torstai 28. marraskuuta 2024

Somepentue


Meidän Iralle muinoin tehdystä pentuesuunnitelmasta on noussut haloo.

En näihin syntyneisiin kohuihin aina jaksa ottaa kantaa, mutta nyt otan, sillä tässä on oikeasti pyritty kiinnittämään huomiota tärkeisiin asioihin. Tapa, millä kritiikki on tuotu esiin, ja myös aikajänne, näitä olisi voinut toki miettiä.

Suunnitelmaa vuodelta 2016, jaetaan kuvakaappauksena, roturyhmissä ja yksityisviesteissä, äärimmäisen kritiikin kera, sellaisten henkilöiden toimesta ja kesken, joita en tunne, ja joiden kanssa en ole koskaan vaihtanut sanaakaan. Suunnitelman johdosta, kantani corgirotujen terveysongelmiin ja jalostussuosituksiin, on leimattu silkaksi jeesusteluksi, mutta myös tekopyhyydeksi.

Täydellinen match


Aluksi tiedoksi. Kaikissa meidän kennelissä tehdyissä pentuesuunnitelmissa oli omat puutteensa, ei vain tässä suunnitelmassa, vaan ihan kaikissa. Omasta mielestä teimme parhaamme, mutta kuten monet hyvin tietävät, aina sekään ei riitä. Parantamisen varaa jää.

Jo ennen ensimmäistäkään Iralle tehtyä pentuesuunnitelmaa, olin konsultoinut Kennelliiton asiantuntijaa, Iralla esiintyneiden lievien selkämuutosten tähden. Mitä näistä muutoksista tulee tietää, miten ottaa huomioon, jätetäänkö pentuehaaveet sivuun? Koiran hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kysymyksiä. Pohtia voi, jos muutokset ovat tiedossa. Jalostuskäytölle ei nähty estettä, kunhan huomioitaisiin, ettei lähdetä tuplaamaan, etenkään VA vikoja.

Kun tätä kyseistä, voimakkaan kritiikin alla olevaa pentuesuunnitelmaa rakennettiin, kysyin myös tähän mielipidettä Kennelliitolta. Sain kuulla, että suunnitelma menettelee, jos parempaa urosvaihtoehtoa ei ole tarjolla, mutta asiantuntijan mukaan uroksella ei ollut ihan jalostuskoiran lonkat. Näin siis vuonna 2016.

En luopunut suunnitelmasta. Miksi en?

Yksinkertaisesti siitä syystä, että kovin montaa kattavasti terveystutkittua urosta, johon olisin voinut vaihtaa, ei ollut. Kattavasti terveystutkittuja uroksia ylipäätään oli äärimmäisen vähän. Onko kattavasti terveystutkituista, terveistä uroksista, tälläkään hetkellä ylitarjontaa? Vaihtoehdoksi jäi luopua suunnitelmasta kokonaan, tai kokeilla tätä. Me valittiin kokeilla tätä.

Lonkkavikojen merkityksestä koiran hyvinvoinnille, ei vielä tuolloin ymmärretty kaikkea tarpeellista. Heikkojen tulosten merkitystä vähäteltiin yleisesti. Koirien kerrottiin olevan muutakin kuin lonkat. Aloittelevana kasvattajana, en osannut kyseenalaistaa asiaa ja toistelin näitä fraaseja myös itse.

Toivoin urokseksi kattavasti terveystutkitun, aikuisen, mukavaluonteisen sporttisilakan, jolla ei olisi samoja vikoja selässään, kuin mitä meidän Iralla oli. Pidin myös tärkeänä, että Ira hyväksyisi valintamme. Emme olleet liikkeellä kiireen kanssa. Urosta tavattiin useamman kerran, ennen varsinaista astutusta, jotta nähtiin, että syttyisikö koirien välille kemiat ja syttyihän ne.

Rotujärjestön silloiset jalostussuositukset suunnitelma täytti. Osin jopa ylitti. Ira oli kattavien terveystutkimusten lisäksi INC tutkittu, INC0/0 koira. Ira oli myös geenitestattu PRA:n ja DM:n osalta, tuloksin N/N.

Suunnitelman plussat ja miinukset 


Näitähän riittää.

