Toimintasuunnitelma

Neponen 🧡

Keskustelu Eläinystäväsi lääkäriklinikalla ultraäänitutkimuksia tekevän eläinlääkärin, Sannamari Kivirauman kanssa, selkeytti meidän tilannetta. Kiitos! Käydyn keskustelun ansiosta meillä on nyt toimintasuunnitelma, jonka mukaan edetään. Matkanvarrella voi ilmetä muutoksia, mutta reagoidaan näihin sitten, jos näin käy.

1. Pudotetaan vähän painoa

Pepillä esiintyy luontaista, vuodenaikojen mukaan tapahtuvaa painonvaihtelua. Talvipaino eroaa kilon kaksi kesäpainosta. Kesäpeppi on talvea kevyempi, joten pyrimme vakauttamaan lukemat kesälukemiin. Painonpudotuksessa on tärkeää huomata, ettei pelkkä ruokamäärän vähentäminen riitä. On huolehdittava riittävästä ravintoaineiden, proteiinin ja hivenaineiden saannista. Konsultoimme ravitsemusasiantuntijaa, mikäli kotikonstit eivät tuota tulosta.

Suositukset Riivattu Rakin podcastille aiheesta koiran ylipaino. 

2. Käymme faskiamanipulaatiohoidossa

Eläinlääkärikäynnillä 17.5. eläinlääkäri Ida Kiuru, suositti Pepille faskiamanipulaatiota. Saimme onneksemme Pepille akuuttiajan heinäkuun alkuun. Pääsemme testaamaan, miten hoito sopii Pepille. Hieronnasta ja faskiamanipulaatiosta lisää KLIK tästä. 

3. Tapaamme myös eläinfysioterapeutin

Eläinlääkärin suositusten mukaisesti olemme varanneet ajan myös eläinfysioterapeutille. Toivomme käynniltä Pepin tarpeisiin räätälöityjä vinkkejä liikuntaan ja helposti toteutettavia harjoituksia, joiden avulla voimme ylläpitää lihaskuntoa ja joustavuutta.

Uinti ja kahlaus olisivat nivelille ja lihaksille hyvä liikuntamuoto, mutta valitettavasti hauisjännevaivaisella veden vastus lisää rasitusta valmiiksi ylikuormittuneelle alueelle. Uimaharrastuksesta emme halua kokonaan luopua, sillä se on Pepin rakkain harrastus. Pyrimme välttämään ylirasitusta välipäiviä hyödyntäen.

Kondrodystrofinen rakenne, liioitellut lyhyet raajat eivät ole tässä lainkaan eduksi, vaan ne ovat osa pysyvää, hauisvaivoja ylläpitävää juurisyytä.

4. Akupunktio ja laserhoidot

Peppi tervehti todella iloissaan, eläinlääkäri Krista Jokelaa, hänen tullessa kotikäynnille. Kotona annettavat hoidot, akupunktio ja laserhoito, sopivat Pepille todella hyvin. Peppi oli hoidon jälkeen ihanan levollinen ja rento. Uskon, että akupunktiohoidosta on Pepille apua, myös Iran kuolemasta aiheutuvaan ikävään.

Akupunktiohoitoja jatketaan jälleen syksyllä.

5. Lääkitys

Peppi sain ensimmäisen nivelrikkokipuja lievittävän Librela-injektion kuukausi sitten. Librelan vaikutukset tulevat esiin usein vasta toisen pistoksen jälkeen. Librela lääkityskokeilu jatkuu edelleen.  Librelan lisäksi Pepille suositeltiin Osteopen lääkitystä. Osteopen annetaan kerran viikossa, injektiona, neljä viikkoa kestävänä sarjahoitona. Sarja voidaan uusia puolivuosittain, tai sitten lääkettä annetaan kerran kuussa annettavin pistoksin. Librelan osalta jatkot katsotaan toisen pistoksen jälkeen. Lisäksi varalla on tulehduskipulääkitys.

Myöhemmin syksystä, jos tarvetta on, mietitään nivelensisäisiä, rahoituksessa injektoitavia kortisonipistoksia.

6. Tarkemmat tutkimukset, CT/magneetti selän osalta?
Ovat vakavassa pohdinnassa. Peppi liikkuu ketterästi, hyppää kevyesti sänkyyn ja autoon. Satunnaista takajalan tärinää esiintyy, joka voi olla peräisin lannerangan ongelmista.

7. Uusi koirakaveri?

Helpoin tie lievittää Iran kuolemasta meille aiheutunutta suurta surua, olisi ottaa uusi koira.  Mikäli sopiva kodinvaihtaja tulee vastaan, vaihtoehtoa varmasti harkitaan vakavasti. Mikä on Pepille parasta? Tätä on mietittävä enemmän kuin omaa etua.

Iralta jäi jälkeen lellipossun saappaat. Ajan kanssa, Peppi tulee täyttämään nämä, omalla tyylillään. Omaa tahtoa ja mielipiteitä Pepillä riittää. Peppi on meidän lauman itsenäisin koira. Peppi on myös äärimmäisen kiltti, ja Pepin kanssa on helppoa liikkua missä tahansa.

