Maailma kohahti kaksi vuotta sitten, kun Norjassa oikeus teki päätöksen, jossa englanninbulldoggien ja cavalierkingcharlesinspanieleiden kasvatus todettiin lainvastaiseksi. Mielenkiintoinen artikkeli aiheesta, muutaman vuoden takaa, löytyy tästä.
Meillä Suomessa, asiantuntijat suosittavat rotukieltojen sijaan, puuttumista hyvinvointiongelmia aiheuttavien, haitallisten ominaisuuksien jalostamiseen. Asiantuntijoiden näkemys on kannatettava, sillä ominaisuuksiin puuttuminen tarkoittaa kaikkea eläinjalostusta, yksittäisten ongelmarotujen sijaan.
Kennelliiton mukaan rotuja on mahdollista tervehdyttää, paitsi rotukoirille teetettävien terveystutkimusten ja tulosten avulla tehtävän karsinnan, niin myös roturisteytysten avulla.
Eläinten hyvinvointilaki, ja tähän myöhemmin lisättävät asetukset, tulevat edellyttämään nykyistä voimakkaampia toimia, etenkin ääripiirteitä sisältävien rotujen terveystilanteeseen. Eläinoikeusjuristit ry esittävät lakiin kirjattavia eläinten perusoikeuksia, ja myös haitallisen jalostuksen kieltämistä.
Onko ääripiirteitä sisältävien rotujen kasvatus eläinten hyvinvointilain mukaista?
Kuten Sainio muutama vuosi takaperin julkaistussa artikkelissa toteaa, asiaa tulisi punnita viime kädessä oikeusteitse.
Norjan päätösten vauhdittamana avattiin roturisteytyshankkeita, ja myös tietoisuus näillä roduilla esiintyvistä ongelmista lisääntyi merkittävästi, eli oikeuden päätöksellä oli koirien kannalta, välittömiä myönteisiä vaikutuksia.
Roturisteytysten toivotaan tuottavan parempaa terveyttä risteytyspennuille, ja jatkossa koko rodun terveydelle. Samanaikaisesti syntyy kuitenkin x määrä puhdasrotuisia pentuja, jotka kantavat valtavan suurta riskitaakkaa. Missä määrin tehdyt risteytykset tulevat jatkossa helpottamaan rotujen tilannetta, on varmasti vielä sekin vähän kysymysmerkillä.
Tulisiko ääripiirteisten rotujen kasvatustyöstä vain yksinkertaisesti luopua?
Rodut, joissa jalostuksellisia työkaluja, kattavia terveystutkimuksia, raja-arvoja, karsintaa, jalostussuosituksia ja väljempää rotukäsitystä, ei ole kyetty hyödyntämään toivotulla tavalla, ovat todella tukalassa asemassa.
Uskon, että näissä roduissa, oikeustoimet vauhdittaisivat toimia terveyden edistämiseksi.
Rotukieltoja vastustavien, tai näitä pelkäävien perusteluissa näkee käytettävän samoja argumentteja ja uhkakuvia, kuin mitä turkistarhauksen osalta on kuultu. Kennelliiton alaisen kasvatustyön kerrotaan olevan hyvin valvottua ja laadukasta, ja mikäli kasvatustyö meillä päättyisi, rajan yli tuotaisiin valtavia määriä pimeästi tuotettuja tuontikoiria. En jaksa uskoa tähän.
On varmasti niin, että osa suomalaisista hankkisi koiran ulkomailta, kuten tähänkin asti, mutta järin suureen ostoryntäykseen en usko, sillä jo nyt, ääripiirteisen rodun hankinta, nostattaa valveutuneissa, aiheellisesti, eettisiä kysymyksiä ja ristiriitaisia tunteita, johtuen liioitelluista piirteistä koirille aiheutuvien terveysongelmien yleisyydestä ja vakavuudesta.
Corgirotuja ajatellen pidän kriittisen tärkeänä, että asiantuntijoiden toimenpide-ehdotukset ja jalostussuositukset, corgirotujen tervehdyttämisestä, otetaan vakavasti huomioon jalostussuunnitelmia tehtäessä, jotta vastuullisesti tuotettuja pentueita olisi kaupan.
Palaan vielä kahden vuoden takaiseen artikkeliin ja sen viimeiseen kappaleeseen.
Ostajan kannattaa olla tarkkana. Pentua ei kannata hankkia pentueesta, jossa rotutyypillisiä haasteita ei ole otettu huomioon. Tällä hetkellä pennunostajan vastuut painavat paljon. Rotuvalinta ja kasvattajavalinta kannattaa tehdä huolella harkiten.
Rotuvalinta-asioita miettiville apuja täältä ja täältä.
Kuvat Ruokavirasto: Eläinten hyvinvointi eläinjalostuksessa.
Asiantuntija-artikkeli aiheesta kiinnostuneille:
Rotukoirien elinvoima ja terveys paranee, kun rotukäsitettä väljennetään.
© Pia Grönroos



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti