 |
| Carthrophen pistos - alustatarget. |
Mistä tietää, milloin sairaan koiran kanssa on aika luovuttaa?
Tähän kysymykseen törmää aina silloin tällöin. Olen pyrkinyt valamaan uskoa kysyjälle siihen, että sydän kyllä kertoo, milloin on aika laittaa huolille päätös. Kesän aikana pohdin tätä kysymystä Iran vuoksi useasti, ja jälleen huomioin miten vaikeasta asiasta on kyse. On vaikea kuvailla sanoin pelkoa ja huolta tulevasta.
Miten elää, kiirehtimättä lopullisen päätöksen kanssa, mutta kuitenkin siten, ettei aiheuttaisi rakastamalleen eläimelle liiaksi kärsimystä?
Onko vielä jotakin, mitä voidaan ottaa huomioon? Onko vielä toivoa?
Miten tähän tilanteeseen on tultu? Nämä kysymykset nivoutuvat yhteen huolen kanssa.
Mitä kuuluu Irpukka?
Iran kesä oli paikoin todella ihana, mutta myös äärimmäisen vaikea ja raskas. Vietimme mahdollisuuksien mukaan aikaa, perheen kesken, Iralle täysin stressivapaissa ympäristöissä. Teimme muutoksia Iran lääkitykseen. Ira sai Librela-pistoksen. Mutta mikään ei tuntunut tuovan riittävästi apua. Metsästyskauden alku pakotti meidät takaisin kaupunkiin. Kaupunkiympäristö, räjäytystyömaineen ja ilmasotaharjoituksineen, oli Iralle aivan liian haastava. Iraa pelotti. Pelko ja ahdistus aiheuttivat Iralle eroahdistusta.
Laitoimme kaiken muun sivuun, keskityimme pitämään Irasta huolta. Teimme kaikkemme, ja silti
tilanne tuntui todella lohduttomalta.
Keskellä kesää, yllättäen, Iralta lohkesi kruunu hampaasta, ydintä myöten.
Hammasongelmissa röntgenin merkitys korostuu
 |
| Iran alaleuka. 307 juuret kuvan vasemmassa laidassa |
Tietopaketti koirien ja kissojen hammashoidosta ja suukirurgiasta 2004 sisältää hammaskartan.
Iran hampaissa ei silmämääräisesti näkynyt mitään poikkeavaa. Ellei 307 olisi haljennut, olisimmeko missä kohdin ymmärtäneet, että koiran hampaat kannattaa tutkia perinpohjaisesti? Onko koira mahdollisesti kärsinyt hammaskivuista pitkään?
Jäin myös miettimään, oliko syksyllä 2022, mastikatorisena myosiittina hoidettu tila, sittenkin hampaista aiheutuvaa? Iran suu tarkastettiin tuolloin pintapuolisesti, eikä mitään hälyttävää ollut näkyvissä. Myosiittia on diagnosoitu myös Iran sukulaisella. Täyttä varmuutta tähän asiaan emme saa.
Hoitoon pääsyssä on aina haasteensa, mutta kesäaikaan vaikeudet todella korostuvat. Asiantuntijat, joiden puoleen mielellään kääntyisi, ovat lomalla. Eläinlääkäriasemat toimivat minimimiehityksellä. Odotusajat voivat venyä todella pitkiksi.
Meillä oli onnea ja Ira pääsi hoitoon nopeasti. Kiitos Lillvet Tampere!
Ira toipui toimenpiteestä, mutta kipu- ja pelko-oireilu ei ottanut hellittääkseen.
Iran ongelmat eivät tule selkeästi esiin yhdellä katsomalla. Hyvänä päivänä Iran elämä ei poikkea tavanomaisesta koiran elämästä. Taustoja tuntematta koiran todellista vointia on mahdoton arvioida. Ira on tähän aivan liian reipas.
Arjen sankari
Omien murheiden lisäksi Ira on kantanut huolta omistajastaan. Kun Ira herätti minut toistamiseen, keskellä yötä, pontevasti sängyn vieressä haukkuen, ja herättyäni koira kävi huokaisten kiepille nukkumaan, ymmärsin, että minussa itsessäni on jotakin vialla.
Olin tuntenut oloni tavanomaista väsyneemmäksi, päätä särki usein aamuisin, epäilin stressiä syyksi. Otin asian puheeksi lääkärin kanssa, joka onnekseni paneutui tilanteeseeni huolellisesti. Yöpolygrafiatulos paljasti syyn koiran käytökselle. Sairastan uniapneaa. Ira on valvonut untani ja herättänyt minut hengityskatkosten vuoksi. Suojelusenkelini! 💗
Keskellä lohdutonta huolta, Ira painautui tapojensa mukaan illasta syliini, katsoi minua silmiin kauniilla silmillään, pussaili hellästi käsiäni. Silitin koiraa, ja kerroin Iralle, että on olemassa paikka, missä leikki voi jatkua ilman kipuja. Paikka, jossa huolet ja pelot eivät paina sen mieltä.
Olen valmis tähän, lupasin koiralle. Kyyneleet valuivat poskiani pitkin. Elettiin elokuun loppua.
