Rotuvalinnat, tehdyt ja eletyt

Elettiin vuotta 2008 ja olin jo tovin pohtinut rotuvalintakysymystä.

Mietin, etten ehkä hankkisi enää yhtä suurta koiraa, kuin mitä perheessämme aiemmin oli ollut (labbis). Lisäksi mietin, että jos ylipäätään halusi vaihtaa rotua, kokeilla jotakin muuta rotua, nyt olisi otollinen hetki tähän.

Tapasin tuohon aikaan sattumoisin useita corgirodun edustajia, ja viehätyin koirien luonteisiin. Myös corgin koko vaikutti sopivalta. Olen kaupunki-ihminen, viihdyn mökillä, askeettisissa oloissa muutamia päiviä, jonka jälkeen on ihana palata takaisin kaupunkiin. Avoimeksi ja rohkeaksi havainnoimani rotu, olisi varmasti kelpo valinta, ajattelin.

Rotuvalinta alkoi siis olla valmis, mutta perhettä ja lähipiiriä piti vielä kypsytellä aiheeseen.

Koira ei voi olla vain yhden ihmisen valinta, myös läheisten pitää seistä näin tärkeän päätöksen takana. Lopulta, muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 2013, kaikki oli valmista, ja kun kaikki oli valmista, meidän perheeseen muutti ensimmäinen welsh corgi cardigan.

Maatalon tytöstä kasvoi koira, joka täytti kaikki sydämeni toiveet.

Lyhyessä ajassa koiramäärä lisääntyi laumaksi asti. 

Vuosia myöhemmin, asiantuntijaluennoilla istuessani, aloin ymmärtää, miten rotuvalinnassani oli jäänyt huomioimatta muutamia todella tärkeitä, koirien hyvinvointiin oleellisesti vaikuttavia tekijöitä.

Rotuvalinta

Äärimmäisistä ulkomuotopiirteistä kärsiviä koirarotuja tuotetaan, niin kauan, kuin näille roduille riittää kysyntää ja kysynnästä vastaavat, rotuun ihastuneet pennunostajat.

Rotuhaaveita tuetaan kyseenalaisin markkinointikeinoin. Koirien väitetään pärjäävän ääripiirteistä huolimatta ihan mukavasti, kun tosiasiassa juuri liioitellut piirteet ovat merkittävä riskitekijä koirien hyvinvoinnille.

Kaikenrotuiset koiranpennut ovat suloisia. Mutta jokaisessa rodussa pennut eivät synny maailmaan vakavasti kasvuhäiriöisinä. 

"Ihmisen tehtävä on tarjota koiralle mahdollisimman hyvä terveys ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Lemmikkikoiran tarkoitus on olla pitkäikäinen ja toimintakykyinen kaveri. Eläinlääkäriliitto kannustaa kaikkia koiran omistajia ja koiran ottamista harkitsevia, kasvattajia ja ulkomuototuomareita keskittymään entistä enemmän koirien terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen ulkonäön sijaan." 

Lainaus Suomen Eläinlääkäriliitto

Jos maltat ja kykenet, pysähdy hetkeksi pohtimaan.

Toivoisitko parhaalla ystävälläsi olevan parhaat mahdolliset edellytykset hyvään terveyteen, vai olisitko valmis lähtökohtaisesti rajaamaan näitä mahdollisuuksia?

Rotuvalinta pohjaa pitkälti näihin kahteen kysymykseen, ja siksi asiaa kannattaa pohtia ennalta. 

Lue lisää: 

✓Retrogeenit, yhdestä lyhytraajaisuus, toisesta ennenaikainen välilevyrappeuma
✓Koiran lyhyet raajat voivat aiheuttaa ongelmia


Blogikirjoitus syntyi, jalostusasiantuntija Katariina Mäen 5.8.2024 julkaiseman verkkokurssin
Kuinka valita mahdollisimman terve koira, innoittamana. 

Jos mikäli mietit rotuvalintakysymyksiä, tämä kurssi on juuri sinulle räätälöity!  



© Pia Grönroos 

Työkoiran muistolle

Oletko saanut kuulla oman pentusi kasvattajalta, pentukaupoilla, miten pentueen äiti pärjää navetalla? Minä olen. Tällä kohdin sitä kokee itsensä täysin etuoikeutetuksi. Paukuttelen henkseleitä tämän vuoksi edelleen, sillä asian arvo on kasvanut korkoa koko rotuharrastukseni ajan. Monet tuntevat rodun historian, paljon tästä puhutaan, mutta vain todella harvoja on onnistanut kuten minua. Tunsin syystä suurta ylpeyttä ja iloa, sillä pennustani todella kasvoi työkoira. Lempeän jääräpäinen, tunneälykäs, rohkea. Monella tapaa kaunis ja rakas.

