Karkurin jäljillä

Koiria katoaa eniten uutena vuotena. Uuden vuoden lisäksi on olemassa muutama ihan selkeä kriittinen tilanne, joissa koiria katoaa tavanomaista enemmän. Koiria katoaa, kun koira viedään hoitoon ja silloin, kun koira vaihtaa kotia, aikuinen kodinvaihtaja. Rescuekoirien kanssa on myös oltava erityisen tarkkana.

Kun koira joutuu sille vieraaseen ympäristöön – mahdollisesti täysin vieraiden ihmisten keskelle, on oltava äärimmäisen tarkkana. Koiraa on ulkoilutettava taluttimessa. Myös aidatulla pihalla.
Hoitokoiraa ei kannata päästää irti lainkaan. Aikuisen kodinvaihtajan pitää senkin ulkoilla taluttimessa. Kun koira sitten päästetään, jos päästetään, vapaaksi, se pitää tehdä koiralle turvallisessa ympäristössä.

Jos poistut asunnosta, jätä hoitokoira taaimmaiseen huoneeseen, sitten ettei tullessasi kotiin, koira ole sinua ovella vastassa. Tästäkin varotoimesta huolimatta, koira voi olla keksinyt itselleen reitin ulos. Koira voi karata vaikka tuuletusikkunasta. Joku voi miettiä, että pieni koira ehkä. Jep. Pieni ja esimerkiksi saksanpaimenkoiran kokoinen koira. Koira voi myös hajottaa tiensä ulos. Koira voi ihan konkreettisesti hajoittaa tiensä oven läpi.

Paniikissa, vieraassa ympäristössä pakeneva arka koira

Grillin virittelyä

Karannut koira palaa yleensä siihen, mistä on liikenteeseen lähtenyt. Kiinniottoyrityksistä, jopa nimen kutsumisesta koira saattaa ahdistua lisää. Karkuria ei kannatakaan kutsua nimeltä. Tämä on yksi syy siihen miksi katoamisilmoituksiin lemmikin nimeä ei kannata liittää.

Mitä sitten tehdä?

Jos koira ei ole oma, ihan ensimmäiseksi kannattaa ilmoittaa asiasta omistajalle. Jos koira on aikuinen kodinvaihtaja ja juuri vaihtanut kotia, ota yhteyttä edelliseen omistajaan. 

Ota yhteyttä Etsijäkoiraliittoon. Ihan sen vuoksi, että näin saa räätälöidyt ohjeet kuinka toimia.  Ilmoitus Karkurit.fi palstalle ja Etsijäkoiraliitoon. Ilmoitus kunnan löytöeläinhoitolaan. Pirkanmaalla löytöeläimiä ottaa vastaan Boondock's.

Jos karkuri pysyy lähistöllä, voi sitä yrittää houkutella, pillillä, naksulla, ruoan tai leikin avulla. 

Katoamispaikalle voi virittää grillin. Tarjolle voi laittaa tuoksuvaa herkkuruokaa ja vettä. Sukkahousujen sisään laitetulla tonnikalamassalla voi vetää lähiympäristöstä hajujälkeä katoamispaikan lähelle. Jos koira tulee syömään, siihen ei kannata kiinnittää mitään huomiota. Karkurille pitää jättää tilaa.

Katoamistapauksissa ei ole ollenkaan hyväksi, että karkuria etsitään isolla porukalla, isoon ääneen.

Koiraa voi houkutella kulkemaan sisälle asuntoon tai esimerkiksi portista sisään aidatulle pihalle herkkujen avulla. Oven- tai portinpielessä ei kuitenkaan kannata seistä tukkeena. Tarkoitus on, että ovi tai portinveräjä saadaan suljetuksi karkurin ollessa tallessa.

Jos pakkasta on -30°C ei ovia voi pitää auki tuntikausia, mutta jos se karkuri ilmestyy paikalle, tätä kannattaa yrittää. Jos perheessä on useita koiria, tai karkurilla on koirakaveri, kaverin läsnäolo voi helpottaa kiinniottotilannetta. 

Kaverikoiraa voi haukuttaa katoamispaikalla. Tutun kaverikoiran hajuja on hyvä jättää katoamispaikalla lähiympäristöön kuitenkin pysytellen katoamispaikan läheisyydessä. Katoamispaikalle jätetään karkurikoiran ja koiran omistajan ominaistuoksu. Täkki. Pipo. Takki. Ruokaa ja vettä, jos se on mahdollista. Sitten toivotaan parasta.

Usein karkuri palaa ja odottaa omistajaansa katoamispaikalla. Aina ei näin ei käy vaan koira voi jatkaa pakoaan.

