SWCS ry palautetiedote ja muita huomioita

SWCS ry julkaisi palautetiedotteen, liittyen rotujärjestön PEVISA-tiedotteeseen.

SWCS ry on kertonut, että PEVISA-esitykset on laadittu yhteistyössä Suomen Kennelliiton jalostusasiantuntijoiden kanssa. Olen jättänyt seuralle indeksistä palautetta, ja palaute koskee tiedotuksen ohella rotujärjestön PEVISA-esitysten sisältöä. 

Indeksiraja

SWCS ry:n PEVISA-illassa ja PEVISA tiedotteessa kerrottiin, ettei jalostuskäyttöä koskevaa indeksirajaa 101, ole mahdollista korottaa järjestelmäteknisistä syistä. 

Kuitenkin Suomen Kennelliiton jalostusasiantuntijan kanssa käymäni keskustelun 11/25 mukaan, yhdistelmäindeksiä on mahdollista korottaa silloin, kun yhdistelmän toisena osapuolena on D koira. Jalostusasiantuntija myöhemmin vieläpä vakuutteli, että indeksin korottaminen on mahdollista, helppoa, eikä vaadi mitään järjestelmämuutoksia. 

Välitin SKL:n jalostusasiantuntijalta saadut tiedot sähköpostilla SWCS ry:n jalostustoimikunnalle, 19.12.2025 ja hallitukselle 16.1.2026. 

Jalostusasiantuntija kertoi myös olleensa sähköpostitse yhteydessä rotujärjestöön, ja pyytäneensä korjaamaan tiedotetta. Tiedotetta ei pyynnöstä huolimatta korjattu. 

Koskeeko nyt julkaistu palautetiedote indeksikorotuksesta saatua palautetta? Mahdollisesti? Suoraan tätä ei kerrota. Melko mystistä. 

Seuran julkaisema PEVISA-tiedote on indeksin osalta ristiriidassa Suomen Kennelliiton jalostusasiantuntijalta saatujen tietojen kanssa. 

Miksi indeksiasia on vaikea? 

Indeksiä koskeva ohjeistus ei ole selkeä. Suomen Kennelliiton tulisi tiedottaa indeksin mahdollisuuksista nykyistä selkeämmin. Jalostusasiantuntijalta saadun tiedon mukaan, yhdistelmäkohtaista indeksiä on mahdollista korottaa, kun yhdistelmän toinen osapuoli on D koira. 

Mielestäni idenksiä koskeva raja-arvo-asia olisi kannattanut avata uusiksi jo ennen vuosikokousta, nimittäin oikein käytettynä indeksi on tehokas työkalu. 

Miksi indeksiraja on tärkeä? 

Vuosina 2024-2025, SWCS ry:n luennoilla usat asiantuntijoista toivat esiin, nykyisen indeksirajan 101 tehottomuuden. Asiantuntijat esittivät, että yhdistelmäkohtaisen indeksirajan tulisi olla vähintään 105 – mielellään vielä tätäkin korkeampi, esim. 110, jotta indeksillä olisi toivottavaa vaikuttavuutta. 

Asiantuntijoilla tässä tarkoitetaan SWCS ry:n kasvattajapäivän asiantuntijaluennoitsijaa, ortopediaan ja corgirotujen nivelongelmiin ja jalostuksen haasteisiin perehtynyttä ell Juha Kalliota ja MMT, jalostusagronomi Katariina Mäkeä. 

Lisäksi, indeksistä huolimatta, D narttujen jalostuskäyttöä ei suositeta lainkaan, hyvinvointilain perustein, ja missään tapauksessa DD yhdistelmiä ei tulisi sallia. Seuran esitys mahdollistaa D narttujen jalostuskäytön ja DD yhdistelmät. 

Onko seuran esitys corgirotujen ja koirien edun mukainen? Tätä toivottavasti pohditaan tarkoin. 

Tiedotteen LTV osioon  

Rotujärjestön PEVISA-tiedotteeseen on kirjattu LTV:n osalta seuraavasti:

 ”Kennelliiton jalostusasiantuntijan mukaan LTV:n periytymisasteista on vielä varsin vähän tietoa, eikä ominaisuuden jalostettavuudesta ole varmuutta, joten niiden rajaaminen ei ole toistaiseksi perusteltua. LTV-muutoksista on hyvä saada enemmän tietoa, ja tämä toteutuu PEVISA-ohjelmien laajalla selkäkuvausvaatimuksella. Kennelliiton suositus on, ettei oireilevia koiria käytetä jalostukseen, ja oireilun syyt on varmistettava ennen jalostuspäätösten tekoa.” 