John Sinclair Cigarettes Champion Dogs: "Wonderfully intelligent, tireless cattle workers and guards, very gentle with children." Rotukuvaus piti vuonna 2012 syntyneen koirani,Vihtametsän Koivunlehden eli Ripen kohdalla täysin paikkansa. Kuvan koira Ch. Dinah of Wilmorton vaikuttaa nykykoiria kevytrakenteisemmalta sekä sopusuhtaisemmalta.

The Cardigan Archives: Dinah of Wilmorton. 

Koiraharrastajasta kasvattajaksi

Koiran omistaminen on elämäntapa. Koirakasvatus oli harrastus. Parempia lähtökohtia kasvatushaaveilleni en olisi voinut saada, kuin mitä koiramme meille tarjosivat. Rotu vei mennessään. Oltiin niin ihastuneita, että hankittiin laumaan vahvistusta. Irasta paistoi jo pienenä pentuna kilometrien päähän koiran nopeat hoksottimet, ensiluokkaista tasoa oleva koulutettavuus sekä erinomainen ruokahalu. Leikkisä ja hellä koira. Peppi keräsi täyden Jackpotin terveystutkimustuloksista. Itketti silloin ja edelleen silloin tällöin, koiran kevyttä menoa seuratessa.

Kasvatusharrastukseni aluksi olin intoa täynnä. Ystäväni muistavat tämän ajan varmasti yhtä hyvin kuin minä. Into pursusi yli omien tarpeiden. Oli mukava pohtia omia kasvatustyön periaatteita. Miettiä sopivia uroksia, pentujen tulevaisuutta.

Tärkeät terveystutkimustulokset ja muita huomionarvoisia asioita

Olin ylpeä tälle rodulle saatavilla olevista terveystutkimuksista. Asiantuntijoiden ja jalostuksen tavoiteohjelman suositusten mukaisesti meidän koirille hankittiin kaikki tarpeellinen, röntgentutkimustulokset, DNA tutkimustulokset, ihan kaikki. Halusin osaltamme osallistua koirien terveyttä tukevaan tieteelliseen tutkimustyöhön. Tästä en tinkisi. Päätin, että katsotaan ne tulokset aina siltä osin, kuin mitä on mahdollista. Meidän laumalle ensimmäiset kattavat terveystutkimustulokset lausuttiin vuonna 2014.

Koirien tuli saada aikuistua rauhassa. Piti saada tuntumaa siihen, että kuka koira on, mitä ovat sen vahvuudet ja heikkoudet. Osoittaisiko koira elinvoimansa, halunsa ja kykynsä suvunjatkamiselle. Miten suhtautuisi uusiin asioihin ja paikkoihin, autoiluun, yksinoloon. Riittäisikö hermorakennetta ja luonnetta, ja vasta tämän jälkeen, jos tarpeen, mietittäisiin jalostuskäyttöä. Ominaisuudet todella periytyvät. Alaikäisestä ei tiedä mitä koira periyttää. Alle kaksivuotiaalle ei saa teetetyksi kuin osan rodulle tärkeistä terveystutkimuksista. 

Päätin fiksusti jättää nartulle mahdollisuuden valita sulhosta kaiken sen, mitä nyt näissä suunnitelluissa yhdistelmissä ylipäätään voi nartun päätettäväksi jättää. Nartun tuli hyväksyä uros ja antaa uroksen astua. En astuttaisi vasten tahtoa, en pitelisi vastahakoista narttua aloillaan, en jättäisi uroksen raiskattavaksi. Yksi tärkeimmistä periaatteistani.

Samasta asiasta mainitsi tässä taannoin Kennelliiton asiantuntija, jalostustieteellisen toimikunnan jäsen, kasvattaja, eläinlääkäri Nina Mahlanen, luennollaan, yhtenä tärkeimmistä asioista kasvattajan huomioida.

Osallistuin pentujen turvallista kehitystä käsitteleville luennoille. Tiesin suurin piirtein teoriassa, mitä kaikkea pennut tulisivat tarvitsemaan. Turvallinen kasvuympäristö ja emon hyvä hoiva ovat pentujen kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita. Vaikka omat taitoni olivat vähäiset, luotin siihen, että äitikoirieni taidot olisivat tältä osin kohdillaan. Luotin myös siihen, että vaikeuksien edessä olisivat huolehtineet toistensa jälkeläisistä. Pennuilla ei olisi hätää.

