Hyvää joulua! ♥

Ira makasi sylissäni raukeana, silitin sitä hellästi, koira pussaili tapojensa mukaan kättäni. Rippe nukkui vieressäni, rentona ja levollisena. Peppi nukkui sängyn päädyssä. Mieleni täytti ilo ja lämpö, rakkaus. Sama tunne, joka kauan, vuosikymmeniä sitten, syttyi sydämeeni, silittäessäni koiran kiiltävää, mustaa turkkia.

Musta koira täytti elämäni ilolla ja rakkaudella, jollaista en ollut aiemmin kokenut. Lapsen sydän oli pakahtua onnesta.

Miten ihmeellinen elämä, miten onnekasta! Saada kokea uudelleen, jotain sellaista, minkä ajatteli silloin joskus olevan ainutkertaista. 💗

Hyvää joulua,
onnekasta uutta vuotta 2020!

Kuvat © Pia Grönroos

Rotuvalinta

Törmäsin erinomaiseen harrastuskoiran rotuvalintaa käsittelevään podcastiin. On tosi monta asiaa, mitä tulisi osata ottaa huomioon rotuvalintaa tehdessä. Mitä ovat ne toiveet, jotka ohjaavat rotuvalintaa ja ovatko ne realistisella pohjalla? Onko minusta koiranomistajaksi ja jos on, minkälaisen koiran? Minkälaiseen kotiin koira on tulossa? Mitä koiran elinympäristö tarjoaa koiralle?

Ennalta on hyvä tutustua siihen, minkälainen eläin koira oikeastaan on. Mitä koira tarvitsee elämäänsä voidakseen hyvin? Arkitaidot helpottavat yhteiselämää. Miten koiraa koulutetaan? Miten koiran saa oppimaan erilaisia asioita?

Mikäli koira on kodinvaihtaja tai rescue, luottamuksen ja suhteen rakentamiseksi kannattaa varautua tekemään tavanomaista enemmän töitä.

Menikö oma rotuvalintani miten nappiin?

Pidän monenlaisista korista, joten ulkonäkö ei ohjannut rotuvalintaani ainakaan tietoisesti. Koiralla on hyvä olla kuono, korvat, kohtuullinen, helppohoitoinen jokasäänturkki. Koirasta pitää lähteä mielellään vähän ääntä. En osaa ajatella omistavani täysin hiljaista koiraa, sillä ääntä käyttävän kanssa on helpompi kommunikoida.

Koirassa saa olla luonnetta. Pidän siitä, että koiralla on omaa tahtoa, ajatuksia, vaatimuksia ja kyky ilmaista itseään. Minusta tämä kaikki kertoo kovasti paljon siitä, että koira on älykäs ja mukavasti myös siitä, että sillä riittää tahtoa kommunikoida ihmisen kanssa. Luonneominaisuudet painoivat rotuvalintaa tehdessäni paljon. Koiran koko oli myös yksi rotuvalintaani ohjaavista tekijöistä. En halunnut isoa koiraa, mutta en aivan pientäkään. Etsin koiraa elämääni tositarkoituksella.

Welsh corgi cardigan tuntui täydelliseltä rotuvalinnalta ja sitä se pitkään myös oli.

Ensimmäisenä talouteemme saapui Rippe, joka edelleen vastaa ihannettani tästä rodusta. Rippe on voimakastahtoinen, lempeän jääräpäinen, tunneälykäs, hermorakenteeltaan varma koira. Ira ei kaikilta osin yllä Ripen tasolle, mutta sillä on omia erinomaisia vahvuuksia. Iran leikkisyys, hellyys, kyky tehdä töitä erinomaisella vireellä – nopeus oppia uusia asioita, erinomainen ruokahalu, ovat upeita ominaisuuksia koiralle. Kolmantena laumaamme saapunut Peppi on koiristamme luonteeltaan rauhallisin. Peppi on rauhallinen koira. Omia ajatuksia silläkin on, sen kyllä cardiksi tunnistaa. Pepissä erityistä on sen sporttinen, liikkusa rakenne, mikä varmasti isolta osin selittyy sillä, että Peppi on luustoltaan kauttaaltaan täysin terve. Upeita tyttöjä ovat!

Jokaisella laumamme nartulla oli tarjota jalostukseen keskitasoa parempia ominaisuuksia niin terveyden kuin luonneominaisuuksien osalta. Pentuehaaveet olivat perusteltuja. Suunnitelmissa painotettiin hyvää luonnetta sekä terveyttä, hyödyntäen kattavia terveystutkimuksia.

Osa suunnitelmista kaatui erittäin vakaviin, perinnöllisiin terveysongelmiin. Samaan aikaan, samoihin terveysongelmiin päättyi monen tuntemani nuoren koiran elämä, aivan liian varhain.

Ongelmat eivät kosketa kaikkia koiria, mutta yhtä kaikki ne ovat olemassa ja ne osuvat aina jonkun koiran kohdalle. Selkäsairaudet ovat tällä hetkellä rodun yleisin sairaudesta aiheutuva kuolinsyy. Tyypillisin sairastumisikä on 4-5 vuotta. Etuosan rakenteellisia ongelmia on paljon ja ne ovat usein liioitellun matalan rakenteen aiheuttamia. Löysyys aiheuttaa ongelmia niin lonkissa kuin olkanivelissä. Luusto- ja nivelongelmat ovat yleisiä.

Rotuharrastuksen myötä tutuiksi ovat tulleet liioiteltujen piirteiden koirille mukanaan tuomat hyvinvointia alentavat terveysongelmat kuin myös ne keinot, mitä meillä on käytettävissämme näiden sairauksien vastustamiseksi. Terveystutkimustulokset ovat tärkeitä, mutta yksistään ne eivät riitä.

Selkäsairauksista vapaita linjoja ei ole. Näin ollen erinomaistenkin terveystulosten takaa löytyvät tasan samat perinnöllisten sairauksien ja vikojen perintötekijät. Huonoja tuloksia periyttäneet, periyttävät niitä myös jatkossa.

Suljetussa populaatiossa ongelmien määrä kasvaa, koirasukupolvi toisensa perään kohtaa samat terveysongelmat. Terveitä koiria ei yksinkertaisesti ole.

Sokea kulma? 

Miten en aiemmin huomioinut, ettei näin isolla koiralla ole riittävästi jalkoja? En osannut ajatella, että koiralle olisi haittaa siitä, että sillä on muuhun kroppaansa nähden liian lyhyet raajat.

Koiralle jalostettu liioiteltu ulkomuoto aiheuttaa ison osan koiran terveysongelmista.

Tänä päivänä rotuvalintani olisi erinäköinen. Pyrkisin löytämään rakenteeltaan sopusuhtaisemman koiran. Liian lyhyet raajat, matala maavara, raskas massiivinen rakenne – nämä kaikki jäisivät valitsematta syystä, että näistä ominaisuuksista aiheutuu koirille vakavia ongelmia.

YLE Miten hankin terveen koiran

Kaiken tämän ylikulutuksen ja ilmastomuutoksen keskellä koiran omistamista on ehkä syytä pohtia myös vähän laajemmasta näkökulmasta. Maailmassa on paljon kodittomia koiria. Rescuekoira tai kotia vailla oleva kodinvaihtaja voi täyttää haaveen omasta koirasta. Monirotuisuus voi terveyden kannalta olla eduksi.

Omassa koiranpidossani olen pyrkinyt muuttamaan kulutustottumuksiani. Pyrin kohtuuteen ja ekologisuuteen. Konkreettisesti tämä tarkoittaa kotimaassa tuotettujen sekä valmistettujen tuotteiden suosimista, kotimaisia raaka-aineita, kierrätystä sekä yksittäistenkin hankintojen tarkkaa tarvearviointia.

Matalaraajainen koira, lyttykuono, paljon ylimääräistä ihoa?

Jos rotuvalinta osuu liioiteltuja piirteitä sisältävään roturyhmään, tietoisuus rodun ongelmista auttaa ymmärtämään mihin on sitoutumassa. Kaikki eläinlapset ovat hurmaavia. Söpö ulkomuoto voi sisältää terveysongelmia. Terveysongelmien hoitokustannukset voivat kohota todella korkeiksi. Viasta aiheutuvaa kipua, huolta ja surua on mahdoton hinnoitella.

Ota ensin selvää, tee vasta sitten hankinta. Tue vain vastuullista kasvatustyötä. Varmistu koiran taustoista.Tiedä, mihin sitoudut.  Älä tee päätöksiä suljetuin silmin.


Suomen eläinlääkäriliitto: Älä hanki lemmikkiä pelkän ulkonäön perusteella


Kuvat © SEY/ Pia Grönroos

Mielentila

Tien oikeaa laitaa kulkivat cardineidit edelläni. Toista laitaa tietä pitkin meitä vastaan tuli kaksi koiraa, joista toinen varsin ärhäkässä mielentilassa. Ovat tuttuja koiria meille. Ennenkin on näihin rähinäreiskoihin törmätty. Rippe ei näille korvaansa lotkauta, Peppi heiluttaa häntää. Ira on meidän porukasta ainoa, joka näille syttyy, jos on syttyäkseen. Jos toinen on sitä mieltä, että voitais pistää rähinäksi, Ira vastaa mielellään, et juu tuu tänne vaan, katotaan. Tanssahtelee häntä pystössä, kevyen ilmavasti, kuin nyrkkeilijä kehässä. Hiljaa? No ei tietenkään.

No mitä, me jatkettiin matkaa, kuljettiin koko ajan eteenpäin. Rippe piti hyvää vauhtia yllä. Peppi siirsi jo huomionsa ruohonjuuritasolle. Ira piti pientä mekkalaa, tanssahdellen sekin eteenpäin ja kääntäen katseensa reiskan sijaan minuun. Minua alkoi hymyilyttää, kuten usein näissä tilanteissa. Ira näyttää vähän pallokalalta, kun se esiintyy oikein topakkana. Varsinainen sisulisko.

Kehuin koiria, lempeällä äänellä, miten hienosti ne kulkivat. Ira suli heti ensimmäisiin kehuihin, sen koko olemus muuttui hetkessä. Rapisutin palkkiopussia, nimesin herkkujen saajat nimeltä, jokainen sai makoisan palkan hienosti suoritetusta ohituksesta ja erityisen paljon kehuja.