Eläinten hyvinvointilaki edellyttää, että jalostukseen käytetään terveitä koiria. Lievät viat suositellaan yhdistettävän terveeseen tulokseen. Asiantuntijasuositusten mukaisesti LTV1-4 asteet tulisi yhdistää tulokseen LTV0.  Rotujärjestön luennoilla kuullut asiantuntijat kehottivat kasvattajia huomioimaan LTV muutokset jalostuksessa.  

Välimuotoisen lanne-ristinikaman merkitys koiralle

LTV1: Tämä muutos ei nykytietämyksen valossa aiheuta koiralle oireita. 
LTV2−LTV4: Muutokset voivat altistaa lanne-ristiluualueen rappeutumissairauksille, jotka saattavat aiheuttaa oireilua (ns. cauda equina-oireyhtymä). 
LTV3 voi olla yhteydessä synnynnäiseen vinolantioon ja toispuoleiseen lonkkanivelen kasvuhäiriöön.

Corgirotujen kuolinsyytilastoissa on koiria, joiden kuolinsyyksi on merkitty LTV muutoksiin yhdistetty cauda equina-oireyhtymä. Vaikka LTV muutosten periytyvyyttä ei tunneta, selkäterveyden edistämiseksi LTV muutosten osalta annetut suositukset kannattaa huomioida nykyistä tarkemmin. 

LTV eli välimuotoinen lanneristinikama, on perinnöllinen, synnynnäinen nikamaepämuodostuma. LTV altistaa lanne-ristiluuliitosalueen varhaiselle rappeutumiselle, minkä seurauksia voivat olla takaselän kivut ja pahimmassa tapauksessa takajalkojen halvausoireet.

LTV tuloksia corgiroduille on lausuttu jo vuodesta 2013 lukien. 

Taulukko 1: Welsh corgi pembroke LTV esiintyvyys aikarajauksella 2016- 2026 , syntymävuotta 2016 käyttäen. LTV1-4 osuus tutkituista 44,5% 

 

Taulukko 2.  Welsh corgi cardigan LTV esiintyvyys aikarajauksella 2016-2026, syntymävuotta 2016 käyttäen. LTV1-4 osuus tutkituista 42,79%. 

Jäsenten PEVISA-esitys 

Jäsenten tekemä PEVISA-esitys perusteluineen on selkeä. 

Jäsenten esitys asettaa lonkkanivelen kasvuhäiriön osalta selkeän raja-arvon C, joka mahdollistaa jalostuksellisen edistymisen. Raja-arvo C on linjassa useiden asiantuntijasuositusten ja myös eläinten hyvinvointilain kanssa. Raja-arvo C:n tehokkuudesta on olemassa kiistatonta näyttöä. 

LTV-muutosten yleisyys vaihtelee roduittain ja monista roduista tätä tietoa ei ole vielä saatavilla, kerrotaan Kennelliiton sivuilla. Corgien osalta LTV esiintyvyys on kuitenkin jo hyvin tunnettu asia. KoiraNet järjestelmään on tallennettu LTV:n osalta kaikkineen pembrokeille 935 ja cardiganeille 1172 tulosta. 

Jäsenten esityksessä LTV:n merkitys selkäterveydelle on huomioitu. 

Raja-arvoja LTV:n käytölle ei asetettu. Kaikkia LTV asteita on mahdollista käyttää jalostukseen, mutta jäsenten PEVISA esitys ohjaa yhdistämään vakavimmat LTV3 ja LTV4 muodot terveeseen LTV0 tulokseen Suomen Kennelliiton ja asiantuntijasuositusten mukaisesti.  

Jalostuksenohjauksen tulee olla vaikuttavaa ja riittävän tehokasta. Jalostuksenohjauksessa on huomioitava eläinten hyvinvointilaki, koirien terveys ja rodun tilanne, nykyistä tarkemmin. Koiria ei tule vain tutkia, pelkkä kuvaaminen ei riitä. Tutkimustuloksia tulee myös hyödyntää. 

Jäsenten tekemä PEVISA-esitys kannattaa huomioida varteenotettavana vaihtoehtona seuran esitykselle. 

Muita huomiota 

Yhdistyslakia silmäillessä huomasin, että rotujärjestöllä olisi mahdollisesti, hallituksen näin päättäessä ja yhdistyksen sääntöjen mahdollistaessa, sallia jäsenten esittää kantansa kokouksessa päätettäviin asioihin, kuten PEVISA-esitykset ja roturisteytys, ennakkoon, jo ennen kokousta. 

Yhdistyslaki 4 luku 17 § Jäsenten päätösvalta

Ennakkoon annetut äänet laskettaisiin varsinaisen kokouspäivän ääniin. Tämä olisi ihan superhienoa!! 

Laitoin hallitukselle postia aiheeseen liittyen, josko tämä onnistuisi! Toivottavasti! 



© Pia Grönroos