Suunitelmassa ei ole alaikäisiä koiria.
Suunnitelman koirat on terveystutkittu PEVISA-ohjelmaa laajemmin.
Suunnitelmassa on kattavasti terveystutkitut, aikuiset koirat.
Suunnitelman uros oli astutushetkellä yli 4 vuotias.  
Suunnitelmassa ei ole D narttua.
Suunnitelma ei ole DD yhdistelmä.  
Suunnitelmassa ei tuplata vikoja selän osalta.  
Suunnitelmassa ei ole tiedossa olevia yhteisiä lähisukulaisia 4. sukupolven osalta.
Suunnitelma ei ole uusintayhdistelmä.
Suunnitelman uroksella ei ollut teetetty useita pentueita.
Suunnitelmassa molemmat koirista olivat käyneet koiranäyttelyssä, useamman kerran,
käyttäytyen näyttelyolosuhteissa fiksusti ja varmasti.
Suunnitelmassa narttua tai urosta ei painostettu, tai pakotettu.

Suunnitelman suurimmat heikkoudet olivat nartun C lonkkatulos, lieväasteiset VA ja LTV viat, uroksen lonkkatulos D, ja muutoin terveessä selässä ollut IDD3 K5 tulos. Uroksen lähisuvun selkäsairausriskit. Nartun suku ei myöskään ollut selkäsairauksista vapaa.

Onko jonkun mahdollista nimetä, jokin sellainen cardigansuku tai linja, jossa selkäsairauksia ei esiinny? Kennelliiton asiantuntija ei tähän pystynyt, en minä liioin.

Muutama vuosi tästä, tämä asia alkoi painaa mieltäni toden teolla. Aloin kyseenalaistaa, miksi selkäterveysongelmiin ei kiinnitetä tarkempaa huomiota.Vuonna 2016 osaaminen riitti tähän. Omassa suunnitelmassani rodun selkäterveysriskit huomioitiin siten, ettei suunnitelmassa yhdistetty selän osalta tutkimattomia koiria, eikä tiedossa olevia muutoksia tuplattu.

Vuonna 2017, jolloin pentue olisi syntynyt, omaan rotuuni syntyi yksi (1) pentue, kattavasti terveystutkituista vanhemmista. Tämä pentue jäi ainoaksi laatuaan, sillä meidän Ira jäi tyhjäksi.

Vaikka pentuja ei syntynyt, on spekuloitu, varmana tietona, että tästä suunnitelmasta syntyneet pennut olisivat olleet sairaita. Täysin varmaksi ei voida tietää, mitä nämä koirat olisivat periyttäneet. Rodun terveystulokset, monigeenisten sairauksien periytymistapa ja todennäköisyys, tilastokehitys ja rotutyypillisten riskitekijöiden yleisyys huomioiden, todennäköisyys ongelmille olisi ollut korkea.  

Mutta miettikääpä vielä tätäkin. Tämä sysipaskaksi mainostettu C/D yhdistelmä, täyttää valtaosan tälläkin hetkellä voimassa olevista rotujärjestön jalostussuosituksista.

Onko tästä kritiikistä, jonka mukaan tämän suunnitelman kaltaiset yhdistelmät eivät rodun terveyttä millään tapaa edistä, ymmärrettävä, että muidenkin kuin minun mielestä, meidän tämänhetkiset jalostussuositukset, eivät vastaa tarkoitustaan? Kun vielä yhdeksän vuotta sitten tehty suunnitelma tuntuu istuvan jalostusraameihin.

Jos, niin tämä on hyvä uutinen.


Viralliset, kattavat selkälausunnot, jotka meidän pentuesuunnitelman koirilla olivat jo vuonna 2016, ovat nyt 1.1.2025 voimaan tulevissa corgirotujen PEVISA-ohjeissa mukana, jalostuskoirille teetettävinä pakollisina terveystutkimuksina.

SWCS ry:n vasta julkaiseman selkästrategialuonnoksen mukaan, vuosille 2025 ja 2026, IDD:n osalta suositellaan jalostuskäytön raja-arvoksi lukua IDD3 K10. Luit oikein K10.  IDD3 koira suositellaan yhdistämään, IDD0 tai IDD1 koiraan.

Tämän hetkinen asiantuntijasuositus jalostusrajaksi IDD:n osalta on IDD2 K4. Rotujärjestön suositus jää todella kauas tästä.

Entäpä ne C/D tai D/D yhdistelmät?

D lonkkatulos on vielä tämän vuoden mahdollista yhdistää A, B ja C tuloksiin, mutta vuoden 2025 alusta lukien, myös tulokseen D, indeksiehdon täyttyessä. Kuulostaako miten edistyneeltä, kun jo vuonna 2016 asiantuntijan mukaan D tulos ei ollut oikein jalostuskoiralle sopiva?

Selkälausuntoja ei vaadita, ne ovat vielä tämän vuotta pelkkä suositus.

Toivottu muutos

Jalostussuosituksiin on mahdollista saada muutos.

Vuoden 2026 vuosikokouksessa, jossa tullaan päättämään SWCS ry:n uudesta PEVISA ohjelmasta, ja tarvittavista raja-arvoista vuosille 2027 – 2029, on mahdollista äänestää tällaiset tulokset kuin D ja IDD3 historiaan, mihin ne toden totta myös kuuluisivat.