Meilläkin tätä remmirähinää esiintyy aina silloin tällöin. Joskus homma kaatuu Ripen repeämiseen, usein vastaajana on Ira. Peppi, onpa sekin kertaalleen murissut ihan kunnolla vastaantulevalle koiralle. Kemiat eivät ihan aina kohtaa.

Hyvät palkkiot, riittävästi tilaa ohituksiin, ennakointi, ohjatut treenit, apuvälineet, ohjaajan tekniset taidot, LAT, BAT 2.0, vastaehdollistaminen, koiran perustaidot. Kaikilla näillä asioilla on vaikutusta siihen, että tilanteita voi hoitaa mallikkaasti.  

Tärkeä vaiko jopa tärkein asia, mikä tuosta Onnistu ohituksessa -listasta puuttuu, on ohjaajan oma mielentila.

Sillä, miten asennoidun näihin kohtaamistilanteisiin ja koiriini, koirien rähistessä, on huomattavan paljon suurempi merkitys kuin sillä, että hilaanko minä niitä koiria taluttimesta mukanani vai mitä muuta siinä mahdollisesti teen. Jos pysyn itse leppoisana, pysyvät myös koirat.

Ja jos vaikka koirat eivät ihan kykenisikään käyttäytymään leppoisan mallikkaasti, ihan ainahan eivät kykene, syitä tähän on lukuisia, koirat palautuvat ällistyttävän nopeasti normaaliin mielentilaan, sen ansiosta, etten itse lähde mukaan mekkalaan. Kieltämisen ja torumisen sijaan vien tilannetta eteenpäin, kehotan jatkamaan matkaa, kerron, ettei me nyt jakseta osallistua. Namipussin rapinalle ovat ehdollistuneet vuoren varmasti, tukitaidot, sanat täällä ja etsi, antavat muuta mietittävää koirille. Koirat usein ihan itse tarjoavat suoraa katsekontaktia, tietävät, että tässä on palkkion paikka.

Tätä nykyä kehun ja palkkaan aina, vaikka koko homma olisi mennyt kuinka penkin alle tahansa. En kiinnitä huomiota siihen, ettei homma onnistunut, sillä tiedän, että huono päivä voi osua kenen tahansa kohdalle. Myös minun. Asian hyväksymisellä, sillä, etteivät kaikki ohitukset voi sujua eikä niiden tarvitse sujua, kuin oppikirjassa, on ollut ratkaisevan suuri merkitys siihen, että valtaosa meidän kohtaamistilanteista sujuu todella fiksusti. Onnistumisprosentti on hyvin lähellä sataa. Loppuja ei lasketa.

Lukuisia syitä sille, miksi oma koira rähisee:

Koira on taluttimessa, talutin aiheuttaa painetta. 
Koira on turhautunut, koska se ei pääse moikkaamaan toista koiraa.
Koiraa jänskättää, se on ajautunut liian lähelle vierasta koiraa.
Koiraa kolottaa lonkasta, tekee kipeää, nyt ei huvita mikään.
Koiralla on valeraskaus, se tarvitsee enemmän tilaa kuin normaalisti.
Vastaantulevan koiran elekieli on uhkaava.
Vastaantuleva koira murisee. Huom. Emme
kuule samoja taajuuksia koirien kanssa, niinpä vastaantuleva koira voi murista,
vaikka itse emme sitä kuulisi. Oma koira kuulee ja vastaa murinaan.
Koira on väsynyt.
Koira on nälkäinen.
Koiran päälle on hyökännyt joskus yllättäen toinen vieras/ tuttu koira ja nyt koiraa pelottaa
kohtaamistilanteet.
Koira on joutunut tahtomattaan mukaan koiratappeluun.
Koiran stressitasot ovat tavanomaista korkeammalla, koska koiralla on jokin stressaava tapahtuma parahiksi meneillään, esim. muutto uuteen kotiin, eläinlääkärikäynti, koira on toipilas, muutos perhesuhteissa, koira on palannut juuri maaseutulomalta kaupunkiin, koira on kodinvaihtaja.
Koiralla on liian pienet tai epämukavat varusteet. Hiertävät valjaat, sopiva, mutta epämukava sadetakki, mantteli, josta syystä koira vähän stressaa tavanomaista enemmän.
Koira kulkee laumassa. ( Meillä koirat käyttäytyvät yksin olleessaan vieraita koiria kohtaan suvaitsevaisemmin, kuin mitä laumana.)
Koira on jätetty selviämään tilanteesta yksin.
Koira ei tiedä, mitä muuta sen tulisi tehdä.

Niin inhimillistä kuin kieltäminen ja toruminen, palkkiotta jättäminen ovat, yhdessäkään näissä esimerkkitapauksissa topakka kieltäminen, ei edistä asiaa kerrassaan mitenkään. Kieltäminen ja koiran toruminen, palkkiotta jättäminen, eivät myöskään edistä sitä, että seuraava kohtaamistilanne olisi koiralle tai koiran omistajalle yhtään helpompi.

Lukuisia syitä sille, miksi koiran omistajalta palaa hihat: 

Omistaja on väsynyt.
Omistaja on nälkäinen. 
Omistaja on kipeä.
Omistajalla on kiire.
Omistaja on stressaantunut.
Omistaja on huonolla tuulella.
Omistaja ei tiedä syytä sille miksi koira rähjää.
Omistaja tietää, että koira rähjää.
Omistaja ei odota koiran onnistuvan.
Omistaja ei tiedä mitä tehdä helpottaakseen yhteiselämää.


Koira ei aina osaa kovin selkokielisesti kertoa, mistä kenkä todellisuudessa puristaa.
Mitä haastavampia ohitustilanteet ovat, sen herkemmin näihin kannattaa lähteä hakemaan apua. Kun palkkiot ja varusteet, tekniikka ja asenne, oma mielentila on kunnossa, kohtaamistilanteet helpottuvat merkittävästi.

Koulutusasioita voi opiskella verkossa, kursseilla tai yksityistunnein:

Koiruuksien Klubi
Eläinkoulutus.fi
Häntä heilumaan.fi /Käytösterapia ZenKoira
Joy of Learning

Suosi positiivisia, palkitsemiseen perustuvia koulutusmenetelmiä. Se, mikä on helppoa koiralle, on helppoa ihmiselle. Peruskoulutus helpottaa elämää. 💚









Kuvat © Pia ja Silas Grönroos

Häntää heiluttava koira on iloinen, vai onko?

Irpukka 💛

Iloinen, tai sitten se on epävarma, kiihtyneessä mielentilassa, jännittynyt. Häntä on hyvä mittari koiran mielentiloihin, mutta suoraviivaiset tulkinnat eivät välttämättä pidä lainkaan paikkaansa. Yli-innokas, vilkkaasti elehtivä, kielellä lipova, vieraan ihmisen syliin pakkaava koira voidaan tulkita ihmisiä kohtaan ystävälliseksi ja avoimeksi. Liioitellun käytöksen takaa voi löytyä epävarmuutta, hermostuneisuutta, tarvetta mielistelylle.

Koirat ilmentävät itseään monin eri tavoin. Osa eleistä on niin hienovaraisia, ettei niitä ole helppoa tulkita. Selkokielisten, itsestään selvien eleiden kanssa voi esiintyä epäselvyyttä. Muriseva koira tulkitaan usein vihaiseksi. Käytöksen takaa voi löytyä arka ja pelokas koira, joka yrittää varoittaen viestittää ihmiselle tarvitsevansa enemmän tilaa ja turvaa. Koiran eleiden tulkinta ei ole ollenkaan helppoa.

Ulkopuolisen ihmisen tekemä arvio oman koiran persoonallisuudesta ja luonteesta on arvokas, mikäli koiran elekieltä ja käytöstä arvioidaan objektiivisesti, kokemukseen ja tietoon perustuen. Arviot Irasta ovat olleet positiivisia. Ira on monella tapaa hieno koira, tämä näkyy koiran käytöksessä.

Lähtiessäni tapaamaan Helsingin yliopistolliseen pieneläinsairaalaan, David Appelbyta, jännitin, miten hyvin näkemykseni Iran luonteenpiirteistä, persoonallisuudesta ja käyttäytymisominaisuuksista pitävät paikkaansa, kun asiaa kanssani arvioi eläinten käyttäytymistieteiden asiantuntija. Osaanko tuoda esiin Iran tilanteen kannalta tärkeät ja oleelliset asiat ja seikat? Näkeekö David sen mitä minäkin, toimintakykyisen, reippaan koiran, jolla on takanaan kovia kokemuksia?

Matka pääkaupunkiin on ollut harvoin yhtä jännittävä. Valmistelin tapaamista huolellisesti, keräsin tiedostokansioon arkistoista kuvia ja videoita. Kuvasimme uutta materiaalia. Kävin läpi koiran koko historian pentulaatikosta tähän päivään. Ranskalaisin viivoin täyttyi 3 A4 kokoista sivua, yksityiskohtia, tietoja ja taustoja. 

Koiran pelot ovat loogisia, ne ovat seurausta sen kokemuksista, David sanoi. Koira on herkkä, mutta ei pelokas. Suhtautuu luontevasti ja rauhallisesti uusiin tilanteisiin, on aktiivinen, reipas ja koulutettavissa.

Iran tilanne äänipelkojen suhteen on tällä hetkellä hyvä. Ilokseni sain kuulla, että olimme osanneet ottaa monta asiaa huomioon, toimineet oikein. Kehitettävää onneksi löytyi myös, täysin uusia oivalluksia! Koiran tilanteeseen voidaan mahdollisesti vaikuttaa käytösterapian keinoin. Ira ei tarvitse jatkuvaa lääkitystä. Mikäli tilanne muuttuu, mietitään tilannetta uusiksi.

Kysymys, jota olen pyörittänyt päässäni pitkään, liittyy Iran vapaana pitämiseen. Meidän koirat irtoavat herkästi metsässä, riistaviettisiä kun ovat. Tästä syystä tähän, missä koiria on pidetty vapaana, on jo lähtökohtaisesti kiinnitetty paljon huomiota. Metsää pitää olla reilusti, vilkkaita isoja teitä ei saa olla lähellä. Ira ei ole tähän asti pelännyt aseen ääntä, mikä tilanne on juuri nyt, tätä emme tiedä. Huoli koirasta, siitä, että jotain sattuu, on pelottava.

Riski siihen, että tällaisessa tilanteessa menettäisin koirani, on todellinen, vahvisti David.