Päätimme takarajan kivulle ja kärsimykselle. Syyskuun 15.päivä 2023. Otin selvää eutanasiajärjestelyistä.
Iran viimeinen lepopaikka olisi Ripen vierellä.
Kaikki oli valmista.
Elämä yllättää
Tuntemattomista syistä johtuen toisinaan käy onnekkaasti, ja tehdyt suunnitelmat eivät päde. Olimme valmistautuneet lopullisiin jäähyväisiin, mutta elämällä olikin varallemme iloinen yllätys!
Jatkoaika
Välittömästi eutanasiapäätöksen jälkeen Iran vointi alkoi kohentua. Ajattelin ensin, että kyse on siitä, etten kykene päästämään koirasta irti, haluan nähdä muutosta parempaan, mutta myös puoliso huomasi muutoksen.
Ira nukkui levollisemmin, oli leikkisämpi, jaksoi taas osallistua. Katsoimme koiraa kyyneleet silmissä, minä ja Silas, ja totesimme yhteen ääneen hymyillen, että tämä on ihme. Rintaa puristanut huoli ja suru vaihtuivat toivoksi ja iloksi. Päätettiin, että katsotaan vielä, annetaan aikaa. Kokeillaan vielä uusiksi, jos Librelasta saataisiin apua.
Ikään kuin ihmettä ei olisi ollut tässä jo kerrakseen, sähköpostiini ilmestyi yhteydenotto, akupunktiohoitoja kotikäyntinä tekevältä eläinlääkäriltä. Olin ollut yhteydessä eläinlääkäriin helmikuussa 2023, mutta tuolloin hänen asiakaslistansa olivat täydet. Nyt lääkäri tiedusteli, oliko meillä mahdollisesti edelleen tarvetta hoidoille.
Purskahdin itkuun ilosta ja huojennuksesta.
Syyskuun 11. päivä Ira sai toisen Librela-pistoksen. Toisin kuin ensimmäisen pistoksen jälkeen, vaste bedinvetmabille näkyi heti. Iran vointi koheni päivä päivältä. Kipukäytös ja pelot hellittivät. Syyskuun 15. päivänä Ira sai ensimmäisen akupunktiohoitonsa.
OTE HOITOKERTOMUKSESTA:
” Iran ensimmäinen akupunktiohoito tuki- ja liikuntaelinperäisten vaivojen takia.
Iralla oli todettu useammanlaista tuki- ja liikuntaelinperäistä vaivaa; mm. nivelrikko useassa nivelessä sekä LTV 1 ja VA1 muutos rangassa. Lonkkarakenne oli huonohko ja välilevyn kalkkeumia oli todettu. Ira oli oireillut vaihtelevasti jo pidempään. Ajoittain tilanne oli ollut niinkin huono, että oli harkittu jo eutanasiaakin.
Tutkimushetkellä tilanne on nyt huomattavan hyvä. Ira oli saanut Librela-pistoksen. Liikkeessä Ira liikkuu melko rennon oloisesti jalkojaan nostellen. Selässä näkyy joustoa.
Tuki- ja liikuntaelimistön tunnustelussa todetaan selkälihaksien jäykkyyttä kauttaallaan selän alueella. Myös lavan takana, kaulan sivuilla, rintalihaksistossa sekä hauisten alueella todetaan kireyttä.
Lantion asento vaikuttaa normaalilta, mutta liike on hieman alentunut. Myös ristiluun liike on alentunut. Nämä kuitenkin vapautuvat melko helposti manuaalitekniikoilla. Myös pitkien selkälihasten ja lonkankoukistajien faskiat saadaan hyvin vapautumaan.
Neulat laitettiin pisteisiin BL13(b), BL14(b), BL15(b), BL17(b), BL18(b), BL20(b), BL23(b), Bai hui”
Hoitopäivän iltana Ira oli riehakkaan iloinen. Itkin taas ilosta.
Sain CPAP laitteen. Elän ja hengitän. Olen todella motivoinut hoitamaan uniapneaa, sillä tiedän laitteen keventävän Iran työtaakkaa. Koira nukkuu varmasti levollisemmin, kun sen ei tarvitse kantaa hengityksestäni huolta.
En tiedä paljonko meillä on yhteistä aikaa jäljellä, mutta juhlimme jokaista päivää. Tervehdimme kaikin ilolla pimeneviä iltoja, viilentyneitä kelejä. +6 °C tuntuu kuin +1°C, eli ihan meidän toivekeli. Ira lepää ulkoilun päätteeksi kotona rentona, selällään, tassut kohti kattoa. Herää hyväntuulisena, heiluttaa häntäänsä.
Ira on tällä hetkellä yhtä reipas, kuin ennen joulukuussa 2022 tapahtunutta tapaturmaa. Sillä erotuksella, että nyt tiedämme Iran vaivoista huomattavan paljon enemmän. KLIK tästä.
Peppi on Iralla kaikessa kaverina. Tyttöjen välejä Iran kivut eivät ole hiertäneet. Ira on edelleen superhellä Peppiä kohtaan.