Peppi tervehtii hyväntuulisena 9/10 ulkona vastaantulevista ihmisistä, nuuskii kauppakasit, tarkistaa tennarit, mistä kukin on tulossa ja pussailee kädet. Uusia koirakavereita Peppi on saanut useita. En tiedä, kaipaako Peppi 24h koiraseuraa lainkaan? Ehkä me ihmiset riitämme?

Tässäpä se nyt sitten on. 🌞

Toimintasuunnitelma tuo mielenrauhaa, ja luo hyvän kehyksen, miten edetä. Olen tosi kiitollinen, että meillä on tukena asiantuntija-apua, joiden näkemyksiin voimme luottaa. Tarkoituksenamme on pitää meidän Peppi mahdollisimman pitkään, mahdollisimman hyvässä kunnossa. 🧡



 © Pia Grönroos

 

Lyhyet erikoiset

Peppi ♥ 9kk

Me käydään liki päivittäin, joskus useammankin kerran päivässä, koirapuistossa. Peppi juoksee puistossa kevyesti ja erilujaa. Peppi suorastaan lentää, nauttii ihan hirmu paljon. Edes tyhjään koirapuistoon Peppi ei pääse kiskomatta, vetämättä, hyppimättä, innostumatta liikaa. Liiaksi. Sitä ei ruoalla pelata pussiin. Peppi pörisee kaikille ja jokaiselle, heiluttaa häntäänsä ja on ihan liian suloinen.

Pepillä on murrosikä. Valeraskaus ja mörkökausi.

Peppi ei saa enää ruokaa kotona. Koira saa eväät tien päällä. Palkkaan sen jokaisesta – ihan jokaisesta kontaktista. Yhden ja saman lenkin aikana sanon sen satakertaa: Bra. Peppi ulkoilee nyt pääasiallisesti ilman lauman seuraa. Seurassa siihen on hankala kiinnittää riittävästi huomiota ja koiran kouluttaminen laumassa on täysin mahdotonta.

Peppi seisoo kävelytiellä. Se on valpas ja ääreistä ryhdikäs ja se murisee matalasti. Jossain on jotain, mikä pelottaa, mutta koira ei peräänny. Koiran keho jännittyy ja minä seison sen takana. Talutin on tiukkana. Odotan merkkiä, siitä, että koira kääntyisi minua kohden. Ja samalla katson sitä mitä näen.
Peppi on niin kaunis, että ihan ihmeen kaunis!  Mun pitää virittää näyttelypöytä ja aloittaa treenit!  Koira kääntyy nopeasti kohti minua. Löysään taluttimen samalla sekunnilla: BRA!

Irpi ♥

Irpillä on toisenlaista pöytätreeniä eläinlääkäriasemalla. Iran tulehtunutta hauisjännettä hoidetaan kipulääkkeellä ja laserilla. Meidän vakkarisohva, jossa me odotetaan omaa vuoroa, on varattu. Irppi kajauttelee vähän huomautusta ilmoille. Hoitohuonekin vaihtuu. Hoitaja on eri. Miksi? Koira on kuin iso kysymysmerkki.

Rutiinit. Hoidetaan se jännealue nyt kuiten. Irpi seisoo pöydällä kuin tinasotilas. Se osaa! 

Kotona Irpi kokeilee vähän jänteen kuntoa pikkupainilla Pepin kanssa. Peppi roikkuu kiinni sen poskessa ja repii Irpiä lujasti mukaansa. Irpi on hellä. Irpi on pitkämielinen. Niin pitkämielinen, että voi, miten onkin!Vihellän painin poikki.

Rippe ♥

Rippe painaa korvansa kiinni niskaan. Häntä heiluu korkealla. Sen koko keho hymyilee. Mua hymyilyttää. Miten kaunis onnellinen koira on! Rippe kulkee pitkässä, löyhässä taluttimessa. Puistossa on kaunista!

Meidän edessä juoksee rusakko. Rippe terästäytyy. Sanon, että pupu on matkalla nukkumaan.
Miten sopivasti, pupu on käynyt makuulle pellon laitaan. Me kuljetaan sen ohi. Rippe ei halua häiritä nukkuvaa pupua. Koira kulkee ihan ääneti pupun ohi.

Meitä vastaan tule kaksi pientä remmirähjää. Rippe ei edes katso koiria. Omakotitalon pihassa meuhkaava koira saa siltä vain pikaisen silmäyksen. Minä saan pidemmän! Tolkku tyttö, kehun Rippeä ja kaivan sille taskusta makoisan namin. Rippe on jokaisen naminsa ansainnut. Me riennetään eteenpäin. Luistelukentälle. Rippe rakastaa kelliä jäällä. 

Käännyn kotiin. Mulla on vielä Pepin lenkitys. Hanna ulkoilee Iran kanssa.
Hississä kumarrun silittämään Ripen poskia. Sen viikset ovat lumessa. Rippe katsoo mua suoraan silmiin. Sen silmät ovat niin kauniit! Viisaat. Luottavaiset. Rakkaat! 


Kiitos Hanna! ♥




Kuvat © Pia Grönroos