Tätä on siis pohdittava tarkoin. Ilman gps seurantaa koiraa ei päästetä vapaaksi. Ei koskaan ilman Rippeä, sillä jos tekniikka pettää, Rippe ja Peppi jäljittävät kyllä Iran. Miten hyvin koulutus ja käytösterapia purevat Iraan tulee varmasti heijastumaan tähän kysymykseen. Iran suhtautumisesta aseen ääneen, tähänkin saamme varmasti selvyyttä ilman, että koiran turvallisuutta tarvitsee vaarantaa. Juuri nyt, Ira ulkoilee metsässä pitkässä liinassa. Vapaana vain aidatulla alueella. Riskien määrää voi pyrkiä minimoimaan, mutta täyttää turvaa elämältä ei saa. Tämä on asia, mikä pitää hyväksyä.

Korkea ammattitaito, asiantuntemus ja syvä ymmärrys, olivat tuntemukseni koko 2½ tuntia kestäneen tapaamisemme ajan. Tavoitteena oli kaiken aikaa koiran hyvinvointi, se mitä voimme tehdä auttaaksemme koiraa, positiivisin, koiralähtöisin menetelmin. On ihan ällistyttävän upeaa, että meillä on näin hienoja palveluita ja ammattitaitoisia ihmisiä, asiantuntemusta, jota voimme hyödyntää lemmikkiemme iloksi. Lähtiessäni Helsingistä olin todella iloinen, tyytyväinen ja kiitollinen. Tapaamisesta jäi todella hyvä mieli.

Haluan vielä erityisesti kiittää Koiruuksien Klubin Helmi Pesosta. Helmi on neuvonut, tukenut, ohjannut ja opettanut meitä ihmisiä ymmärtämään äänipeloista kärsivän koiramme tarpeita. Neuvo kääntyä Davidin puoleen, tuli Helmiltä sekin. Kiitos!

Vahvuutemme on luja suhteemme koiraan. Se, että koiran elekieltä on opiskeltu läpi koiran elämän. Koiran kykyä kommunikoida meidän ihmisten kanssa, on ihan tarkoituksenmukaisesti vahvistettu ja kannustettu. Koiran mielipiteitä on arvostettu ja kunnioitettu, koiralle on oltu läsnä. 

Vahvuus on myös Iran kyky oppia uusia asioita. Ira on tehnyt yhteistyötä meidän ihmisten, tuttujen ja vieraiden kanssa, iloisin mielin. Kiitos Joy of Learning Jaana Rajamäki, Eläinkoulutus.fi Jaana Pohjola, HeiDog Heidi Ruoho.

Iran tukena ovat sille rakkaat Rippe ja Peppi, kaverikoirat ja ystäväni, koko Iran perhe. Kiitos tästä.

Ira on tehnyt parhaansa, nyt on meidän vuoro.




Kuvat © Pia Grönroos

Mitä kuuluu Irpukka?

Perusluonteeltaan Ira on ollut aina reipas ja toimintakykyinen. Koira pärjäsi ensimmäisen vuoden ääniarkuuden kanssa niin hienosti, että ehdin jo puhaltaa helpotuksesta. Kesällä koira nukkui olohuoneessa lipaston alla, ei herännyt vaikka ukkosti. Ratinan konsertit ilotulituksineen, 24/7 jatkuviin uuden vedenpuhdistamon kallioräjäytyksiin, koira ei ole korvaansa lotkauttanut.

Kesän jälkeen alkoi alamäki.

Stressi on läsnä meidän jokaisen elämässä. Pieninä annoksina kuormittava stressi, kunhan siitä ehtii palautua, menettelee. Jos stressaavista kokemuksista ei ehdi palautua kunnolla, ongelmat alkavat kasaantua. Meille kävi näin.

Stressistä ja sen vaikutuksista erinomainen kirjoitus, syventävine linkkeineen, löytyy Häntä heilumaan -blogista.

Venetsialaisissa ilotulitteita saisi räjäytellä vain taajaman ulkopuolella. Osan mielestä taajamarajaksi riittää pimeys. Räiskintää riitti koko viikonlopun. Varsinaisena juhlapäivänä Iraa lääkittiin Sileolla. Aiemmasta poiketen satunnainenkin pauke vaikutti koiraan. Koira jäi kuuntelemaan huolestuneena myös pakoputkien paukahduksia sekä autojen ja mopedien, moottoripyörien kiihdytysääniä.

Äänipelot yleistyvät tavattoman herkästi.

Iralle oli varattu rauhoituksessa tehtävä toimenpide heti Venetsialaisten jälkeiselle maanantaille, Ripellä oli oma rauhoituksessa tehtävä toimenpiteensä tiistaille.

Iran lohjennutta etuhammasta 103 piti hioa. Mikäli Ira olisi ollut perheemme ainoa koira, hampaan hiominen ei olisi ollut välttämätöntä, sillä hammas ei ollut lohjennut ytimeen asti. Ira on raisu leikkijä ja neulanterävä hammas haittasi leikkejä. Ripen ja Pepin kivunkiljahdukset saivat Iran ymmälleen. Niinpä päätimme, että hammas hiotaan. Kiittivät tästä päätöksestä omat ja Hannankin sormet. Ira nappaa palkkiot toisinaan kuin haikala.

Uusi suositeltu klinikka toi uudet käytännöt rauhoituksen suhteen, ja tämä oli meiltä iso virhe. Irahan on rauhoitettu useasti. Rauhoitukset ovat sujuneet ongelmitta. Tämän kehutun klinikan toimenpidehuoneeseen omistajat eivät olleet tervetulleita. Tätä en osannut odottaa, en myöskään sitä, että koira vietiin toimenpiteeseen vielä tajuissaan. Näin jälkikäteen on helppoa viisastella, että olisi pitänyt pyytää syventämään unta, odottamaan sen aikaa, että koira olisi ollut todellakin taju kankaalla. Menin jotenkin niin lukkoon, etten kyennyt pitää koiran puolia.

Toimenpide itsessään sujui hyvin, mutta ajankohdasta ja toimintatavoista johtuen koiralle kertyi kuormittavaa stressiä edellisen päälle, Ira ei ollut ehtinyt palautua edes viikonlopun räiskeestä. Seuraavana päivänä Ira haki turvaa Ripestä. Rippe oli oman, rauhoituksessa tehdyn toimenpiteen jäljiltä vilttiketjussa, siitä ei ollut antamaan Iralle turvaa eikä tukea. Ira oli levoton ja itkeskeli.

Keskiviikkoiltana nousi myrsky. Lähdimme koirien kanssa iltalenkille, kohti rantaa. Myrskytuulen pauhatessa, järvellä isoa aallokkoa päin ajaneet vesijetit nostattivat ilmoille kovia pamauksia. Ira meni täysin paniikkiin. Se veti taluttimessa henkensä hädässä kohti kotia. Kotona Ira oli poissaoleva ja rauhaton. Se pälyili pelokkaana ulos pimeään.

Seuraavana iltana, ensimmäistä kertaa koiran elämässä ikinä, Ira ei halunnut lähteä iltalenkille ulos pimeään.

Kipu, mitä tunsin sisälläni oli musertava. Miten raastavalta tuntuu tietoisuus siitä, ettei ole osannut, ettei ole pystynyt suojaamaan omaa rakasta. Etten ymmärtänyt, en osannut ottaa tarvittavia asioita huomioon.

Kävin Iran tilanteesta pitkiä keskusteluja puolisoni kanssa. Mitä voisimme tehdä koiran hyväksi, mitä vaihtoehtoja meillä on. Vakavia aiheita. Ystävä muistutti lohduttaen, miten vahva ja tervepäinen Ira on, että se pääsee tästä yli. Kiitos tuestasi!

Stressi, pelot ja jännittäminen pakkaavat elimistön maitohapoille. Ira sai yöksi 1mg Sirdalud relaksanttia. Koira nukkui yön levollisesti ja heräsi aamulla uuteen päivään, reippaana, iloisena ja leikkisänä. Iltaa kohden koiran käytös muuttui vaisummaksi.

En arista lääkkeiden käyttöä. Sopivalla annostuksella, kun lääkitys ei aiheuta enemmän sivuvaikutuksia, kuin mitä itse ongelma tekee, lääkityksestä saatava apu voi olla ihan merkittävä. Keskustelin Iran lääkityksestä meidän luottoeläinlääkärin Tassupaikan Marjo Pietilän kanssa. Iralla on Sileo- lääkitys ilotulitusten aiheuttaman ahdistuksen ja pelkotilojen hoitoa varten. Sileota paremmin nyt kokeiltavaksi lääkkeeksi sopi Alprox 0,25mg. 

Puolta tuntia ennen iltalenkkiä annoin Iralle ahdistusta vähentävän Alprox lääkkeen. Puin Iralle päälle Thunder shirtin, johon olen teettänyt vetoketjun, pukemisen ja jatkuvan säätämisen helpottamiseksi. Ira sai päättää lenkin suunnan ja pituuden. Selvästikään koira ei halunnut rantaan. Ira suostui tekemään vain pikku pissat, ei muuta.

Kolmantena iltana Ira käveli jo reippaana eteenpäin, häntä rennosti puolta toiselle heiluen. Merkkaili pissoja normaaliin tapaansa ja teki kakat. Ira alkoi luottaa siihen, että se voi itse määritellä omat jaksamisensa rajat. Jatkoin Alprox lääkitystä vielä muutaman illan ja jätin sitten lääkkeen pois. Stressi ja pelot antoivat periksi, tilanne helpottui.

Kipu ja huoli sisälläni, helpottivat nekin.

Ira kommunikoi ihmisen kanssa mielellään. Nyt, äänipeloistaan johtuen, koira tarvitsee jatkuvaa erityistä tukea. Koira tarvitsee ulos mukaansa ihmisen, joka on sille oikeasti läsnä. Ira oli selkeästi levottomampi ulkoillessaan puolisoni kanssa. Silas olikin todellisen haasteen edessä. Kolmen koiran ulkoiluttaminen siten, että pysyt kartalla koirien ajatuksista, on aika työläs juttu.