Ira rakastaa lunta. Toivon, että ensilumi sataa pian.
Iralla esiintyneitä kipuoireita:
Iralla on esiintynyt etu- ja takatassujen nuolemista ja kirputtamista, käsittelyarkuutta etutassuissa. Syrjään vetäytymistä. Ääniarkuutta ja pelkotiloja, mm. autoilua kohtaan. Eroahdistusta. Remmirähjäystä vieraita koiria kohtaan. Uupumusta ja väsähtelyä kesken lenkin, Ira on kannettu kotiin. Yöaikaista levottomuutta ja rauhattomuutta. Löysävatsaisuutta ja närästysoireita, pintojen nuolemista.
Tällä hetkellä, kiitos monimuotoisen hoidon, toimivan kipulääkityksen, akuhoitojen ja terveen suun ansiosta, tilanne alkaa viimein olla hyvässä hoitotasapainossa.
Iran lääkitys:
Iralla on tällä hetkellä päivittäisenä lääkityksenä tulehduskipulääke ja gabapentin. Molemmat pienellä annostuksella. Kerran kuussa annettavat pistokset Carthrophen ja Librela. Tarvittaessa lihasrelaksantti. Ääniarkuuteen tarvittaessa Sileo-geeli. Ääniarkuutta hoidetaan lääkityksen lisäksi käytösterapian avulla.
Nivelravinteina Arthroflex, Möller nivelille, Flexadin. Suolistoa tasapainotetaan Caniuksella sekä Aptuksen tehobaktilla. Iran silmiin pudotetaan aamuisin Bepanthen-tipat.
Iran lihashuolto:
Kuntoutumisen tukena Iralla on aiemmin ollut mm. hieronta, eläinfysioterapia ja kryohoito. Tällä hetkellä koiraa hoidetaan akupunktiolla, lääkinnällisellä laserilla, keveillä manipulaatiohoidoilla ja kraniosakraalihoidoilla.
Muita huomioita:
Turvallisuudentunne, omaehtoisuus, palkitsemiseen perustuvat hoitotoimenpiteet. En voi kyllin korostaa tässä, miten tärkeää on edetä koiran omaehtoisuutta ja turvallisuuden tunnetta lisäten.
Ira osallistuu hoitotoimenpiteisiin aktiivisena toimijana. Lääkkeiden pistoissa ja kynsihuollossa toimivat startti- ja stoppikäytökset helpottavat hoitotoimea. Kynsileikkureista olemme siirtymässä etutassujen osalta kokonaan kynsien viilaukseen. Laitteeseen on totuteltu pikku hiljaa, ja hoito sujuu jo hienosti.
Kipupäiväkirja helpottaa havainnointia. Iran voinnista teen merkintöjä seinäkalenteriin. Näin merkinnät ovat helposti nähtävissä. Painosta pidetään lukua punnitsemalla koira säännöllisin väliajoin. Merkitsen painot erilliseen tiedostoon.
Arjen apuna
Iran stressitasoja pyritään tasaamaan tilanteeseen sopivien ruokavirikkeiden ja leikkien avulla. Leikki hoitaa koiran mieltä ja tuottaa iloa. Ira rakastaa nenätöitä. Aarteen etsintä on Iran suosikkileikkejä. Vältämme liukkaita alustoja. Iralla on käytössä monenlaisia raheja, jotka helpottavat koiran nousua lempituoliin, sohvalle ja sänkyyn.
Tilasimme juuri rampin, kiitos tästä vinkin antaneelle ystävälle!💗 Rampista ja sen hyödyistä lisää myöhemmin, kun saamme käyttökokemusta.
Ilmojen viilennyttyä BOT-loimi on jälleen välistä käytössä. Etenkin koirien viettäessä aikaa keskenään. Ilman verkkoloimea, koirat laittavat bileet pystöön, eli verkkoloimi toimii tässä jarruvarjona liian riehakkaalle käytökselle.
Miten tähän on tultu?
Kaiken takana on rotuvalinta.
Kaikenrotuisilla koirilla on terveyshuolia. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Corgiroduilla tuki- ja liikuntaelinvaivoja esiintyy tavanomaista enemmän, liioitellusta, kondrodystrofisesta rakenteesta aiheutuen.
Kivut heijastuvat todella usein koiran käytökseen. Tätä tärkeää aihetta käsiteltiin Koira haudattuna podcastissa. Pääset kuuntelemaan jakson KLIK tästä linkistä.
Asuinympäristö luo tässä myös omat ongelmansa. Miten hyvin kaupunkiolosuhteet soveltuvat nivelvaivoista kärsivälle rodulle? Tämä on kysymys, johon olisi pitänyt perehtyä tarkemmin.
Valitsemalla rodun, jolla on mahdollisimman vähän tiedossa olevia terveysongelmia, on mahdollista välttyä monilta ylijalostuksen aiheuttamilta ongelmilta.
Teksti © Pia Grönroos
Blogikirjoituksen pääkuvasta kiitokset kuvaajalle, kuvajournalisti Jenna Lehtonen. 💗
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti