 |
| Kattavat viralliset terveystutkimukset edistävät koirien terveyttä. |
Kiitos kaikille vuosikokoukseen osallistuneille!
Kiitos kaikille jäsenten PEVISA esitystä kannattaneille ja seuran esityksessä
pembrokeille tarjolla ollutta A vaihtoehtoa, (lonkkakuvaustuloksen D saanut
koira voidaan parittaa vain tuloksen A tai B saaneen koiran kanssa ja pentueen
vanhempien lonkkaindeksien keskiarvon tulee astutushetkellä olla vähintään
101), äänestäneille.
Seuran PEVISA esitykset äänestettiin jatkoon. D koirien jalostuskäyttö on
edelleen sallittua. Minkälaisin ehdoin? Tästä päättää Suomen Kennelliitto.
Asiantuntijasuositusten mukaan, mikäli D tulosta on välttämätön käyttää:
1) D koiran
tulisi olla uros
2) D tulos tulee yhdistää terveeseen A tai B tulokseen.
Milloin D tulosta voisi suosittaa jalostukseen?
N/CDDY tulos, muu
hyvä terveys ( INC, selkätulos), luonteen osalta testattu, kattavasti terveystutkittu, keskiarvoa
terveempi ja pitkäikäinen suku, keskiarvoa korkeampi indeksi. Esimerkiksi tällä tapaa voisi kompensoida heikkoa lonkkatulosta.
D koirien jalostuskäytön ei pidä olla rutiininomaista, vaan yksittäinen tarkkaan harkittu poikkeus. D tulos ei ole jalostuskoiralle sopiva tai suositeltava lonkkatulos. D narttuja ei tule käyttää jalostukseen, sillä tiineys voi vaarantaa koiran
itsensä ja myös pentujen terveyden.
Suomen Kennelliiton edustaja, JTT:n
puheenjohtaja Kirsi Sainio tähdensi SWCS ry:n virallisella FB sivulla
22.11.2025 PEVISA-ohjelmia koskevassa julkaisussa, että D nartut pitää saada
pois jalostuksesta.
Yhdistelmäkohtainen indeksiraja
Asiantuntijoiden corgiroduille suosittama yhdistelmäindeksiraja 105, mielellään
tätä korkeampi 110, kannattaa huomioida. Indeksit ovat ennuste ja lonkkaindeksien kohdalla vasta noin
kymmenen pisteen ero indekseissä vastaa yhden kirjaimen eroa
fenotyyppituloksissa.
Vuosikokouksessa ei kuultu syytä siihen, miksi rotujärjestö on esittänyt
jäsenistölle ettei yhdistelmäkohtaista indeksirajaa voitaisi korottaa?
Indeksejä on mahdollista hyödyntää
koirakohtaisesti ja yhdistelmäkohtaisesti. Corgiroduilla yhdistelmäkohtaista
indeksirajaa on mahdollista korottaa, esimerkiksi +1/vuosi.
Lähde: Suomen
Kennelliitto. Esityksemme
✓Esitimme lonkkatuloksille raja-arvoa C.
✓Nuorille, alle 5 vuotiaille uroksille asetettavaa j
älkel
äism
äär
ärajoitusta.
✓LTV muutosten LTV3 ja LTV4 yhdist
ämist
ä terveeseen tulokseen.
✓Ulkomaisia koiria koskevaa virallista
lonkkatulosvaatimusta.
Selkeiden ja velvoittavien PEVISA-ohjelmien hyödyntäminen helpottaisi
kasvattajien työtä ja mahdollisuuksia tehdä eettisesti
kestäviä jalostusvalintoja, jotka edistäisivät corgien terveyttä. Terveys edistyy, vain siten että terveys asetetaan tavoitteeksi nykyisen tason sijasta.
Valitettavasti esityksemme ei tällä kertaa täysin vakuuttanut kokousyleisöä.
🚩Punaiset liput
Jäsenten esitys koettiin radikaalina. Kokouspuheenvuorot, joiden
tarkoitus oli perustella, miksi D koiria ei voida sulkea jalostuskäytön
ulkopuolelle, konkreettisin esimerkein alleviivasivat
tilanteen vakavuutta sekä tarvetta nykyistä tehokkaammalle jalostuksenohjaukselle.
🚩Rotujärjestön
PEVISA-ohjelmaa on aiemmin markkinoitu ehdottomana miniminä, mutta
vuosikokouksessa ohjelmia mainostettiin ehdottomana ääripäänä. Tämän tiukempia
ohjelmia ei voitaisi millään toteuttaa.
🚩Yksittäiset
suositusten mukaiset kotipevisat, kuten jalostuskäytön raja-arvo C → ei
vaikuttavuutta.