Mikäli koira ei palaa, tehostetaan etsintöjä. Lähialueita laputetaan. Katoamisilmoitukseen on hyvä liittää koiran kuva ja omistajien yhteystiedot. Käytä muovitaskuja, jos niitä vain on saatavilla. Koiran nimeä ei ilmoiteta. Karkuri voi ahdistua nimeltä kutsumisesta.

Kannattaa tulostaa katoamisilmoituksen lisäksi pieniä lappuja, joissa on lyhyt kuvaus koirasta sekä yhteystieto. Näitä voi jakaa vastaantulijoille. Kaikilla ei ole nettimahdollisuutta. Kannattaa pyytää myös, että ihmiset tallettavat yhteystiedon puhelimeensa nimellä Karkuri. Näin näköhavainnosta ilmoittaminen on mahdollisimman nopeaa, mikäli karkuri sattuu ilmestymään näköpiiriin.

Koiran panta on myös, asia, jota voi pohtia. Suositan pantaan kiinni pultattavaa metallilaattaa, jossa on omistajan puhelinnumero. 

Jos karkurilla on panta tai pahimmassa tapauksessa sekä panta että hihna, se voi kummasta tahansa jäädä kiinni johonkin sellaiseen paikkaan, josta sen löytäminen on erittäin vaikeaa.

Joskus panta voi pelastaa koiran. Jos koira muistuttaa ulkomuodoltaan kovasti paljon vaikkapa sutta, panta kertoo heti, että kyseessä on petoeläimen sijaan lemmikki. Sutta muistuttava koira voi tulla pahimmassa tapauksessa ammutuksi sutena. Suden kaltaisesta koirasta ei välttämättä myöskään ilmoiteta näköhavaintoja. 

Siruta lemmikki

Siruta lemmikkikoira. Rotukoirat ovat yleensä sirutettuja, monirotuinen koira kannattaa myös siruttaa. Samoin kissa ja ulkoileva kani. Sirutettu lemmikki on helppo palauttaa omistajalleen, sillä omistajan tiedot kulkevat mikrosirussa lemmikin mukana. Kennelliitoon rekisteröidyn koiran omistajatiedot kannattaa päivittää siten, että ne näkyvät julkisena. Tämä nopeuttaa karkurin palautumista kotiin.

Lähialueiden laputtamiseen kannattaa pyytää avuksi kaikki ystävät ja vapaaehtoiset. Kannattaa hyödyntää sosiaalisen median verkostoja. Avustajista joku voi ottaa hoitaakseen ilmoitusten päivittämisen.

Karkurin kiinni saamiseksi näköhavainnot ovat tärkein asia. Mitä laajemmalle tieto karkurista leviää, sen parempi. Koira voi olla jo kaukana katoamispaikalta.

Kaikki näköhavainnot kannattaa ottaa vakavasti ja tarkistaa

Jos koira asettuu aloilleen tietylle alueelle voi sitä yrittää loukuttaa. Kuinka nopeasti loukutukseen ryhdytään on olosuhteista kiinni. Normaalisti karkuria ruokitaan avoimelle paikalle asetetulle ruokapaikalle muutamia päiviä ennen loukuttamisyrityksiä. Tulipalopakkasilla loukun voi virittää nopeasti.

Loukulle pitää olla maanomistajan lupa. Loukkuun kiinnitetään myös katoamisilmoitus, josta löytyvät loukuttajan yhteystiedot. Käytä muovitaskua, jotta ilmoitus kestää sääolosuhteita.

Loukku kannattaa virittää mahdollisuuksien mukaan aukealle paikalle. Loukkua ei saa peittää. Jos koira menettää näköyhteyden ympäristöön se ei välttämättä uskalla lähestyä loukkua lainkaan. 

Viritetty loukku

Kuumaa mustaamakkaraa, grillattua broileria ja maksalaatikkoa loukun ateriana.

Loukkuun laitetaan pieni määrä hyvän tuoksuista kuumaa ruokaa. Sen lähiympäristöstä voidaan jälleen vetää hajujälkeä loukulle. Loukkuun tai ihan sen lähelle jätetään, jos mahdollista koiran ja omistajan ominaistuoksua. Talvella loukun alle laitetaan styroksia ja vaikkapa lampaantalja. Loukun pohja voi olla hyvä naamioida esimerkiksi sammalella.

Loukun läheisyydessä on hyvä grillata, jotta tuoksut leviävät tehokkaasti ympäristöön.Kun loukku on viritetty, poistutaan paikalta.