Silas ja Irpukka

Silas osallistui Koiruuksien Klubin Helmi Pesosen luotsaamalle Luottamus kuntoon -verkkokurssille. Kuunteli verkkoluentoja ja suoritti viikkotehtäviä tunnollisesti. Kolmen koiran sijaan, jotta kykeni keskittymään vain Iran tarpeisiin, mies kuljetti koiria useammassa erässä. Helmiltä saimme neuvoja ja tukea, tietoa äänipeloista sekä nimilistan ammattilaisista, kenen puoleen voimme kääntyä.

Arki alkoi tuntua jälleen mukavan arkiselta. 

Osallistuimme Iran kanssa Jaana Rajamäen Joy of Learning yrityksen, Hienosti hihnassa kurssin käyneiden kertauskoulutuspäivään. Silas sai päivästä hyviä vinkkejä ja varmuutta omaan tekemiseensä. Entä Ira? Ira ei ole unohtanut 3 ½ vuotta sitten käydyn kurssin antia. Onhan taitoa toki ylläpidetty. Huikea suoritus meidän Iralta.

Olin vähän jännittänyt etukäteen, että miten meidän käy, jaksaako Ira ja millä mielialalla se lähtee tekemään porukassa töitä. Edetään koiran ehdoilla, sovittiin Silaksen kanssa jo lähtiessä. Ira oli niin oma itsensä, niin vapautunut, niin keskittynyt omaan tekemiseensä, että minulla pääsi itku ihan pelkästä ilosta.

Silaksen tekemä työ on tuottanut hienoa tulosta. Ira on alkanut luottaa siihen, että paketti pysyy kasassa, vaikka taluttimen toisessa päässä vaihtuu ihminen. Että se sama ihminen, joka kotona on usein, kuin vain häntä varten olemassa, on läsnä myös ulkona.

Ulkoilemme usein koko perheen voimin. Ensimmäistä kertaa elämässä kävi niin, että palkkaustilanteessa koirat odottivat saavansa palkkion minun sijaan Silakselta. Aihetta juhlaan? Kyllä!

Olen onnellinen siitä, että Silas rakastaa näitä koiria yhtä paljon kuin minä!

Tämän kokoisessa kaupungissa ei voi välttyä kovilta ääniltä. Valoviikkojen avajaiset, Karmiva Karnevaali, miten me osattaisiin juhlia ilman ilotulitteita? Räjähteistä saatava ilo on kovin lyhytkestoinen verrattuna siihen kipuun, pelkoon ja huoleen, mitä eläimille näistä aiheutuu.

Maaseudun rauha kuulostaa äkkiseltään hyvälle vaihtoehdolle. Mutta onko se?

Ira elää kaupungin sykkeessä. Meillä on ympäri vuorokauden liikenteen melua. Isot räjäytystyömaat. Pimeällä taivaalla lentävät hävittäjät ja helikopterit. Ratapihan kovat äänet ovat arjessa läsnä. Samoin hälytysajoneuvojen äänet. Tämä on se äänitapetti, minkä kanssa Ira on elänyt koko elämänsä. Se, missä se kokee olevansa kotona. Se, missä se nukkuu yönsä rauhassa.

Tänään illasta Ira kelli puistossa lumihangella. Kulki häntä iloisesti puolelta toiselle heiluen. Ystäväni oli oikeassa. Ira todella on rohkea koira. Sillä on kyky palautua kovista kokemuksista. Jatkossa, toivon mukaan, osaan huomioida Iran erityistarpeet tarkemmin.

Maaseutumaailma tuo mukanaan uudenlaiset haasteet. Maaseutu äänimaailmoineen, metsästyksineen ja työkoneineen, voi paikasta riippuen olla jopa kaupunkia haastavampi paikka.

Mitä muuta me on tehty?

Iralla oli kokeeksi erikoisruokavalio Royal Canin Calm. Calm ruoassa vaikuttavina ainesosina ovat aminohappo L-tryptofaani sekä alfakasotsepiini, hydrolysoitu maitoproteiini, joiden on osoitettu tyynnyttävän stressaantuneita koiria. Ruoka maistui Iralle hyvin, mutta painoa tuntui kertyvän, vaikka koira sai ruokaa paljon alle suositellun annoksen.

RC:llä on toinenkin erikoisruokamerkki, Relax care, tämän teho perustuu hydroloituun kalaproteiinin, jonka on todettu rauhoittavan koiraa stressaavassa ympäristössä. Tätä ruokaa emme kokeilleet. Palasimme normaaliin ruokavalioon, jota boostattiin vähän.

Royal Caninin erikoisruokavaliotuotteet stressiherkille löytää RC.n ruokia myyviltä eläinlääkäriasemilta.

Ira saa nyt Zylkéne 225mg rehuvalmistetta, joka sisältää alfakasotsepiinia. Lisäksi Ira saa B-ryhmän vitamiineja sekä maitohappobakteereja. Iralla oli kokeeksi myös Adaptil-panta. Olen itse hajusteyliherkkä, josta syystä meidän oli pakko luopua tästä pantakokeilusta.

Ulkona käytettävien palkkioiden laatua on nostettu. Silas palkkaa koiria nykyään jo siitä, että koirat näyttävät niin kauniilta. Näin toimien vahvistamme edelleen sitä, että koirat todella ovat ja pysyvät kuulolla, tarjoavat itse käytöksiä, joista koiria päästään palkitsemaan.

Lajityypilliset käytökset, rauhoittavat virikkeet, makoiset luut. Levon merkitys. Leikki. Näitä suosimme. Vapaan ulkoilun korvikkeena Ira ulkoilee usein 25m liinassa, vapaana ainoastaan suljetulla alueella.

15.11.19 tapaan AB klinikan David Appelbyn Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa.

Lymed- painevaatteen teettämistä Iralle mietitään.


Hakusanalla ääniarkuus löydät aiheesta aiemmin kirjoitetut postaukset.





Kuvat © Pia Grönroos

Koiranpentu käy kodiksi

Edellisen koirani menetin heti meidän Merin syntymän jälkeen. Tästä ei kulunut kuin hetki, kun sairastuin vakavasti. Elämä oli monellakin tapaa kiinni heikoissa langoissa. Kun ei itse pystynyt oikein kävelemään, en voinut kantaa mitään maitopurkkia raskaampaa, niin paljon kuin koiria rakastankin, tiesin, ettei minusta olisi koiranomistajaksi. Veljeni, kaipuuni ymmärtäen, hankki meille kanin. Herra Hermeliini olikin melkoinen persoona. Hurmaava pupujussi. 

Päätös uudesta koirasta syntyi pitkällisen harkinnan kautta. Vuonna 2013 Jankkarinkulmalla, nostin oman koiranpentuni syliini. Itkin koko kotimatkan ilosta. Sydämeni täytti lämpö ja rakkaus. Koira ei ollut millään tapaa itsestäänselvyys, se oli lahja.

Rippe 💕 Meri

Koiranpentu oli virkistävä tuulahdus elämäniloa, kuin pieni lapsi, iloinen, rohkea, utelias, joka paikassa tomerana menossa mukana.

Alusta asti oli selvää, ettei tätä koiraa opetettaisi kovin ottein. En halunnut opettaa koiraa kurittamalla, en koko ajan kieltämällä, en tuottamalla sille kipua tai epämukavuutta. Enemmän kuin mitään, halusin olla koiralle luotettava ihminen, ystävä. 

Koiralla ei ollut juurikaan miellyttämisenhalua. Tällä oli ihan omat kuviot ja sävelet siihen, miten asioita hoidellaan. Koirasta kasvoi reipas, itsenäinen ongelmanratkaisija. Puoli tuntia juupaseipäslähdetävieläkotiinkoirapuistosta -hippaleikkiä pakkasessa sai verenpaineeni kohoamaan. Hui hai, huiteli koirani, oman mielensä mukaan. Kun maailma vei koiraa, tuskailin, miten ihmeessä saan koiran kuulolle! Työkaluja tähän minulta ei tuntunut löytyvän.

On ihan täysin Ripen ansiota, että kiinnostuin nykytietoon perustuvista, positiivisista koulutusmenetelmistä. Otin asiakseni tutustua eläinlajiin koira, kiinnostuin eläinten hyvinvoinnista ja siitä, mitä voin itse koiranomistajana tehdä tämän asian eteen. Miten voin mennä koiraa puolitiehen vastaan niin, että meillä molemmilla olisi mukava olla.

Rippe oli 8kk, kun ilmoittauduimme Jaana Rajamäen luotsaaman Joy of Learning yrityksen Perustaidot koirallesi kurssille. Näin jälkikäteen ajatellen, aiemminkin olisi voitu osallistua. Työkaluja alkoi kertyä, tulosta myös. Positiiviset, palkitsemiseen perustuvat koulutusmenetelmät upposivat koiraan kuin kuuma veitsi voihin. Miten perso kaikenlaisille töille ja kehuille tämä koira onkaan! Rippe nauttii kuullessaan äänessäni iloa, lämpöä ja ihailua. Olen iloinen siitä, että onnistuimme. Tällä tiellä Rippe on ollut uskollinen, pitkämielinen, paras opettajani.

Rippeen voin luottaa kuin vuoreen. Se on toiminut kanssani lapsenlikkana ihmislasten kanssa. Apunani, kun näitä nuorempia koiria on opetettu lauman tavoille. Koskaan, missään kohdin, Rippe ei ole pentukoirien kanssa menettänyt hermojaan. Koskaan se ei ole korottanut ääntään eikä missään kohdin ole pentuja ohjatessaan käyttänyt väkivaltaa tai pelottelua. Vaatimusten edessä se on ollut täysin järkähtämättömän tyyni ja rauhallinen. Leikkiin se on ollut valmis aina.



Rakastan tätä koiraa. Rippe on elämäni koira.








Kuvat © Pia Grönroos

Koiranpennun matka aikuiseksi koiraksi

Meillä ihmisillä on iso vastuu siitä minkälaiseksi koiran elämä muodostuu. On tärkeää, että omia resursseja ja valmiuksia kykenee miettimään realistisesti. Aina ei ole mahdollista ryhtyä koiranomistajaksi. Hoitokoiran pitäminen on erinomainen tapa tutustua eläinlajiin nimeltä koira.

Valinta omasta koirasta kannattaa tehdä harkiten. Koira tulee kotiin lemmikiksi, perheenjäseneksi. Koiranpennun tulevaisuus on sinun vastuullasi. Kanna tätä vastuuta iloiten. 💚


Jaana Pohjola: Käytösneuvojan vinkit - mitä kannattaa miettiä ennen pennun hankintaa?

