajille huolta ja korkeita hoitokustannuksia. Selkäsairauksia on pyrittävä ennaltaehkäisemään jalostuksellisin keinoin. Tässä tärkeässä työssä jokainen corginomistaja voi osaltaan olla mukana. 

Kotikoirien viralliset selkäröntgentulokset, sairaille koirille myönnettävät epäviralliset selkälausunnot, kuolinsyytietojen ilmoittaminen KoiraNet tietokantaan, sekä tiedot sairastuneista ja selkäoperoiduista koirista rodun terveystietopankissa, ovat tukena rodun kasvattajille vastuullisia jalostusvalintoja tehtäessä. Yhteiset ponnistelut selkäterveyden edistämiseksi, toimivat myös yhteisöllisenä vertaistukena. 

Olethan mukana edistämässä koirien terveyttä! 

Kattavan virallisen selkälausunnon saa 24kk täyttäneelle koiralle. 

Corgirotujen tulevaisuus

Tulevaisuudessa corgiroduille toivottavasti lasketaan jo IDD indeksejä ja mahdollisesti myös asiantuntijoiden suosittamia sairausriskilukuja, joiden avulla vakavien selkäsairauksien esiintyvyyttä on mahdollista pyrkiä vähentämään. 

Tavanomaista korkeammista riskitekijöistä johtuen useat asiantuntijat suosittavat, että corgirotujen rakennetta tervehdytettäisiin. Ääripiirteistä tulisi luopua. Varhaista välilevyrappeumaa aiheuttavan geenimutaation vaikusta suositellaan vähennettävän roturisteytyksiä hyödyntäen. 

Geeneistä ja geenistesteistä, pääset lukemaan lisää seuraavassa virallisia geenitestejä käsittelevässä osassa. Tervetuloa seuraamme jälleen silloin! 



Kirjoitus on julkaistu aiemmin Corgiset lehdessä 3/2025  


Aiemmat osat → lonkkaniveldysplasia ja inkongruenssi.




© Pia Grönroos