Meidän Iralle muinoin tehdystä pentuesuunnitelmasta on noussut haloo.
En näihin syntyneisiin kohuihin aina jaksa ottaa kantaa, mutta nyt otan, sillä tässä on oikeasti pyritty kiinnittämään huomiota tärkeisiin asioihin. Tapa, millä kritiikki on tuotu esiin, ja myös aikajänne, näitä olisi voinut toki miettiä.
Suunnitelmaa vuodelta 2016, jaetaan kuvakaappauksena, roturyhmissä ja yksityisviesteissä, äärimmäisen kritiikin kera, sellaisten henkilöiden toimesta ja kesken, joita en tunne, ja joiden kanssa en ole koskaan vaihtanut sanaakaan. Suunnitelman johdosta, kantani corgirotujen terveysongelmiin ja jalostussuosituksiin, on leimattu silkaksi jeesusteluksi, mutta myös tekopyhyydeksi.
Täydellinen match
Aluksi tiedoksi. Kaikissa meidän kennelissä tehdyissä pentuesuunnitelmissa oli omat puutteensa, ei vain tässä suunnitelmassa, vaan ihan kaikissa. Omasta mielestä teimme parhaamme, mutta kuten monet hyvin tietävät, aina sekään ei riitä. Parantamisen varaa jää.
Jo ennen ensimmäistäkään Iralle tehtyä pentuesuunnitelmaa, olin konsultoinut Kennelliiton asiantuntijaa, Iralla esiintyneiden lievien selkämuutosten tähden. Mitä näistä muutoksista tulee tietää, miten ottaa huomioon, jätetäänkö pentuehaaveet sivuun? Koiran hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kysymyksiä. Pohtia voi, jos muutokset ovat tiedossa. Jalostuskäytölle ei nähty estettä, kunhan huomioitaisiin, ettei lähdetä tuplaamaan, etenkään VA vikoja.
Kun tätä kyseistä, voimakkaan kritiikin alla olevaa pentuesuunnitelmaa rakennettiin, kysyin myös tähän mielipidettä Kennelliitolta. Sain kuulla, että suunnitelma menettelee, jos parempaa urosvaihtoehtoa ei ole tarjolla, mutta asiantuntijan mukaan uroksella ei ollut ihan jalostuskoiran lonkat. Näin siis vuonna 2016.
En luopunut suunnitelmasta. Miksi en?
Yksinkertaisesti siitä syystä, että kovin montaa kattavasti terveystutkittua urosta, johon olisin voinut vaihtaa, ei ollut. Kattavasti terveystutkittuja uroksia ylipäätään oli äärimmäisen vähän. Onko kattavasti terveystutkituista, terveistä uroksista, tälläkään hetkellä ylitarjontaa? Vaihtoehdoksi jäi luopua suunnitelmasta kokonaan, tai kokeilla tätä. Me valittiin kokeilla tätä.
Lonkkavikojen merkityksestä koiran hyvinvoinnille, ei vielä tuolloin ymmärretty kaikkea tarpeellista. Heikkojen tulosten merkitystä vähäteltiin yleisesti. Koirien kerrottiin olevan muutakin kuin lonkat. Aloittelevana kasvattajana, en osannut kyseenalaistaa asiaa ja toistelin näitä fraaseja myös itse.
Toivoin urokseksi kattavasti terveystutkitun, aikuisen, mukavaluonteisen sporttisilakan, jolla ei olisi samoja vikoja selässään, kuin mitä meidän Iralla oli. Pidin myös tärkeänä, että Ira hyväksyisi valintamme. Emme olleet liikkeellä kiireen kanssa. Urosta tavattiin useamman kerran, ennen varsinaista astutusta, jotta nähtiin, että syttyisikö koirien välille kemiat ja syttyihän ne.
Rotujärjestön silloiset jalostussuositukset suunnitelma täytti. Osin jopa ylitti. Ira oli kattavien terveystutkimusten lisäksi INC tutkittu, INC0/0 koira. Ira oli myös geenitestattu PRA:n ja DM:n osalta, tuloksin N/N.
Suunnitelman plussat ja miinukset
Näitähän riittää.
Suunitelmassa ei ole alaikäisiä koiria.
Suunnitelman koirat on terveystutkittu PEVISA-ohjelmaa laajemmin.
Suunnitelmassa on kattavasti terveystutkitut, aikuiset koirat.
Suunnitelman uros oli astutushetkellä yli 4 vuotias.
Suunnitelmassa ei ole D narttua.
Suunnitelma ei ole DD yhdistelmä.
Suunnitelmassa ei tuplata vikoja selän osalta.
Suunnitelmassa ei ole tiedossa olevia yhteisiä lähisukulaisia 4. sukupolven osalta.