Pysykää aktiivisina!



©Pia Grönroos




maanantai 25. marraskuuta 2024

Osallistu koirien terveyttä edistävään työhön

Ruususten unta 💖

Terveyttä edistävä työ


Kaikkia mahdollisuuksia ja keinoja, miten tavalliset kotikoiranomistajat ja myös kasvattajat, voivat osallistua koirien terveyttä edistävään työhön, ei vielä tunneta riittävän hyvin, joten tein yhteenvetoa aiheesta myös tänne blogiin.

Toivon, että jokainen koiranomistaja ymmärtää, että koirien terveys ja hyvinvointi, se miten koirat voivat, ovat meidän ihmisten käsissä. Tämän päivän kasvattajat ja koiranomistajat rakentavat valinnoillaan tulevien koiranomistajien arkea. Useilla meistä on toiveena hankkia koira, ja jokainen toivoo, että juuri se oma koira saisi elää pitkän ja hyvän elämän, terveenä.

Onko rotukoirilla esiintyviä ongelmia tulevaisuudessa enemmän, vai vähemmän, kuin mitä nyt, on kiinni siitä, miten suhtaudumme tähän asiaan. Minkälaisia valintoja teemme, ja miten ahkerasti osallistumme terveyttä edistävään työhön, kaikille avoimen tärkeän tiedon tuottamiseen.

Jokaisen meidän panosta tarvitaan.

Mistä alkuun?


🐶Aloita vaikka Kennelliiton terveyskyselystä. Kyselyn tekemiseen menee n. 10 minuuttia. Kyselyyn pääset tästä.

🐶Osallistu Kennelliiton virallisiin terveystutkimuksiin. Corgiroduissa huomattavan tärkeitä tutkimuksia ovat mm. röntgentutkimukset lonkkien, kyynärien ja selän osalta. Ennakkolähetteet Kennelliiton virallisiin terveystutkimuksiin löydät tästä.

🐶Geenitestien, kuten CDDY, PRA, ja/tai Lafora osalta. Tällä hetkellä odottaisin virallisten testitulosten tallennuksen alkua, jonka jälkeen tulokset kirjautuvat KoiraNet järjestelmään. Tämä tapahtuu näillä näkymin, vuoden 2025 alkupuolella. MyDogDNa:n Black Friday tarjousta odotellessa.

🐶Luovuta koirastasi verinäyte geenitutkimukseen Hannes Lohen työryhmälle. Helsingin yliopiston Minä ja koirani- koiratutkimukseen, jossa opettajana toimii professori Hannes Lohi, pääsee tästä.

🐶Luo Welsh corgit: luonne ja terveys-ryhmään profiili koirallesi. Profiilia, kuten terveyskyselyitä, voi päivittää aina tarvittaessa. Kaikille avoin tieto on ihan parhaita tekoja rodun terveyden edistämisessä!

🐶Hyödynnä tarvittaessa mahdollisuus Kennelliiton myöntämään epäviralliseen, sairaalle koiralle myönnettävään, maksuttomaan lausuntoon, ja omaehtoiseen jalostuskieltomerkintään.


🐶Ilmoita koiralla esiintyvästä mahdollisesta perinnöllisestä sairaudesta kasvattajalle, ellei muuten, niin sähköpostin välityksellä. Huomioi kauppasopimuksen mukaiset kasvattajaa koskevat korvausvastuut. Informoi myös pentuesisaruksia, mikäli tämä on mahdollista ja rotujärjestöä. Muista jälleen myös Kennelliiton terveyskysely. Pelkästään se, että tieto liikkuu koiranomistajalta kasvattajalle, ei useinkaan riitä.

🐶Merkitse tiedot koiran kuolemasta KoiraNet järjestelmään. Kennelliiton jäsenyyttä ei vaadita. Ohjeet miten toimia löydät tästä.

Kasvattaja


Kannusta kasvatinomistajia avoimuuteen, omalla esimerkillä. Kannusta osallistumaan rodun kannalta tärkeisiin terveystutkimuksiin. Mikäli mahdollista, tue terveystutkimuksia taloudellisesti. Huomioi kasvatustyössä eläinten hyvinvointilaki ja asiantuntijasuositukset, niin tarkoin kuin mahdollista. Osallistu koulutuksiin, kehitä osaamistasi!


Tätä postausta on sallittua jakaa eteenpäin!


© Pia Grönroos

lauantai 26. lokakuuta 2024

Mielikuvia ja tutkittua tietoa

Mitä mieltä olet corgiroduista? 