Sosiaalistuminen alkaa pentulaatikossa

Ystävien kanssa suunniteltiin pentutreffejä, ystävällisesti pentuihin suhtautuvien, erirotuisten aikuisten koirien kanssa, kissakylpyjä naapurissa, retkeä äitikoiran ja pentujen kanssa tuttuihin maaseutumaisemiin. Sydämen päällä, haaveissani, pallottelin suloista pientä mustaa pentua, sille ja sen rakkaille sisaruksille oli nimetkin jo valmiina.

Kehitin tietojani ja taitojani nykytietoon perustuvien koirakoulutusmenetelmien osalta. Kursseja ja koulutuksia onkin kertynyt tältä osin mukava määrä. Halusin, että meiltä omiin koteihinsa lähtevät pennut saisivat tältä osin turvallisen alun elämälleen.

Pentukoiralle kipua ja epämukavuutta tuottavista ohjeista tulisi päästä eroon. Kovia otteita ei tarvita.

Helsingin yliopisto: Uusi näkökulma koiran johtajuuteen

Erinomainen, Iltalehdessä julkaistu perheartikkeli: Osaatko lukea koirasi eleitä?

Vastuut

Vastuullinen kasvattaja on kasvattamansa koiran tukena läpi koiran elämän. Ei vain myötätuulesta iloiten, vaan myös tuulessa ja tuiskussa rinnalla tukien. Jätin melkoisen nipun euroja säästöön mahdollisten huolien täyteisten päivien varalle.

Pennunostaja ei voi olla yksin vastuussa rodussa yleisesti esiintyvistä periytyvistä vioista ja sairauksista. Pennunostaja on tehnyt rotuvalinnan, mutta saman valinnan on tehnyt myös kasvattaja. Vastuut ovat yhteiset. Asiantuntevampana tahona kasvattajan osuus vastuista on pennunostajaa suurempi.  

Tiedon ja kokemuksen puutetta paikkasin kokeneilta kasvattajilta saatujen neuvojen ja tuen turvin. Käännyin useasti kysymysteni kanssa Kennelliiton asiantuntijoiden puoleen. Kaikki tieto ja asiantuntemus on meidän liiton jäsenten ulottuvilla. Sain Kennelliiton jäsenmaksuille todella katetta.

Olen kiitollinen koiristani, kiitollinen kaikesta saadusta tuesta.

Ei nyt aivan huonosti ensikertalaiselta, näin jälkikäteen asiaa arvioiden.

Vastamäki

Harrastukseni alku oli täynnä intoa ja ihastusta. Uskoin terveystutkimustulosten ja huolella suunniteltujen yhdistelmien tuottavan hyvää tulosta. En tuolloin juuri pohtinut populaatiogenetiikan merkitystä, en periytymisasteita. En sitä mitä on jalostus. Kirsi Sainion luento Pienen geenipoolin jalostaminen, jos osuu kohdille, kannattaa osallistua.

Kokemuksen ja tiedon karttuessa kävi yhä vain selvemmäksi miten vaikean ja vastuullisen harrastuksen olin valinnut. Rotuvalintani oli osunut liioiteltuja piirteitä sisältävään rotuun. Tietoni tältä osin olivat olleet puutteelliset. En ymmärtänyt kondrodystrofisen, anatomisesti liioitellun rakenteen haasteita.

Tuttavien ja ystävien nuoria koiria sairastui samaan aikaan, osa todella vakavasti. Koirat menehtyivät rodulle tyypillisiin, vakaviin perinnöllisiin sairauksiin, usein selkäsairauksiin. Oma koirani sairastui. Liikkuminen raisun liikunnan jälkeen tuotti koiralle kipua. Rakenteen tyyppivikoja, kuvaili ortopedi. Vuonna 2018 seurasin Salme Mujusen rakenneluentoa vakavin miettein.

Kondrodystrofisten koirien raajat eivät kehity normaalisti. Tästä tarkoituksella koirille aiheutetusta, sikiöaikaan osuvasta perinnöllisestä kasvuhäiriöstä, seuraa koirille monenlaisia ongelmia. Ei aina, ei kaikille, mutta osalle koirista. Koirat sairastuvat ulkomuotonsa tähden. Nuorina.

Inkongruenssiin sairastuneen koiranomistajan mahdollisuudet saada objektiivista tietoa sairauden eri hoitovaihtoehdoista eivät valitettavasti aina toteudu. Omistaja kipeine koirineen saatetaan ohjata kääntymään sellaisen lääkärin puoleen, josta jo ennalta tiedetään, ettei lääkäri tule suosittamaan hoitovaihtoehdoksi leikkausta. Osuuko näin tehty hoidontarpeen arviointi aina oikeaan?