Jaana Pohjola: Kolme vinkkiä pennunomistajille

Miira Hellsten: Vinkkejä pennun  kouluttamiseen


TIPS Onnellisen koiran, onnellinen omistaja! Toista koiraa perheeseen ei tarvitse hankkia sen vuoksi, että pelkäät koirasi olevan onneton ilman lajitoveria. Nauttikaa elostanne täysin sydämin. 💚 Osa koiranomistajista tietää jo tämän, mihin tutkijatkin ovat päätyneet: Koira on jo sopeutunut elämään enemmän ihmisen kuin oman lajikumppanin kanssa.




Kuvat © Pia Grönroos

Koirien käyttäytyminen ja persoonallisuus

Mitä koirat periyttävät? Miksi jalostukseen tulisi käyttää aikuisia koiria? Mitä kaikkea pennun olisi hyvä kokea jo ennen kuin se muuttaa uuteen kotiinsa? Mitä pentu on jo kokenut? Miten ominaisuudet ja kokemukset periytyvät?

Minkälaiset ympäristötekijät vaikuttavat koiranpennun persoonallisuuteen? Miten luovutusikä vaikuttaa koiranpennun tulevaisuuteen? Mitä tunteita koira voi kokea? Onko omistaja aina syyllinen koiran ongelmakäytökseen?

Näihin ja moniin muihin tärkeisiin ja mielenkiintoisiin kysymyksiin vastaa FT Katriina Tiiran kirja Koirien käyttäytyminen ja persoonallisuus.

Kenelle kirja sopii?

Kirja sopii mainiosti jokaiselle nykytiedosta kiinnostuneelle kasvattajalle, koiraharrastajalle ja omasta koiranpennusta haaveilevalle.

FT, biologi ja tutkija Katriina Tiira, on tutkinut eläinten käyttäytymistä yli 20 vuoden ajan. Hän on julkaissut aiheesta kymmeniä tieteellisiä artikkeleita ja on suosittu luennoitsija. Katriina perusti vuonna 2016 smartDOG Oy:n, joka tekee ensimmäisenä maailmassa koirien kognitiivisten ominaisuuksien testausta. Smartdog-testeihin meiltä varmaan osallistutaan jossain vaiheessa, niin mielenkiintoiselta ne vaikuttavat. 

Kuva Petsofi

Vinkkaan vielä, että tietoa oman koiran persoonallisuudesta ja käyttäytymisestä saa myös osallistumalla Hannes Lohen geenitutkimusryhmän käyttäytymiskyselyyn. Petsofin algoritmit analysoivat vastaukset ja koirasta saa kiinnostavan käyttäytymisraportin, raportista näet millainen koirasi on suhteessa muihin samanrotuisiin ja kaikkiin tietokannan koiriin.   

Koiramme Rippe, Ira ja Peppi löytyvät Petsofista. Näinkin pienellä otannalla persoonallisuuserot tulevat esiin. Jokainen koira on oma persoonansa.

Petsofin testit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.





Kuvat © Pia Grönroos

Ontuva koira

Raisu Rippe ♥

Eläin peittää luontaisesti kipuaan.

Osa koirista peittää kipua aivojen palkitsemisjärjestelmän kautta. Koiran motivaatio toimia kivusta huolimatta on korkea. Itsehoitomenetelmänä riehumisesta vapautuva adrenaliini, yhdessä mielihyvää tuottavien endorfiinien kanssa, ovat tehokas tapa hoitaa kipua. Koira saattaa liikkua, kävellä, juosta murtuneella varpaalla. Rispaantunut ristiside ei välttämättä näy koiran kulussa. Halki mennyt antura ei vauhtia hidasta. Varsinkaan, jos koira on vähänkään mallia raisu. Koira ei mieti toiminnan hintalappua.

Koira kestää kipua usein hämmästyttävän hyvin, josta syystä ihmisten on todella vaikea tulkita koiran kipua. Koira saattaa kärsiä kivuista läpi elämänsä omistajan tietämättä. 

Akuutti kipu on helpompi tunnistaa kuin krooninen. Kiputuntemus voi hetkellisesti väistyä/ unohtua/ lievittyä, jos koira kokee samanaikaisesti jotain miellyttävää. Vamma itsessään ei kuitenkaan poistu tai parane yhtään sen nopeammin, kuin mitä kudokset uusiutuvat. Vanhoilla koirilla toipuminen tapahtuu hitaammin kuin nuorilla.

Pelottavat kokemukset, eläimen kaltoinkohtelu, ahdistus, lisäävät kipukokemusta.

Lääkkeet

Lääkityksestä on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa. Etäeläinlääkäri on saavutettavissa tätä nykyä hyvin puhelimitse. Monin paikoin palvelevat eläinlääkäriasemat 24/7.

Tuntuisi kätevältä tarjota koiralle ihmisille tarkoitettuja kipulääkkeitä. Osa ihmisille tarkoitetuista lääkkeistä, kuten kauppanimet Burana, Ibuxin ja Pandadol ovat koirille myrkyllisiä.

Koirille tarkoitetut lääkkeet eivät automaattisesti sovellu kaikille koirille, josta syystä kaverikoiran lääkkeiden lainaaminen ei ole hyvä idea. Koiran omat mahdolliset perussairaudet, ikä ja paino ovat huomioitavia seikkoja, kun arvioidaan sopivaa lääkitystä ja annosta. 

Akuutin vamman hoito

Koira vinkaisi metsäpolulla, roikotti etutassua ilmassa, ei suostunut enää varaamaan jalalle. Kokeilin tassua, mutta en tuntenut mitään. Selkeää kipukohtaa jalasta ei löytynyt. Vertakaan ei näkynyt. Koira ontui kotiin. Kotona löysin koiran kipeästä jalasta, anturasta, terävän kohdan, kuin piikin kärjen. Sain pinseteillä kiinni tästä kärjestä. Anturan sisältä nousi esiin kokonainen havunneulanen! Kävipä tuuri, ajattelin, kun koira poistui paikalta tyytyväisenä neljällä tassulla täysin normaalisti kulkien.

Akuutissa vammassa, jossa koira aristaa jalkaansa, voi tilannetta seurailla kotona muutaman päivän.  Ellei tiedä syytä ontumiselle, kannattaa tarkistaa anturat ja varpaanvälit mahdollisten haavojen/vierasesineiden varalta.

Kipeää raajaa voi hoitaa kylmäpakkauksella. Tähän käy vaikka pakkasesta löytyvä hernemaissi- tai marjapussi. Koiraa hoidetaan kylmäpakkauksen avulla useita kertoja päivässä, lyhyitä jaksoja kertaansa. Kylmäpakkausta ei aseteta suoraa koiran ihoa vasten, vaan paleltumavammojen estämiseksi väliin voi laittaa vaikka froteepyyhkeen. Kylmähoidon vaste on tehokkaimmillaan akuutista vammasta riippuen 48h-72h.

Back on Track verkkoloimi edistää toipumista. Tuotteista lisää tästä.

Kylmähoito, lepo, lyhyet pissatukset pehmeällä nurmi/metsäpohjalla. Hypyt sohville ja sänkyyn estetään. Vältetään portaita. Koirakavereiden kanssa ei riekuta. Kaverikoiran kanssa riekkuessa kipu toki saattaa unohtua, mutta vamma kudoksissa voi laajentua. Toipilastilan rajaaminen voi olla tarpeen.

Lattiamateriaaleihin kannattaa kiinnittää huomiota. Laminaatti tai liukas kova laatta ovat aina haaste koiralle. Pitäväpohjaiset matot auttavat asiaa, ehkäisevät liukastumisvammoja. Rauhaisaa eloa kannattaa jatkaa pidemmän aikaa kuin muutaman päivän. Puhutaan siis ennemminkin viikoista kuin päivistä.

Tilaa aika eläinlääkääriin, mikäli vaiva ei tunnu muutamassa päivässä hellittävät tai se pahenee. Oikea diagnoosi nopeuttaa ja edistää koiran toipumista.

Jos koira on erittäin kipeä, koira ei kykene lainkaan varaamaan raajalle, ei kykene rauhoittua tai nukkua, tärisee, läähättää, valittaa ääneen, kuolaa, eläinlääkäriin kannattaa hakeutua heti. Kuntoutumiseen kannattaa varata runsaasti aikaa. Vammat uusiutuvat valitettavan herkästi. Eläinfysioterapeutin tapaamisesta voi saada konkreettista apua.

Krooninen kipu

Krooninen kipu, kuten nivelrikkokipu, näkyy usein vanhemmalla koiralla liikkeissä kankeutena, ontumisena, mutta myös liikkumishaluttomuutena. Nivelrikkoa ei voida parantaa, mutta nivelrikon etenemistä voidaan hidastaa ja nivelrikon aiheuttamia kipuja voidaan hoitaa.

Vanha koira kannattaa käyttää senioritarkeilla tuki- ja liikuntaelinongelmiin perehtyneen lääkärin/ ortopedin vastaanotolla. Nivelrikkoa esiintyy valitettavasti nuorillakin koirilla. Nuoret koirat ilmentävät kipua usein vain, mikäli kipu on täysin sietämätöntä. Näkyvä kipu on jäävuorenhuippu. Koira on saattanut kärsiä kovista kivuita jo tätä ennen.

Luustokuvat, kyynäristä, lonkista ja selästä ovat tarpeen. Nuoren, liikuntaelinsairauksiin sairastuneen koiran tutkimuskuvat kannattaa lähettää Kennelliittoon, saatteella maksuton lausunto. Mahdolliset uusintakuvat tarpeen mukaan.

Nivelrikko on etenevä sairaus. Nivelrikkokoiran liikuntatottumuksiin ja harrastusvalintoihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta koira pysyisi mahdollisimman pitkään oireettomana. Kun kroonistunut kipu näkyy jo, ennakointi ei enää onnistu. Hyvällä hoidolla ja riittävällä kipulääkityksellä liikunnan ilo saattaa palata.

Painonhallinta on tärkeä osa kivunhoitoa. Ylipaino rasittaa monella tapaa koiran elimistöä. Painonpudotus kannattaa tehdä maltillisesti, tarvittaessa asiantuntija-apua hyödyntäen.