🚩C
tuloksen saaneelle koiralle, ei löydy kuin muutama terve A-B
jalostuskumppani.
🚩Tehollinen
populaatiokoko romahtaa.
🚩Asiantuntijaohjauksen kyseenalaistaminen.
🚩Kennelliiton rekisteröintiehdot määrittämässä laillisuutta.
Epävarmat äänestäjät saattoivat näiden puheenvuorojen jälkeen kääntyä kannattamaan rotujärjestön
esitystä. Todellisuudessa seuran PEVISA esitykset, etenkin
lonkkaterveyden osalta, ovat edistymisen kannalta liian maltilliset. Avoimeksi jää tavoitetaanko nykyisillä PEVISA-esityksillä edistymistä?
Suomen Kennelliitto
Kennelliiton rekisteröintiehdot ovat minimitaso, eivät
hyvinvointilain tulkinta.
Ruokavirasto:
Eläinten hyvinvointi eläinjalostuksessa
Lonkkaniveldysplasia
Puheenvuorot, joissa heikon lonkkaterveyden merkitys
kyseenalaistettiin, herättävät huolta.
Lonkkaniveldysplasia ei
ole pelkkä tilastollinen ongelma. Kyse on
merkittävästä, koiran hyvinvointia heikentävästä sairaudesta.
Koiranomistajille koiran luustosairaudet tarkoittavat henkistä kuormitusta ja
korkeita hoitokuluja. Lonkkavikainen koira voi hyvän hoivan turvin elää pitkän elämän, mutta elinikäiset
hoitokulut nousevat korkeiksi.
Ostajat ohjaavat markkinoita
Pentueen riskejä on mahdollista pyrkiä madaltamaan. Corginhankintaa harkitsevien
kannattaa varmistua, että kasvattaja noudattaa
asiantuntijasuosituksia.
Kauppasopimuslauseke/kasvattajan myöntämä terveystakuu, osittainen kulukorvaus
koskien E tuloksia/ vakavia lonkkavikoja, tasaisi kulurakenneta. Kasvatustyön vastuita ei tule jättää pelkästään koiranomistajien kannettavaksi.
Siirtymäaika
Kokouksessa toivottiin maltillisia ratkaisuja, riittävän pitkiä siirtymäaikoja.
Parhaillaan on käynnissä yli 13 vuotta kestänyt siirtymäaika. Tuloksia ei
ole kyetty hyödyntämään toivotulla tavalla.
Kuvausmäärät ovat lisääntyneet, mutta cardiganien lonkkaterveys ei ole
edistynyt toivotusti. Vaikea-asteisesti dysplastisen D-E koirien osuus on
kasvanut.
Ulkomaiset tuontikoirat
Tilastoaikavälillä 2020-2026 E koiran sukutaulussa, 1. ja/tai 2. polvesta
löytyy usein ulkomainen tuontikoira. Terveystutkimaton suku on tavanomaista
riskialttiimpi. Tuontikoira tulisi yhdistää terveystaustaltaan tunnettuun
kotimaiseen sukulinjaan. Jälkeläisnäyttöä tulisi seurata tiiviisti.
Nuorten tuontiurosten osalta jalostuskäyttö on ollut varsin aktiivista.
Jälkeläistuloksia ei malteta odottaa, heikko jälkeläisnäyttö ei myöskään aina ole este jatkokäytölle. Nuorten urosten
jalostuskäyttöä tulisi rajata. Ulkomaisia koiria koskevat terveystulosvaatimukset ajavat rodun ja koirien etua. Tutkimaton ei ole sama asia kuin
terve.
E koirat
Welsh corgi cardiganeilla muita tuloksia useammin E koiran vanhempi on D koira. Tämän lisäksi aiempaa useammin E koiran vanhemmalla on muu kuin D tulos. Rodun geneettinen lonkkavikataakka on raskas.
Indeksit
BLUP-indeksi päivittyy uuden tiedon myötä. Jalostusindeksin
kehittymiseen vaikuttavat jälkeläisten ja myös sukulaisten, kuten sisarukset,
puolisisarukset, serkut, saadut tulokset. Mitä enemmän tietoa suvusta on
saatavilla, sen luotettavampi indeksi on.
Jos jälkeläisillä on hyvät tulokset → jalostuskoiran indeksiluku nousee, tai sukuun kertyy
muuten hyviä tuloksia → indeksi voi nousta. Tämä nostaa koiran sijoitusta
BLUP-listalla. Vastaavasti, jos koira
periyttää heikkoja tuloksia, tai sukuun tulee muuta kautta heikkoja tuloksia,
koiran jalostusindeksi laskee.
Alle 100 indeksi on aina keskiarvoa heikompi tulos.