Osa koirista toipuu levolla ja kipulääkityksellä, mutta osa koirista tarvitsee ja hyötyy kirurgiasta. Toimitaan miten tahansa koiran tilannetta pitää seurata. Hoitamaton kasvuhäiriö johtaa nivelrikkoon. Yhden koiran toipuessa, toinen toisaalla sairastuu samaan sairauteen, ja sama köydenveto alkaa alusta.

Kennelliitto: Kyynärnivelen inkongruenssi

Evidensia: Osteokondroosi, kyynärnivelen kasvuhäiriö

Lyhyiden raajojen koirille aiheuttamista ongelmista kerrotaan mm. Evidensian eläinlääkärin oppaassa lyhytkuonoisista roduista s.17.

Kaipaan tällaista eläinlääkäreiden julkaisemaa opasta kondrodystrofisista, liioiteltuja piirteitä sisältävistä, matalaraajaisista ja pitkäselkäisistä koiraroduista. Koiran ja omistajan etu on, että omistaja on tietoinen rodulla esiintyvistä, koiran rakenteeseen liittyvistä periytyvistä terveysongelmista, terveysongelmien hoitotavoista ja sairauksien hoitokustannuksista. Kattava opas mahdollisesti lisäisi ihmisten tervettä harkintaa rotuvalintoja tehdessä.

Kipu

Miltä tuntuu nojata täydellä painolla sellaisen nivelen päälle, joka on löysä, tai ei pysy sijoillaan? Tai, yrittää siirtää painoa takaosalta etuosalle, kun etuosakin on kipeä? Kun nivelessä on välys, joka jokaisella askeleella aiheuttaa ylimääräistä epävakautta ja kipua. Kun paino ei jakaudu nivelen päälle tasaisesti, luotisuoraa ei ole, kun on soudettava joka-ainoalla askeleella kipua välttäen. Kun rustopinnat rikkoutuvat jo hyvin nuorella iällä? 

Oireet eivät aina näy. Oireita ei aina tunnisteta. Ontuminen jo päättyi. Ei se enää onnu, ehkä enää silloin tällöin vain, ehkä vain rajumman liikunnan jäljiltä. Näytteleekö koira? Onko oppinut ontumalla kerjäämään huomiota?

Koira on luotu liikkumaan. Koira on mestari peittämään kipunsa, mestari kopensoimaan puutteita liikkeessä. Koira opettelee kävelemään siten, että liike on mahdollisimman tehokasta ja vaivatonta, mahdollisimman vähän kipua tuottavaa. Koira unohtaa kivun singahtaessaan pallon, jäniksen tai kaverikoiran, tuoksun perään. Liike vapauttaa endorfiineja. Kipu kulkee taustalla. Eläin ei esiinny, ei esitä kipeää. 

Seurasin Koira Expo 2021 tapahtumassa, dosentti Heli Hyytiäisen luentoa Koiran biomekaniikka, liikkuminen ja siihen liittyvät tekijät.

Luennolla kävi selväksi, miten vaikea tätä kompensaatiota on edes asiantuntijan havaita. Erinomainen luento, josta löytyy artikkeli maaliskuun 2021 Koiramme lehdestä. Luennon antina annoin meidän koirille kasvaa vähän totuttua pidemmät kynnet. Normaalin liikkeen kannalta koiran kynsillä on merkitystä. Koiralla kuuluu olla kynnet.

Muiden luusto-ongelmien ohella corgien alttius sairastua vakaviin selkäsairauksiin on moninkertainen verrattuna terveen välilevy- ja luustorakenteen omaaviin koirarotuihin. Välilevyt rappeuttaa geneettinen mutaatio koiran ensimmäisenä elinvuotena. Vakaville selkäsairauksille altistavaa geenimutaatiota, cardien tavoin, kantavat mm. basset houndit, ranskanbulldogit ja mäyräkoirat.

Koiran rakenne ei anna minkäänlaista suojaa periytyviä sairauksia vastaan. Rakenne altistaa ongelmille.

Koirien koko on kasvanut, massaa on tullut lisää, osa koirista on todella matalia, osan selkä on suhteettoman pitkä. Kennelliiton rotukohtaiset RKO ohjeet liioiteltujen piirteiden huomioimisesta kehottavat ulkomuototuomareita kiinnittämään tähän asiaan huomiota. Ohjeistus ei toimi.