Omaeläinklinikka: Koiran nivelrikon oireet ja hoito

Koiran ulkomuoto osasyynä terveysongelmiin

Koirille tavoitteellisella jalostuksella aiheutetut, anatomisesti liioitellut ulkomuotopiirteet, aiheuttavat terveysmurheita. Nuoren koiran äkillinen ontuminen voi johtua inkongruenssista. Kondrodystrofinen, matala rakenne on koiralle varsinainen haaste, sillä se altistaa koirat luusto- ja nivelongelmille. Selkäkipu voi sekin oireilla raajan ontumisena. Tilaa aika eläinlääkärille/ortopedille.

Koira makasi olohuoneen matolla. Se heilutti häntäänsä iloisena nähdessään minut. Käveli kolmella jalalla edelleen häntäänsä ystävällisesti heiluttaen luokseni. Toinen eturaajoista oli kokonaan poissa pelistä. Koira kävi jalkoihini makaamaan ja silittäessäni koiraa, se nuoli hellästi kättäni. Katsoi rakastavasti silmiin.

Koiraa katsoessani ja silittäessäni, mietin koiran lempeää luonnetta. Miten se siinä kaiken kokemansa kivun keskellä kykeni osoittamaan niin suurta iloa ja hellyyttä minua kohtaan ja miten ihmeessä olisin voinut ymmärtää koiran olevan kipeä, mikäli se ei olisi ontunut?

Kipeä koira ei läheskään aina onnu. Koiran kipua on erittäin vaikea tulkita. Tiedetään, että tehtävä on vaikea jopa kokeneelle eläinlääkärille, saati sitten omistajalle.


Koiramme-lehti 3/2021

"Koira on mestari kompensoimaan mitä tahansa ongelmaa liikkumisessa tai yleensä voinnissaan. Neliraajaisena, liikkuvan selkärakenteen ansiosta ja liikuntaan jalostettuna koira pystyy muokkaamaan kulkuaan tarpeen mukaan.

Tärkeintä on viedä koira suoraan eläinlääkärille, jos epäilee koiran liikkumisessa olevan jotain epänormaalia. Koiraa ei pidä viedä ensin hierojalle, fysioterapeutille ja muille koiria hoitaville.

Eläinlääkärillä on taito ja kyky arvioida, onko kyse jostain selvästi viasta tai sairaudesta, ja jos, niin mistä. Eikä kukaan muu saaakaan tehdä diagnoosia.

Ongelmatilanteissa olisi hyvä lähteä eläinlääkärin pakeille ripeästi, ettei vaiva kroonistu.

Akuutit tapaukset ovat paljon helpommat selvittää ja hoitaa, kuin jos koira ehtii sopeutua ongelmaan jollain konstilla. Samoin käy, jos vaiva alkaa vähitellen, kuten vaikka nivelrikko. Silloin myös koira muokkaa liikkumistaan hissukseen eikä muutosta ole helppo havaita."

Lainaus Dosentti eläinfysioterapeutti Heli Hyytiäinen Koiramme lehti 3/2021


Kennelliitto: Tunnistatko koirasi kivun

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Esa Eskelinen:

Koiran ja kissan ortopediaa. Tietoa ja ohjeita. Koiran olkanivelen tavallisimmat vammat ja sairaudet

Kuva ©Pia Grönroos 

 

 

Tien päällä

Rodussani ei ole aivan helppoa löytää kattavasti terveystutkittua koiraa, jolla olisi kauttaaltaan erinomaiset tai edes hyvät terveystulokset. Tehtävä vaikeutuu entisestään, mikäli lukuun otetaan sisarus- ja jälkeläistulokset, tai pyritään löytämään hyviä terveystuloksia useammassa sukupolvessa. Genetiikka määrittelee rajat sille, minkälaista vaihtelua suljetussa populaatiossa saadaan aikaan. Ellei näitä seikkoja oteta huomioon, kasvatustyön tulokset saattavat yllättää.

Vakavien selkäsairauksien osalta tilanne on erityisen haastava, sillä rodusta ei löydy lainkaan selkäsairauksista vapaita linjoja.

IVDD

Selän välilevyjen kalkkeutuminen on normaalisti ikääntymiseen liittyvä rappeumaprosessi. Kondrodystrofisten koirien nikamavälilevyt alkavat rappeutuvat kuitenkin jo hyvin nuorina, koiran ensimmäisenä elinvuotena. Kyseessä on etenevä rappeumasairaus. Rappeutuneet välilevyt voivat kalkkeutua. Kalkkeuma ei ole tyrä, mutta kalkkeumat altistavat välilevyjen tyräytymiselle. Kalkkeutuneiden välilevyjen iskunvaimennuskyky ja kimmoisuus heikkenee. Selkä, jossa on kalkkeutuneita välilevyjä, on riskialtis tapaturmille sekä välilevysairauksille, eli mäyräkoirahalvaukselle.

Intervertebral disc disease, IDD röntgentutkimustulos mittaa välilevykalkkeutumien lukumäärää. Kennelliitto on lausunut rodulle virallisia selkälausuntoja vuodesta 2013 lähtien.

IDD röntgentutkimuksesta asiantuntijat sanovat, että sen tarkkuus ja luotettavuus jalostuksen työvälineenä on riittävä.Tämä on tämän hetkinen paras totuus asiasta, sairauden vastustamiseksi. Muitakin keinoja vastustaa sairautta on, näin meille kerrotaan, mutta näiden toimien vaikuttavuudesta kertoo ehkä parhaiten rodun nykytilanne.

Welsh corgi cardigan,
päivitetty kuolinsyytilasto 2010-2020

Selkäsairaudet ovat rodun yleisin nuorten koirien sairaudesta aiheutuva kuolinsyy.

Lähde: Kennelliitto KoiraNet jalostustietojärjestelmä

Koiran IDD tulos kertoo koiran omasta sairastumisriskistä, ei IVDD sairaudesta, ei suoraan myöskään siitä, mitä koira periyttää. Koirat, joilla ei ole lainkaan röntgentutkimuksessa havaittavia kalkkeutumia, sairastuvat muita harvemmin ja tästä syystä jalostuksessa tulisi suosia koiria, joilla ei ole lainkaan, tai on vain vähän kalkkeutumia.

IVDD sairauden tai sairauden kantajien toteamiseksi ei ole olemassa täysin luotettavaa geenitestiä, mutta IVDD riskiä mittaavan CDDY testin luotettavuus paranee testaustulosten myötä.

Geenitestituloksena CDDY/CDPA, koira voi olla joko N/N eli koira ei kanna kyseistä kondrodystrofian / -dysplasian muotoa tai CDPA/CDPA eli lyhytraajainen koira tai CDDY/CDDY eli lyhytraajainen koira, jolla on merkittävästi kohonnut riski sairastua välilevytyrään välilevyjen kalkkeutumisen seurauksena.

Monigeenisten sairauksien periytymismekanismeja ei täysin tunneta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen rotuun syntyvä welsh corgi cardigan kantaa alttiutta sairastua perinnöllisiin vakaviin selkäsairauksiin muiden luusto-ongelmiin altistavien riskitekijöiden ohella.

Yhdistettäessä tutkimattomia koiria toisiinsa saatetaan pahimmassa tapauksessa kerrata vaikeita vikoja. Huolimatta tästä, osa rodun kasvattajista jättää jalostuskoirat selän osalta tutkimatta.

Miten suuren riskin kukakin kasvattaja yhdistelmissään haluaa ottaa, on vapaasti kasvattajan itsensä määriteltävissä. Osa rodulle tärkeistä tärveystutkimuksista on vapaaehtoisia. Todellisen vastuun kasvattajan tekemistä valinnoista kantaa koira ja pennun uusi omistaja.

On tosiasia, että terveystulosten avulla voidaan ainoastaan ennustaa tulevaa. Tulokset eivät periydy suoraan ja toisinaan, mutta äärimmäisen harvoin, heikoistakin lähtökohdista syntyy hyviä jälkeläistuloksia. Tilastot osoittavat täysin kiistatta, että heikkoja tuloksia perineiden alttius periyttää heikkoja tuloksia, on korkea. 

Mikäli jalostuksellisin keinoin ei yleisesti esiintyviä vakavia perinnöllisiä vikoja ja sairauksia kyetä vastustamaan, tai niiden esiintyvyyttä ei kyetä vähentämään, on rotuyhteisön jotenkin kyettävä hyväksymään näiden sairauksien olemassaolo, niiden vakavuusasteesta huolimatta.

On hyväksyttävä, että koirat eivät ole luustoltaan terveitä, että jokainen koira voi sairastua. Koiran riskitekijät, mahdollisuus sairastua, ei tässä tapauksessa tule varsinaisesti yllätyksenä, vaan mahdollisuudet sairastua vakavasti, ovat rodusta aiheutuen, keskimääräistä korkeammat.

Jokaisen pennunostajan kannattaa pohtia omaa rotuvalintaansa tarkoin.

Eläintieto.fi Muistilista lemmikinottajan avuksi

Eläintieto.fi Lemmikkieläinten jalostus tuottaa kauniita yksilöitä, mutta myös kärsimystä

Meidän matalaraajaiset koiramme

Missä tahansa liikumme, koko perheen voimin, meihin kiinnitetään paljon huomiota. Meitä lähestytään usein, pyydetään saada silittää koiria. Vieraat ihmiset pyytävät saada valokuvata koiriamme, kyselevät rodusta ja myös rodun terveydestä, miten juuri tämän rodun terveyttä edistetään. Saamme paljon kyselyitä siitä, keiden vastuullisten kasvattajien puoleen pentuhaaveiden kera kannattaa kääntyä.

Miten vastata?

Vain pieni osa rodun kasvattajista noudattaa koirien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi laadittuja suosituksia.

Suomen welsh corgi seura ry suosittaa corgeille saatavilla olevien, muidenkin kuin PEVISA:n mukaisten terveystutkimusten ja DNA-testausmahdollisuuksien hyödyntämistä.

Terveys on ihan millä tahansa mittarilla mitattuna, tärkein koiran ominaisuuksista. Ei se miltä koira näyttää, tai se, monenko maan valio koira on. Voittajakoiratuloksilla ei ole yhteyttä syntyvien pentujen terveyteen.

Osa kasvattajista menee tarkoituksella siitä mistä aita on matala. Valinta jättää jalostukseen käytettävät koirat vaille suositeltuja, kattavia terveystutkimustuloksia rotutyypillisten terveysongelmien osalta, on kasvattajalta tietoinen. Toimiessaan näin, kasvattaja ei noudata rodun jalostuksen tavoiteohjelmaa, vaan täyttäää ainoastaan jalostukselle asetetut, pakolliset, vähimmäisvaatimukset.