Suunnitelma ei ole uusintayhdistelmä.
Suunnitelman uroksella ei ollut teetetty useita pentueita.
Suunnitelmassa molemmat koirista olivat käyneet koiranäyttelyssä, useamman kerran,
käyttäytyen näyttelyolosuhteissa fiksusti ja varmasti.
Suunnitelmassa narttua tai urosta ei painostettu, tai pakotettu.
Suunnitelman suurimmat heikkoudet olivat nartun C lonkkatulos, lieväasteiset VA ja LTV viat, uroksen lonkkatulos D, ja muutoin terveessä selässä ollut IDD3 K5 tulos. Uroksen lähisuvun selkäsairausriskit. Nartun suku ei myöskään ollut selkäsairauksista vapaa.
Onko jonkun mahdollista nimetä, jokin sellainen cardigansuku tai linja, jossa selkäsairauksia ei esiinny? Kennelliiton asiantuntija ei tähän pystynyt, en minä liioin.
Muutama vuosi tästä, tämä asia alkoi painaa mieltäni toden teolla. Aloin kyseenalaistaa, miksi selkäterveysongelmiin ei kiinnitetä tarkempaa huomiota.Vuonna 2016 osaaminen riitti tähän. Omassa suunnitelmassani rodun selkäterveysriskit huomioitiin siten, ettei suunnitelmassa yhdistetty selän osalta tutkimattomia koiria, eikä tiedossa olevia muutoksia tuplattu.
Vuonna 2017, jolloin pentue olisi syntynyt, omaan rotuuni syntyi yksi (1) pentue, kattavasti terveystutkituista vanhemmista. Tämä pentue jäi ainoaksi laatuaan, sillä meidän Ira jäi tyhjäksi.
Vaikka pentuja ei syntynyt, on spekuloitu, varmana tietona, että tästä suunnitelmasta syntyneet pennut olisivat olleet sairaita. Täysin varmaksi ei voida tietää, mitä nämä koirat olisivat periyttäneet. Rodun terveystulokset, monigeenisten sairauksien periytymistapa ja todennäköisyys, tilastokehitys ja rotutyypillisten riskitekijöiden yleisyys huomioiden, todennäköisyys ongelmille olisi ollut korkea.
Mutta miettikääpä vielä tätäkin. Tämä sysipaskaksi mainostettu C/D yhdistelmä, täyttää valtaosan tälläkin hetkellä voimassa olevista rotujärjestön jalostussuosituksista.
Onko tästä kritiikistä, jonka mukaan tämän suunnitelman kaltaiset yhdistelmät eivät rodun terveyttä millään tapaa edistä, ymmärrettävä, että muidenkin kuin minun mielestä, meidän tämänhetkiset jalostussuositukset, eivät vastaa tarkoitustaan? Kun vielä yhdeksän vuotta sitten tehty suunnitelma tuntuu istuvan jalostusraameihin.
Jos, niin tämä on hyvä uutinen.
Viralliset, kattavat selkälausunnot, jotka meidän pentuesuunnitelman koirilla olivat jo vuonna 2016, ovat nyt 1.1.2025 voimaan tulevissa corgirotujen PEVISA-ohjeissa mukana, jalostuskoirille teetettävinä pakollisina terveystutkimuksina.
SWCS ry:n vasta julkaiseman selkästrategialuonnoksen mukaan, vuosille 2025 ja 2026, IDD:n osalta suositellaan jalostuskäytön raja-arvoksi lukua IDD3 K10. Luit oikein K10. IDD3 koira suositellaan yhdistämään, IDD0 tai IDD1 koiraan.
Tämän hetkinen asiantuntijasuositus jalostusrajaksi IDD:n osalta on IDD2 K4. Rotujärjestön suositus jää todella kauas tästä.
Entäpä ne C/D tai D/D yhdistelmät?
D lonkkatulos on vielä tämän vuoden mahdollista yhdistää A, B ja C tuloksiin, mutta vuoden 2025 alusta lukien, myös tulokseen D, indeksiehdon täyttyessä. Kuulostaako miten edistyneeltä, kun jo vuonna 2016 asiantuntijan mukaan D tulos ei ollut oikein jalostuskoiralle sopiva?
Selkälausuntoja ei vaadita, ne ovat vielä tämän vuotta pelkkä suositus.
Toivottu muutos
Jalostussuosituksiin on mahdollista saada muutos. Vuoden 2026 vuosikokouksessa, jossa tullaan päättämään SWCS ry:n uudesta PEVISA ohjelmasta, ja tarvittavista raja-arvoista vuosille 2027 – 2029, on mahdollista äänestää tällaiset tulokset kuin D ja IDD3 historiaan, mihin ne toden totta myös kuuluisivat.
Pysykää aktiivisina!
©Pia Grönroos