Liioitellun matala koira saatetaan koiranäyttelyssä palkita mataluudestaan huolimatta. Liioitelluista piirteistä on tullut yhä liioitellumpia.

Koko ei ratkaise kaikkea. Kiputuntemukset eivät ole eläimen koosta kiinni. Pieni eläin kokee myös kipua.

Jalostuksen tavoitteena on terve koira

Helpompaa kuin pitää kiinni, on joustaa periaatteista. Koiran huonoja tai puuttuvia luustotutkimustuloksia saatetaan kompensoida erinomaiseksi mielletyillä luonne- tai rakenneominaisuuksilla, näyttelytuloksilla, hienolla sukupuulla. Näin ajatellen koira ei ole kokonaisuus vaan yksittäisistä palikoista rakentunut. Mitä pienempiin osa-alueisiin kokonaisuus rikotaan, sen enemmän on vaihtoehtoja, joilla paikata tai selittää tyhjiä ruutuja.

Ensimmäinen ja viimeinen pentuesuunnitelmistamme keskeytyivät samasta syystä. Jalostuskoiran lähisukuun osui vakava perinnöllinen sairaus ja tästä seurasi nuoren koiran kuolema. Olin vastuussa syntymättömien pienten pentujen elämästä ja terveydestä, en enää keksinyt miten kantaa vastuuta.

Muiltakaan osin eivät jalostussuunnitelmamme tuottaneet tulosta. Emme yrityksistä ja erehdyksistä huolimatta onnistuneet tuottamaan maailmaan yhden yhtä pentuetta. Emme kyenneet kääntämään vastoinkäymisiä voitoiksi, ottamaan oppia ja koppia koetusta. Musta pentue jäi toteutumattomaksi haaveeksi, aivan kuten loputkin suunnitellut pentueemme.

Näinkin pienellä otannalla, kuin meidän omat koirat, näkyy kaikki tämän rodun parhaat ja heikot puolet. Luovuin kasvatusharrastuksesta tammikuussa 2020. Lokakuussa 2020 menetin yhden rakkaista koiristani rotutyypilliselle selkäsairaudelle. Liioitelluista piirteistä aiheutuvat terveyshaitat ovat liian yleisiä, liian vakavia ja näihin kiinnitetään edelleen aivan liian vähän huomiota.

Olen samaa mieltä kuin mitä kuulen ja luen asiantuntijoiden ehdottavan. Koirien terveyttä voidaan edistää vähentämällä liioiteltuja piirteitä. Tämä asia ei ratkea tässä ja nyt, mutta jotain sentään on tehtävissä.

Kattavia terveystutkimuksia kannattaa hyödyntää nyt, ei ainoastaan vain suositella näitä. 

Matkalla

Merkitystä ei ole sillä mitä jäi saavuttamatta. Vastoinkäymiset opettavat. Siinä missä on matkan pää, on usein myös uusi alku. Kasvattajahaaveiden rinnalla kulki koiranomistajan latu. Kävimme metsässä. Tytöillä on kevättä rinnassa.

Viimeinen mohikaani

Vuonna 2002 pallottelin sylissäni naapurin suloista englanninbulldoggipentua. Pentu oli ääreistä söpö, iloinen ja touhukas. En sitä silloin osannut ajatella, että se hengitysteiden tuhina ja rohina jotenkin eläimen elämää haittaisi. Pentu ja kaikki sen sisarukset jouduttiin lopettamaan vakavan sydänvian vuoksi alle vuoden ikäisinä.

Oululaisen ystäväperheemme, erityisen mukavaluonteinen ja komea v. 2004 syntynyt Regions kennelin kasvatti, sytytti rakkauden tähän nykyiseen rotuuni. Yhdeksän vuotta myöhemmin, vuonna 2013, koiran sisaren tyttärentyttärentytär, Vihtametsän Koivunlehti, Rippe, saapui perheeseemme.

Rippe on elinvoimainen, niin ylivertaisen reipas ja kaunis, ja se on elänyt terveenä, että pelkästään koiraa arvioiden voisi ajatella, ettei rodussa ongelmia juuri ole, tai jos on, ne eivät voi olla suuria tai kovin merkityksellisiä.

Rakastuin tähän rotuun. Rotu vastaa täysin ominaisuuksiltaan ajatuksiani ja toiveitani koirasta. Reipas, hyväluonteinen, lempeä, voimakas, älykäs, huumorintajuinen. Helppohoitoinen, lyhyt ja karkea jokasään turkki. Tätä kaikkea. Rippe on täyttänyt sydämeni ilolla ja rakkaudella. 