Jälkeläistuloksia ei odoteta, tai tuloksia ei huomioida, tai ei ymmärretä tulosten/genetiikan välistä suhdetta. Koira voi olla jalostuskäytössä tuotantoeläimen asemassa, sillä teetetään mahdollisimman nopeassa tahdissa, mahdollisimman monta pentuetta. Koirasta pyritään saamaan irti maksimaalinen taloudellinen hyöty.

Ehditäänkö jalostuskoirien luonneominaisuuksia riittävästi pohtia?

Luonneominaisuuksien osalta tiedetään, että esimerkiksi ääniarkuus puhkeaa yleisimmin vasta yli kaksi vuotiaalle koiralle. Miksi tätä nuorempien, alle kaksi vuotiaiden koirien jalostuskäytön tulee ylipäätään olla sallittua?

Pennunostajana sinä valitset

Jalostuskoirien kattavat viralliset terveystutkimustulokset, rodun yleisimpien terveysongelmien osalta, eivät valitettavasti ole tae siitä, että rotuun syntyvä pentu on terve, tai että pentu pysyisi terveenä kaiken ikää, tai että pentu välttyisi rotutyypillisiltä terveysongelmilta.

Welsh corgi cardigan, kondrodystrofisena rotuna, kuuluu anatomisesti liioiteltuja piirteitä sisältäviin koirarotuihin, ja tästä syystä näillä koirilla on, normaalirakenteisia ja sopusuhtaisempia rotuja korkeampi alttius sairastua vakaviin luusto- ja nivelsairauksiin.

Kattavat viralliset terveystutkimukset, jalostuskoirien ja näiden lähisukulaisten terveystietojen pohjalta tehdyt jalostusvalinnat, suositusten noudattaminen, ovat julkinen osoitus siitä, että kasvattaja tiedostaa ja tunnustaa rodun ongelmat, että hän kasvatustyössään pyrkii tekemään jalostuspäätöksiä, joiden voidaan jollakin tapaa uskoa tuottavan hyvää tulosta.

Suosituksia noudattava kasvattaja kantaa vastuuta, kasvateistaan ja rodusta. Vastuullinen kasvattaja ei keksi verukkeita, ei laiminlyö velvollisuuksiaan eikä vastuitaan, mukaan lukien korvasvastuut.

Pentua valitessa valitaan myös kasvatusolosuhteet

Vastuullinen kasvattaja huolehtii koiriensa hyvinvoinnista ja virikkeellisestä arkielämästä. Koirilla on perheessä muutakin virkaa kuin lisääntyminen.

Pysyviä, kestäviä tuloksia terveyden edistämiseksi, on todella vaikea saavuttaa nykyisin keinoin. Rodun tervehdyttämistä roturisteytysten avulla tulisi vakavasti pohtia. Vakavia terveysongelmia aiheuttavista liioitelluista piirteistä tulisi luopua.

Corgirodut ovat alunperin, ennen puhdasrotuisuuden ihannointia, olleet sitkeitä, voimakkaita ja älykkäitä, ulkonäöltään monenkirjavia työkoiria. Geneettinen monimuotoisuus on ollut näiden koirien terveyden perusta. Tästä perustasta ei valitettavasti ole jäljellä enää juuri mitään.

Per- Erik Sundgren: Luonto suojaa sukusiitokselta. Artikkelin on suomentanut jalostusasiantuntija Katariina Mäki.




Kuva © Silas Grönroos / Suomen Kennelliitto

Viimeinen mohikaani

Vuonna 2002 pallottelin sylissäni naapurin suloista englanninbulldoggipentua. Pentu oli ääreistä söpö, iloinen ja touhukas. En sitä silloin osannut ajatella, että se hengitysteiden tuhina ja rohina jotenkin eläimen elämää haittaisi. Pentu ja kaikki sen sisarukset jouduttiin lopettamaan vakavan sydänvian vuoksi alle vuoden ikäisinä.

Oululaisen ystäväperheemme, erityisen mukavaluonteinen ja komea v. 2004 syntynyt Regions kennelin kasvatti, sytytti rakkauden tähän nykyiseen rotuuni. Yhdeksän vuotta myöhemmin, vuonna 2013, koiran sisaren tyttärentyttärentytär, Vihtametsän Koivunlehti, Rippe, saapui perheeseemme.

Rippe on elinvoimainen, niin ylivertaisen reipas ja kaunis, ja se on elänyt terveenä, että pelkästään koiraa arvioiden voisi ajatella, ettei rodussa ongelmia juuri ole, tai jos on, ne eivät voi olla suuria tai kovin merkityksellisiä.

Rakastuin tähän rotuun. Rotu vastaa täysin ominaisuuksiltaan ajatuksiani ja toiveitani koirasta. Reipas, hyväluonteinen, lempeä, voimakas, älykäs, huumorintajuinen. Helppohoitoinen, lyhyt ja karkea jokasään turkki. Tätä kaikkea. Rippe on täyttänyt sydämeni ilolla ja rakkaudella. 

Koiran ulkonäkö ja koko ovat asioita, joita moni pitää tärkeinä valintakriteereinä rotuvalintaa tehdessä. Corgia pidetään pienenä suurena koirana. Todellisuudessa welsh corgi cardigan on suuri koira varustettuna kokoonsa nähden aivan liian matalilla raajoilla. Tilaa koira vie ison koiran verran.

Ei ole lainkaan helppoa tiedostaa, että tämä sama asia, koiralle jalostettu, anatomisesti liioiteltu rakenne, ulkomuoto, se miltä koira näyttää, on myös syynä rodun yleisimpiin vakaviin terveysongelmiin. Kun oma koira on terve, ei tule välttämättä ajatelleeksi, ettei koko rodun tilanne ole yhtä hyvä. 

Rotukoira

Rodusta riippumatta rotukoira on eläin, joka on syntynyt siihen olomuotoon, mitä ihmiset ovat tietoisesti ja tavoitteellisesti jalostaneet. Koiran tulisi kyetä elämään elämänsä vaivatta ja hyvinvoivana, vailla isoja ongelmia. Liioitellut piirteet heikentävät koiran elämänlaatua ja hyvinvointia, aiheuttavat kipua, lyhentävät elinaikaennustetta, lisäävät omistajan huolta ja aiheuttavat korkeita hoitokustannuksia.

Tätä asiaa kannattaa koiraa hankkiessa pohtia monestakin näkökulmasta.

SELL Älä hanki lemmikkiä pelkän ulkonäön perusteella 

Jalostus

Jalostus on laadun parantamista, hyvien ominaisuuksien vaalimista. Jalostuspohjan on oltava riittävän laaja ja sen tulee sisältää riittävästi vaihtelua. Rodussa tulee olla riittävästi terveitä koiria, jotta rotu kykenee ylläpitämään elinvoimaisuutensa. Jalostuksellinen edistyminen on mahdollista, kun jalostukseen valitaan systemaattisesi rodun keskitasoa terveempiä koiria.

Mitä tapahtuu, kun tällaisia koiria ei ole? Kun lonkkavikainen koira yhdistetään toiseen lonkkavikaiseen, saadaan hyvin suurella todennäköisyydellä aikaan lonkkavikainen koira. Mikäli terveyttä ei kyetä edistämään jalostusvalinnoin, mihin kasvattajan työ, jalostusvalinnat silloin pohjaavat?

Ulkomuotoansiot ja näyttelymenestys ohjaavat vahvasti koirakasvatusta, siitäkin huolimatta, että painotuksen tulisi olla terveydessä. 

Miten vähämerkityksellinen se seikka, miltä koira näyttää, lopulta on, sen asian rinnalla, että koira saa olla terve.

Ulkomuotojalostuksen tiedetään heikentävän koirien käyttö- ja luonneominaisuuksia. Koiranäyttelytoiminta kaipaisi kipeästi uudistuksia. Koirien asettamisesta paremmuusjärjestykseen ulkomuodon perusteella tulisi luopua. 

Luvut ja tilastot

Kondrodystrofinen cardigan on rakenteeltaan kovin haavoittuva. Kaikki koirat eivät sairastu, eivät oireile, eivät toki. On kuitenkin melkoista mielikuvamarkkinointia väittää, ettei koira kärsi huonosta luustosta, löysistä nivelistä, nivelrikkokivuista tai selkävaivoista. Tämä rodun myyntipuhe ei pidä paikkaansa.

Jos unohdan hetkeksi sen, että rotuun on yleistynyt murheellisen vakava selkäsairaus, jota ei kyetä olemassa olevin keinoin tehokkaasti vastustamaan, jäljelle jää vielä tämän jälkeen rakenteellisia, vakavia ongelmia, joiden kanssa rodun harrastajat ja koirat joutuvat elämään. Koirat saattavat kärsiä eriasteisista luusto- ja nivelongelmista, kivuista ja säryistä läpi elämänsä. Koirat syntyvät kasvuhäiriöisinä, eivät terveinä.

Perusteet, haaveet ja toiveet, joiden varaan rakensin omat kasvatustavoitteeni, lepäsivät enemmän mielikuvien, kuin tiedon varassa. Tieto todella lisää tuskaa. Se herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Tuleeko meidän pyrkiä löytämään vastauksia? Mielestäni tulee, sillä meillä on tässä vaalimisen kohteena elävä, tunteva eläin. Harvinaisia vikoja on helpompi väistää kuin yleisiä. 

Rotuun yleistyneiden, erityisesti vakavien sairauksien osalta, tulisi kyetä toimimaan rodun terveyttä edistävästi. Koirien selkäterveyttä edistävät tutkimusmenetelmät tulisi hyödyntää, ja mikäli jalostusvalinnat eivät tuota toivottua tulosta, tulisi rohkeasti etsiä uusia tapoja vaikuttaa.

Liioiteltu ulkomuoto, se miltä koira näyttää, ei saa olla koiran tärkein rotua määrittelevä ominaisuus.

Liikuntaelinsairaudet, erityisesti selkäsairaudet ovat welsh corgi cardiganien yleisin nuorten koirien kuolinsyy. Tilastojen mukaan erityisessä riskiryhmässä ovat nuoret koirat. Rodun keskimääräinen elinikä on pudonnut alle kymmenen vuoden. Nuorimmat luustovikojen vuoksi lopetetut koirat ovat alle vuoden ikäisiä. 