Indeksin kehittyminen populaatiotasolla:
Indeksin keskiarvo pysyy aina 100:ssa, mutta se, mikä tulostaso vastaa
keskiarvoa voi muuttua. Jos rodun taso paranee, esimerkiksi cardiganeilla,
keskiarvo siirtyy vähitellen C–D-tulostasolta kohti C-B tasoa. Tällöin
D-tulokset ja osa C-tuloksista jäävät alle 100 indeksin.
Cardiganeilla tämän hetkinen indeksikeskiarvo on C-D. Indeksien lisäksi on aina katsottava millä
kuvaustuloksella indeksi on saatu.
Perinnöllinen monimuotoisuus ja jalostuspohja
Rotuun yleistyneiden luusto- ja nivelsairauksien sekä hyvinvointihaitoille altistavien
rakennepiirteiden lisäksi, corgirotujen haasteena on kapea jalostuspohja.
Jalostus on keskittynyt liiaksi yksille ja samoille koirille, lähinnä näyttelymenestyjiin
ja suosittuihin sukulinjoihin, joissa korostuvat jälleen
näyttelymenestyjät.
Osataanko näyttelylinjoihin liittyviä riskejä huomioida riittävästi? Liioittelun tavoittelu on johtanut mm. ääripiirteiden ja hyvinvointihaittojen lisääntymiseen.
Jalostuskäytön ulkopuolelle jää 91% uroksista ja 82% nartuista.
Geneettistä monimuotoisuutta tulisi turvata. Alle 5 vuotiaiden urosten
jälkeläismäärän/urosten elinikäisen jälkeläismäärän rajaaminen on nähty
toimivaksi keinoksi turvata geneettistä monimuotoisuutta.
Jalostusagronomi MMT Katariina Mäki Nuori koira jalostuksessa – mahdollisuus, riski vai molempia? Lukusuositus!
Valtalinjasta poikkeavat yhdistelmät ovat olleet jalostuksen tavoitteena läpi
yhdistyshistorian.
Jalostuspohjaa tulisi avata. Myös virallisten terveystutkimusten hyötyjen puolesta tulisi
kampanjoida aktiivisesti ja näkyvästi, jotta tutkimusmäärät lisääntyisivät/ kyettäisiin säilyttämään nykyinen taso.
Jalostustarkastukset, ja etenkin käyttäytymisen jalostustarkastus, toivottavasti
nostavat tavallisten kotikoirien jalostusarvoa. Rotujärjestön jalostussuosituksissa näyttelytulosten rinnalle tulisi nostaa muu harrastaneisuus, sekä luonnetestaus.
Terveysjalostus
Asiantuntijasuositukset tulisi ottaa jalostuksenohjauksessa
nykyistä näkyvämmin ja laajemmin huomioon
Terveyskriteerit alkavat vaikuttaa vasta, kun ne eivät ole yksittäisiä “kotipevisoja”, vaan muodostavat koko rotua koskevan yhteisen käytännön. Kotipevisat voivat ehkäistä ongelmia yksittäisissä linjoissa, mutta vasta yhteinen linja muuttaa suuntaa.
Corgirotujen roturisteytysprojekti
Corgirodut kaipaavat kipeästi terveitä geenimuotoja, jotta koirien terveys
edistyisi. Roturisteytystyöryhmän vuosikokousesityksen pääsee lukemaan tästä. Ylen aamu: Roturisteytykset puhuttavat koiraharrastajienparissa. Vieraana Kennelliiton osastopäällikkö Kaisa Gold.
Lopuksi
Kokouksen ja myös PEVISA-keskustelun aluksi korostettiin asiallisen keskustelun
tärkeyttä. Keskustelukulttuurin toivotaan muututtuvan yhteistyöksi ja
työrauhaksi.
Jo ennen vuosikokousta, jäsenten esitystä vastaan kerättiin someadressi, ja
kannattajissa nähtiin myös rotujärjestövaikuttajia. Tällainen vaikuttaminen ei ole
yhteistyön rakentamista. Tunteita herättävästä aiheesta huolimatta kaikille esityksille ja myös esittäjille tulisi antaa työrauha ja arvostus.
Yhteinen tavoite tunnistettiin. Suuri osa kasvattajista haluaa tehdä eettisesti
kestävää jalostustyötä ja parantaa rotujen luustoterveyttä. Eläinten
hyvinvointilaki edellyttää, että jalostuksessa huomioidaan eläinten hyvinvointi
ja terveys. Nykytilanne ei tätä tavoitetta täytä riittävästi.
Työt terveyden edistämisen parissa jatkuvat!
Tähän corgit tarvitsevat kaikkien harrastajien tukea! 🧡
© Pia Grönroos