Koiran ulkonäkö ja koko ovat asioita, joita moni pitää tärkeinä valintakriteereinä rotuvalintaa tehdessä. Corgia pidetään pienenä suurena koirana. Todellisuudessa welsh corgi cardigan on suuri koira varustettuna kokoonsa nähden aivan liian matalilla raajoilla. Tilaa koira vie ison koiran verran.

Ei ole lainkaan helppoa tiedostaa, että tämä sama asia, koiralle jalostettu, anatomisesti liioiteltu rakenne, ulkomuoto, se miltä koira näyttää, on myös syynä rodun yleisimpiin vakaviin terveysongelmiin. Kun oma koira on terve, ei tule välttämättä ajatelleeksi, ettei koko rodun tilanne ole yhtä hyvä. 

Rotukoira

Rodusta riippumatta rotukoira on eläin, joka on syntynyt siihen olomuotoon, mitä ihmiset ovat tietoisesti ja tavoitteellisesti jalostaneet. Koiran tulisi kyetä elämään elämänsä vaivatta ja hyvinvoivana, vailla isoja ongelmia. Liioitellut piirteet heikentävät koiran elämänlaatua ja hyvinvointia, aiheuttavat kipua, lyhentävät elinaikaennustetta, lisäävät omistajan huolta ja aiheuttavat korkeita hoitokustannuksia.

Tätä asiaa kannattaa koiraa hankkiessa pohtia monestakin näkökulmasta.

SELL Älä hanki lemmikkiä pelkän ulkonäön perusteella 

Jalostus

Jalostus on laadun parantamista, hyvien ominaisuuksien vaalimista. Jalostuspohjan on oltava riittävän laaja ja sen tulee sisältää riittävästi vaihtelua. Rodussa tulee olla riittävästi terveitä koiria, jotta rotu kykenee ylläpitämään elinvoimaisuutensa. Jalostuksellinen edistyminen on mahdollista, kun jalostukseen valitaan systemaattisesi rodun keskitasoa terveempiä koiria.

Mitä tapahtuu, kun tällaisia koiria ei ole? Kun lonkkavikainen koira yhdistetään toiseen lonkkavikaiseen, saadaan hyvin suurella todennäköisyydellä aikaan lonkkavikainen koira. Mikäli terveyttä ei kyetä edistämään jalostusvalinnoin, mihin kasvattajan työ, jalostusvalinnat silloin pohjaavat?

Ulkomuotoansiot ja näyttelymenestys ohjaavat vahvasti koirakasvatusta, siitäkin huolimatta, että painotuksen tulisi olla terveydessä. 

Miten vähämerkityksellinen se seikka, miltä koira näyttää, lopulta on, sen asian rinnalla, että koira saa olla terve.

Ulkomuotojalostuksen tiedetään heikentävän koirien käyttö- ja luonneominaisuuksia. Koiranäyttelytoiminta kaipaisi kipeästi uudistuksia. Koirien asettamisesta paremmuusjärjestykseen ulkomuodon perusteella tulisi luopua. 

Luvut ja tilastot

Kondrodystrofinen cardigan on rakenteeltaan kovin haavoittuva. Kaikki koirat eivät sairastu, eivät oireile, eivät toki. On kuitenkin melkoista mielikuvamarkkinointia väittää, ettei koira kärsi huonosta luustosta, löysistä nivelistä, nivelrikkokivuista tai selkävaivoista. Tämä rodun myyntipuhe ei pidä paikkaansa.

Jos unohdan hetkeksi sen, että rotuun on yleistynyt murheellisen vakava selkäsairaus, jota ei kyetä olemassa olevin keinoin tehokkaasti vastustamaan, jäljelle jää vielä tämän jälkeen rakenteellisia, vakavia ongelmia, joiden kanssa rodun harrastajat ja koirat joutuvat elämään. Koirat saattavat kärsiä eriasteisista luusto- ja nivelongelmista, kivuista ja säryistä läpi elämänsä. Koirat syntyvät kasvuhäiriöisinä, eivät terveinä.

Perusteet, haaveet ja toiveet, joiden varaan rakensin omat kasvatustavoitteeni, lepäsivät enemmän mielikuvien, kuin tiedon varassa. Tieto todella lisää tuskaa. Se herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Tuleeko meidän pyrkiä löytämään vastauksia? Mielestäni tulee, sillä meillä on tässä vaalimisen kohteena elävä, tunteva eläin. Harvinaisia vikoja on helpompi väistää kuin yleisiä. 