Hallahukan kennel

Kulkiessani metsäpolkua, katselin koiraani lempeästi. Mietin, miten paljon etua rotu saisi, jos se olisi nykyistä sopusuhtaisempi ja luustorakenteeltaan kevyempi. Jos koiran raajat olisivat hivenen pidemmät, maavara parempi, jotta koiran selkä saisi tukea. Korvat koirassa jättäisin ennalleen. Luonteen soisin säilyvän, sillä se tässä rodussa on säilyttämisen arvoinen asia. Häntä on hyvä koiralla olla, se on tärkeä osa itseilmaisua, kuten ääni. Koska ilmastonmuutos on tosiasia, turkin soisi keventyvän.

Welsh corgi cardigania tulisi mielestäni lähteä systemaattisesti jalostamaan kohti anatomisesti terveempää, kevyempää ja sopusuhtaisempaa rakennetta, kohti terveempää jalostuspohjaa, roturisteytyksiä hyödyntäen. Nykyiset toimet rodun tervehdyttämiseksi eivät ole riittäviä. 

Hallahukan kennelin tarina on oma kasvutarinani. Olen kiitollinen koiristani, kiitollinen näistä vuosista.



Kuvat © Pia Grönroos

Kesä 2019 terveiset

Alkukesän helteet enteilivät kuumaa kesää, paikoin tästä sellainen myös tuli. Koko mittaushistorian, siis 1800 luvun loppupuolelta alkaen, lämpöennätykset rikottiin jälleen! Hellekausi jäi onneksi edelliskesää lyhyemmäksi. Koiramme pärjäsivät tämän kesän hyvin, ottaen huomioon, ettei yksikään koiristamme ole helteiden ystävä. Meille sopiva lämpötila on siinä +14 °C paikkeilla ja sen alle. Myös näitä kelejä iloksemme kesään mahtui.

Peppi pudotti parahiksi paksun turkkinsa ja vietti kesän nakuna. Pepin kiimakierto on nopea, tällä on vaikutusta myös turkin määrään. Ripellä turkkiongelmia ei ole ollut koskaan. Ripen turkki on lyhyt ja maltillinen. Helppohoitoinen, koiralle sopiva, sanoisin jopa, että ihanteellinen tälle rodulle.

Iran turkista irtosi onneksemme paksu kerros pohjavillaa, mikä oikeastaan pelasti kesän ja sen, ettei koiran turkkia kevennetty.

Moni pohtii, kannattaako koiran turkkia trimmata. Vastaus on, että kannattaa, mikäli tähän on tarvetta. Milloin on? Jos koira ei jaksa kuin maata märän pyyhkeen alla ja läähättää, niin silloin kannattaa turkin keventämistä miettiä. Jos koira on kova uimari ja pohjavilla ei ehdi kuivua kunnolla. Paksu ja kosteutta muhiva pohjavilla on melkoinen alusta bakteereille. Hot spot herkän turkkia kannattaa keventää. Koiramme ovat kovia uimareita. Ira mielellään viettäisi kesäpäivän aamusta iltaan järvessä. Uimaintoa on pakko vähän rajoittaa, että turkki ehtii kuivahtaa edes jossain kohdin. Kuumuus ja helle voivat aiheuttaa riitoja laumassa, jos näin, turkin trimmaaminen kevyemmäksi auttaa. Turkki kasvaa kyllä ajallaan takaisin.

Siinä missä varjossa loikoilu on mukavinta ajanvietettä hellepäivänä, unohtuu usein, että liike on lääke moneen vaivaan. Pitkä hellejakso ja paikoillaan olo näkyy ja tuntuu. Nivelongelmaisten, perussairaiden ja vanhojen koirien kanssa turkin kevennyksestä voi saada merkittävääkin hyötyä. Koira jaksaa paremmin. Toki, on koiria, joiden jäseniä hellii helle. Koiran mukaan kannattaa edetä tässä asiassa.

Pirkanmaa tutuksi

Kesän hiilijalanjälki jäi kohtuudellakin kevyeksi. Yhtään pidempää reissua ei tähän kesään mahtunut. Meillä on onneksi omasta takaa upeat ulkoilumaastot, ison järven rantaan kiven heitto. Varjoisa, luonnonvarainen metsäharju tarjoaa kuljettavaksi monet polut ja sopivasti suojaa helteiltä. Virikkeitä. On cityrusakot, ketut ja kauriit omasta takaa. Isot puistot. Asfalttia me ei juuri kuluteta.

Kesän koiranäyttelyt jätimme suosista väliin. Säitä on mahdoton ennustaa, helteessä esiintyminen on kaikille ihan liian raskasta. Muuta koiraharrastustoimintaa sen sijaan suosittiin.

Ira, navetan ylisillä

Osallistuimme Iran kanssa epävarmojen koirien itsetunnon kohotuskurssille. Kaksipäiväinen kurssi järjestettiin Tampereen Teiskossa ja sen vetäjänä toimi Koiruuksien Klubin Helmi Pesonen. Helmi kuunteli kurssilaisten toiveet etukäteen ja räätälöi harjoitukset vastaamaan koiran tarpeita.

Iraan ja siihen, miten koira kokee ympäristön tänä päivänä, ovat vaikuttaneet sen terveysongelmat, kipu sekä ääniarkuus. Tavoitteena on, että vastoinkäymisistä huolimatta, Iran elämä on mahdollisimman normaalia ja tasapainoista. En voi vaikuttaa siihen, säikähtääkö Ira jotain yllättävää ääntä, en voi vaikuttaa koiran kokemushistoriaan. Näiden sijaan on parempi keskittyä asioihin, joihin voin vaikuttaa. Kuten kuinka paljon Iran normaaliin arkeen sisältyy stressiä ja miten sitä puretaan. Voin kehittää koiran tukitaitoja ja vaikuttaa siihen miten nopeasti Ira palautuu kokemastaan stressistä. Positiiviset vuorovaikutustilanteet vahvistavat suhdetta ja vahva suhde on koiran paras tuki. Nämä ovat asioita joihin kiinnitämme erityistä huomiota.

Hyvä itsetunto suojaa koiraa stressaavissa tilanteissa. Kurssi sopi Iralle erinomaisesti. Ira suoritti omat treeninsä iloisin mielin. Näiden ohella Ira toimi muille kurssilaisille häiriökoirana, heidän harjoitellessa sujuvia ohituksia.

Kurssin parasta antia oli se, että pääsin yhdessä ammattilaisen kanssa havainnoimaan Iran käytöstä.  Omalle koiralle sokeutuu. Tämän lisäksi omiin toimintatapoihin tulee herkästi joustoa. Perusteet unohtuu. Helmi on rautainen ammattilainen, hänen havaintonsa Iran käytöksestä helpottivat omien toimintatapojeni arviointia ja kehittämistä.

Irpu baby. Söpöistä söpöin.

Iralle opetettiin itsetuntoa tukevien harjoitusten lisäksi uusi toimintatapa, innokkaiden ihailijoiden varalle.  Ira pitää ihmisistä, mutta se ei osaa yhtään arvostaa vieraiden ihmisten tarvetta koskettaa sitä. Mikäli Ira olisi saksanpaimenkoira tai rottweiler, se ei näin innostaisi. Ira on maailman söpöistä söpöin tricolour cardigan. Se vetää kaikenikäisiä ihmisiä puoleensa magneetin lailla.

Koska on helpompaa opettaa koiraa kuin vieraita ihmisiä, vieraasta tehtiin Iralle kohdetyökumppani. Ira saa totta kai itse valita, käykö se koskemassa vieraan ojentuneeseen käteen vai ei. Mikäli se käy, kutsun sen palkkiosanan avulla luokseni. Näin koira saa mahdollisuuden poistua vieraan käden alta, nopeasti, pyynnöstäni ja tästä käytöksestä se palkitaan. 

Ira on koiristamme hellin, meitä ihmisiä, lauman muita koiria ja kaverikoiria kohtaan. Kotona Ira saa itse valita ne hetket, kun se haluaa olla ihmisen hellittävänä. Kun ihminen toimii koiran ehdoilla, koira todella nauttii läheisyydestä. Hallinnan tunne, se että koiran annetaan päättää omista asioistaan, siinä määrin, kuin se ylipäätän on mahdollista ja omaehtoisuus, se, että koira saa valita, ovat erinomaisia tapoja lisätä hyvinvointia koiran elämään.

Vieraiden ihmisten, koirien ja maalaistalon eläinten, kanojen, kukkojen, vuohien ja hevosten, huumaavien tuoksujen seassa, meidän kaupunkilaisplikka oli kuin kotonaan. Iran kanssa on tosi kiva harrastaa. Olen iloinen ja ylpeä koirastani.

Kurssin aikana kävi selväksi, miten tärkeä, rauhoittava virikeluu, Iralle on. Luuta syödessään se suorastaan unohti muun maailman. Olen vähän kartellut näitä, Iran ja Ripen resurssiherkkyyden, suolitukosriskin ja toki, myös hammasremonttien pelossa. Kurssin jälkeen luut palautettiin koirien virikkeisiin.

Pirkanmaa tutuksi kierrosta täydensivät Jaana Pohjolan Kysytään koiralta-koulutuspäivä Ylöjärvellä ja  laumadynamiikkaa käsittelevä koulutuspäivä Kangasalla. Salme Mujusen Saalisviettikoulutuspäivä, ihan tässä kotinurkilla kruunasi tarjonnan. Saalisleikki sytytti Iran ja leikin lopuksi näin aivan uudella tapaa tyytyväisen koiran.

Salmen luento pohjasi aihetta käsittelevään tietokirjaansa Saalisvietti koiraharrastuksessa. Koulutuspäivä oli ihan mahtava!


Lämpimät kiitokset kouluttajille!

Kesän kurssianti:

Jaana Pohjola: Kysytään koiralta

• Valinnanmahdollisuudet harjoittelussa
• Käsittely
• Hihnakäytös ja rähjääminen
• Resurssiaggressiivisuus 

Jaana Pohjola: Laumadynamiikka

Koiruuksien Klubi
Helmi Pesonen: Epävarman koiran itsetunnon kohotuskurssi

Salme Mujunen: Saalisviettikoulutus







Kuvat © Pia Grönroos