Mielikuvat rodusta vaihtelevat sen mukaan, keneltä asiaa kysytään. Kysyä silti kannattaa.

Rotua kasvattavan mielipide voi erota merkittävästi rotua pitkään harrastaneen, ja sittemmin rotua vaihtaneen mielipiteestä. Terveysongelmilta välttyneiden mielipiteet voivat olla huomattavan positiivisia, verrattuna vakavia, pitkään jatkuneita terveysongelmia kohdanneiden ajatuksiin. 

Tämä on ymmärrettävää, sillä taloudellisten seurausten lisäksi, sairaan koiran hoito voi vaatia erityisjärjestelyitä, joihin ei ole osattu varautua ennalta. Tyypillinen esimerkki erityisjärjestelyistä on muutto kaupungista maaseudulle. Koiran sairauteen liittyy usein myös epävarmuustekijöitä, jotka heikentävät koiran ja omistajan hyvinvointia.

Parhaimmillaan ihmisen ja koiran välinen suhde tukee molempien hyvinvointia.

Yllätyksiltä ja pettymyksiltä voidaan välttyä tekemällä taustatyöt tunnollisesti, ja tähän kartoitukseen yhtenä osana omistajien kokemukset sopivat hyvin. Pelkästään omistajilta kerättyjen kokemusten varaan tiedon hankintaa ei kuitenkaan kannata jättää.

Tunnetut riskitekijät


Corgirotujen osalta yleisesti tunnetut riskitekijät liittyvät rodun kondrodystrofiseen, anatomisesti liioiteltuun ulkomuotoon. Rotuun yleistyneet vaikeat luusto- ja nivelsairaudet ovat merkittävä riskitekijä. Asiantuntijat suosittavat, että hyvinvointihaittoja ylläpitävistä ääripiirteistä tulisi asteittain luopua.

Corgiroduilla esiintyvistä terveyshaasteista tietoa:

Retrogeenit, yhdestä lyhytraajaisuus, toisesta ennenaikainen välilevyrappeuma

Koiran lyhyet raajat voivat aiheuttaa ongelmia

Artikkelit on julkaistu aiemmin Kennelliiton julkaisemassa Koiramme-lehdessä.


Mitä riskitekijöistä tulisi huomioida, minkälaisin jalostussuosituksin pentueita tulisi tällä hetkellä teettää, tutustu tärkeisiin asiantuntijasuosituksiin!!




Koira Haudattuna podcastin corgirotuja käsittelevään jaksoon tästä. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen vieraskynäkirjoitus, tässä.

Vastuullisesti tehdyt rotuvalinnat tarvitsevat pohjakseen, paitsi mielipiteitä, niin myös vastuullisesti tuotettua, vertaisarvioitua tutkimustietoa. Tietojen tulisi olla helposti kaikkien saatavilla, ja näiden tietojen tulisi pohjata rodun nykytilanteeseen.

Avoimuutta ja tiedotusta tulisi lisätä.

Tieteellinen koiratutkimus koiraharrastajien tukena


Tieteellinen koiratutkimus koetaan usein etäiseksi ja teoreettiseksi, mutta todellisuudessa tutkimustyö on suurelta osin koirapotilaiden kanssa tehtävää kliinistä työtä.

Tutkimuspotilaat saatetaan valita sairaalan potilaista tai kutsua erikseen tutkimusprojekteihin. Monissa projekteissa tarvitaan myös terveitä koiria, jotka kutsutaan eri yhteistyökanavien kautta tutkimuksiin.

Tutkimukseen osallistuminen on aina vapaaehtoista, ja niihin pyydetään aina omistajan kirjallinen lupa. Osallistuessaan tutkimukseen koiran omistaja voi auttaa meitä ymmärtämään tautien syitä, kehittämään diagnosointimenetelmiä sekä löytämään uusia hoitomuotoja.

Osa tutkimuksista on keskittynyt tiettyihin koirarotuihin ja niissä havaittuihin sairauksiin. Yhteistyössä rotujärjestöjen ja kasvattajien kanssa tavoitetaan laajasti rodunharrastajia.

Käynnissä olevat hankkeet toteutetaan yliopiston eläimiin kohdistuvan tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnan luvalla ja yhdessä lemmikkien omistajien tuella.Tutkimuksessa voidaan verrata eri hoitovaihtoehtoja toisiinsa ja löytää paras apu kuhunkin sairauteen.

Esimerkkinä, vuonna 2021 julkaistuun, suureen lonkkaniveldysplasiaa kartoittavaan tutkimukseen osallistui 1600 koiraa, kymmenestä eri rodusta.


Helsingin yliopisto Koiratutkimus Eläinlääketieteellinen tiedekunta.



© Pia Grönroos