Rotuun yleistyneiden, erityisesti vakavien sairauksien osalta, tulisi kyetä toimimaan rodun terveyttä edistävästi. Koirien selkäterveyttä edistävät tutkimusmenetelmät tulisi hyödyntää, ja mikäli jalostusvalinnat eivät tuota toivottua tulosta, tulisi rohkeasti etsiä uusia tapoja vaikuttaa.

Liioiteltu ulkomuoto, se miltä koira näyttää, ei saa olla koiran tärkein rotua määrittelevä ominaisuus.

Liikuntaelinsairaudet, erityisesti selkäsairaudet ovat welsh corgi cardiganien yleisin nuorten koirien kuolinsyy. Tilastojen mukaan erityisessä riskiryhmässä ovat nuoret koirat. Rodun keskimääräinen elinikä on pudonnut alle kymmenen vuoden. Nuorimmat luustovikojen vuoksi lopetetut koirat ovat alle vuoden ikäisiä. 

Hallahukan kennel

Kulkiessani metsäpolkua, katselin koiraani lempeästi. Mietin, miten paljon etua rotu saisi, jos se olisi nykyistä sopusuhtaisempi ja luustorakenteeltaan kevyempi. Jos koiran raajat olisivat hivenen pidemmät, maavara parempi, jotta koiran selkä saisi tukea. Korvat koirassa jättäisin ennalleen. Luonteen soisin säilyvän, sillä se tässä rodussa on säilyttämisen arvoinen asia. Häntä on hyvä koiralla olla, se on tärkeä osa itseilmaisua, kuten ääni. Koska ilmastonmuutos on tosiasia, turkin soisi keventyvän.

Welsh corgi cardigania tulisi mielestäni lähteä systemaattisesti jalostamaan kohti anatomisesti terveempää, kevyempää ja sopusuhtaisempaa rakennetta, kohti terveempää jalostuspohjaa, roturisteytyksiä hyödyntäen. Nykyiset toimet rodun tervehdyttämiseksi eivät ole riittäviä. 

Hallahukan kennelin tarina on oma kasvutarinani. Olen kiitollinen koiristani, kiitollinen näistä vuosista.



Kuvat © Pia Grönroos

Vihtametsän Koivunlehti, Rippe ♥

Silaksen sylissä pentuna

Sarjan kirjoituksia, mitä meille kuuluu, avaa meidän Rippe.

Rippe on meidän laumasta juuri se koira, josta haave kasvatustyöstä sai alkunsa. Rippe on aito welsh corgi cardigan. Sillä on luonnetta, temperamenttia ja hermorakennetta vaikka muille jakaa. Rippe ei hätkähdä pienistä eikä isommista. Se on tomera ja tolkku koira. Ripessä näkyy erityisen hyvin rodun luonne, lempeä jääräpäisyys, tunneälykkyys ja kyky kommunikoida ihmisen kanssa. Kaikki ne ominaisuudet mihin tässä rodussa alun perin rakastuin.

Ystävän kanssa ♥

Kuten arvata saattaa, Rippe on ollut erityisen taitava luomaan suhteita. Koira saa täysin vieraat, jopa ei koiraihmisiksi itsensä luokittelevat ihmiset viihtymään lähellään. Rippe rakastaa erityisesti lapsia ja vanhuksia. Puistonpenkillä istuvan yksinäisen vanhuksen viereen Rippe hypähtää täysin spontaanisti ja antaa silittää itseään. Ripen välitön, ystävällinen luonne herättää ihastusta ja luottamusta.

 Merin rakas ♥ kaveri

Ulkoisesti Rippe on hyvin lähellä rotumääritelmän ihannetta. Rippe on ikänsä liikkunut terveenä ja reippaana. Se ei ole ontunut koskaan. Rippeä ei tarvitse houkuttaa liikkumaan. Ripellä on kavereina oman lauman lisäksi pitkäsäärisiä koiria ja se pysyy hyvin näiden vauhdissa mukana. Laittaa töppöstä toisen eteen. On täynnä iloa ja riemua. Haavereita on silloin tällöin sattunut, mutta Rippe on näistä selvinnyt pintanaarmuilla. Laumassa Rippe on erityisen rakastettu, Iralle ja Pepille tärkeä.

Reipas, valpas, uskollinen

Tervettä koiraa ei tarvitse tutkia?

Rippe on kattavasti terveystutkittu. Ilman jalostushaaveitakin on hyödyllistä tietää, missä kunnossa koiran tukirakenne on. Tässä kohdin ei kannata lähteä arvaamaan.

Rippe olisi luonteensa puolesta sopinut hyvin agiradalle. Luuston osalta terveystulokset eivät tätä harrastusta tukeneet. Ripelle metsä on tarjonnut haastetta riittämiin. Rippe rakastaa juosta metsässä vapaana. Rippe antaa mielellään itsestään kaiken. Se tekee työkoiran tapaan kaiken 110% tehoilla, koska se voi.

Rippe on reilut 6 vuotias ja nyt se on ensimmäistä kertaa elämässään sairaana. Pitkä antibioottikuuri jatkuu edelleen. Ripellä todettiin virtsatietulehdus. Punktaattinäytteessä, jossa näyte otetaan suoraa vatsapeitteiden läpi rakosta, oli verta, paljon tulehdussoluja ja struviittikiteitä.

Olivatko struviittikiteet seurausta tulehduksesta vaiko tulehdus seurausta struviittikiteistä? Tätä emme varmaksi tiedä. Rippe sai kuukauden antibioottikuurin, kipulääkettä ja rakon limakalvoja vahvistavaa Cystaid ravintolisää. Ripelle määrättiin erikoisruokavalio, ruoka ostetaan eläinlääkäriltä. Välipalaksi Rippe saa pienen määrän laktoositonta piimää, johon olen sekoittanut koirien omaa maitohappobakteerivalmistetta, Caniusta.

Tulehduksen huomasimme siitä, että Ripen pissassa oli verta. Koira ei missään kohdin juonut ylenpalttisesti, pissaamisvaikeuksia ei ollut. Rippe söi ja joi normaalisti, nukkui levollisesti ja oli hyväntuulinen oma itsensä. Pieniä muutoksia käytöksessä olin havainnut.

Aiemmista keväistä poiketen Rippe ei aktiivisesti pyrkinyt uimasille, edes helteillä. Metsässä koira saattoi kiertää kaatuneita puita, joiden yli se on normaalisti hypännyt. Leikkityyli vaihtui tutusta rajusta pystypainista tatamille. Nämä olisivat voineet mennä iän mukanaan tuomien muutosten piikkiin, mutta olivatkin merkkejä kivuista. 

Antibiootti puri tulehdukseen ja kipulääke kipuihin. Kontrollinäytteessä ei ollut enää tulehdussoluja, ei myöskään virtsakiteitä. Ruokavaliota jatketaan vielä kuukauden päivät, minkä jälkeen vapaasti laskettu pissanäyte tutkitaan uudelleen.

Näyte Ripeltä otetaan saunakauhan avulla. Ripellä on juuri sopivan syvä ja leveä kyykky. Koira ei häiriinny näytteenotosta mitenkään. Ennen näytteenottoa pesen kauhan ja lopuksi huuhtelen sen kiehuvalla vedellä. Kuivaan ja laitan kauhaosan minigrip-pussiin, johon se näyte kaadetaan ulkona. Näyte kiikutetaan samoin tein eläinlääkäriasemalle.

Pentuehaaveita

Ripestä olisi tullut erityisen hellä ja hieno äiti pennuilleen. Rippe on peloton ja todella tunneälykäs, huumorintajuinen ja leikkisä. Se olisi luotsannut pentunsa maailmalle parhain mahdollisin eväin. Meillä oli Ripelle suunnitelma, mutta tämä ei toteutunut. Pentuhaaveissa useamman kuin yhden asian on osuttava kohdilleen. Kaikki haaveet eivät toteudu. Rippe jää vaille omia pentuja.

Olen iloinen ja syvästi kiitollinen siitä, että kaikki se hyvä, mitä welsh corgi cardigan rotuna voi tarjota, osui Ripen myötä kohdalleni. Ripellä on aito vanhan ajan työkoiran sielu. Se on älykäs, uskollinen ja rakastava. Se on ollut terve. Sillä on työkoiran helppo ja lyhyt turkki. Kun tällaisen koiran elämä ja rakkaus osuu omalle kohdalle, ovat kaikki ne toiveet täyttyneet, mitä ihmisellä voi koiraa kohtaan olla.

En onnistunut valitsemaan vain hienoa koiraa, onnistuin täydellisesti myös kasvattajavalinnassani. Kiitos näistä molemmista kuuluu Jennille! Kasvattajan rakkaus ja vastuu koiraa kohtaan ei koskaan päättynyt siihen, että Rippe muutti meille. Kiitos kaikesta tuestasi ja neuvoistasi, mitä olemme saaneet.

En tiedä rakkaampaa!

Ripen seikkailut jatkuvat...





Kuvat © Pia Grönroos