Turistikoiria loukkualueelle ei saa viedä. Ne sekoittavat mahdollisesti etsinnöissä käytettävän Etsijäkoiran työtä. Tulipalopakkasilla Etsijäkoirankin työ muuttuu erittäin haastavaksi.
Etsijäkoiran työtä helpottaa, jos omistaja on ottanut talteen koiran ominaistuoksun.

Jos loukku on aukealla paikalla, sitä voi seurata kauempaa kiikarin avulla. Säätilasta riippuen, loukku on tarkastettava tarpeen mukaan. Tulipalopakkasilla tunnin välein. Loukkuun jäävä koira tai villieläin voi jäätyä kuoliaaksi häkissä.

Mikäli loukkua ei päästä tarkistamaan, loukku pitää sulkea, etteivät karkuri tai mahdolliset villieläimet, kettu tai supikoira tms. päädy loukkuun.

Jos karkuri jää loukkuun, on sen päästäminen loukusta tehtävä varoen. Koira ei karkureissulla hetken oltuaan ole enää lemmikkikoira. Karkuri liikkuu mielellään öisin ja lepää, jos löytää siihen rauhallisen paikan, josta se tarvittaessa pääsee pakenemaan nopeasti. Karkuriin tulee suhtautua kuin villieläimeen. Karkuri saattaa olla shokissa, se voi olla niin ahdistunut, että puree heti kun saa siihen mahdollisuuden.

Omistajasta voi tuntua hirvittävän ahdistavalta, ettei koira tunnista omaa ihmistä. Villiintynyttä eläintä kiinni jääminen ahdistaa. Tämä saattaa kuitenkin olla se syy siihen, miksi koira on edelleen hengissä. Hengissä pysymisen edellytyksiin ei kuulu luottaminen ihmiseen. Varovaisuus ja tarkkaavaisuus sen sijaan kuuluvat.

Mikäli perheessä ei ole toista koiraa tai ei ole käytettävissä karkurin kaverikoiraa voi kiinniottotilanne osoittautua hyvinkin haastavaksi. Tällöin loukuttaminen tai aidatulle alueelle houkuttelu saattavat olla hyviä keinoja koiran kiinni saamiseksi.

Syy miksi meistä ei ole kuulunut mitään, ja miksi kirjoitan tätä päivitystä nyt on se, että ystäväperheemme koira katosi juurikin näihin tulipalopakkasiin 5.1. iltapäivällä hoitopaikastaan. Omistajat olivat toisella paikkakunnalla ja lähtivät heti uutisen kuultuaan ajamaan kohti Tamperetta.

Katoamishetkestä eteenpäin kaksi vuorokautta teimme omistajien apuna isolla porukalla töitä saadaksemme karkurin takaisin kotiin.Tässä päivityksessä käytetyt kuvat on otettu karkurin jäljiltä.

Koira saatiin kiinni 7.1. näköhavainnon perusteella yli kymmenen kilometrin päästä katoamispaikasta. Suunnasta päätellen koira pyrki kotiinsa.

Tulipalopakkaset, joiden pelättiin koituvat koiran kohtaloksi, olivat muhkeaturkkisen koiran pelastus. Näsijärvi jäätyi ja koira pääsi etenemään jäitä pitkin. Omistajalla oli kiinniottotilanteessa apunaan perheen toinen koira. Karkuri ei enää ihmisiin luottanut vaan pakeni.

Kun omistaja poistui paikalta, palasi karkuri tuttujen tuoksujen luokse jäälle, kohtaan jossa omistaja ja perheen toinen koira olivat olleet. Tästä saatiin tieto jälleen näköhavainnon avulla.

Omistaja teki uuden yrityksen jäälle, nyt siten ettei kiinnittänyt karkuriin mitään huomiota. Omistaja päästi perheen toisen koiran irti ja leikki sen kanssa. He etenivät karkurin suuntaisesti, mutta eivät sitä kohti. Karkuri oli selvästi kiinnostunut, mutta edelleen niin arka, ettei tullut ihan liki.

Lopulta omistaja laskeutui jäälle. Otti hanskat pois kädestään, jotta varmasti saisi karkurista pitävän otteen, mikäli se tulisi liki. Perheen toinen koira haukahti ja karkuri vastasi siihen. Koirat kohtasivat toisensa jäällä. Ne tunnistivat toisensa.

Perheen toinen koira juoksi omistajan ja karkurin välissä. Se nuoli omistajan kasvoja ja juoksi jälleen karkurin luokse. Karkuri tuli koko ajan lähemmäs. Omistaja oli kuin suolapatsas täysin hiljaa, katsomatta karkuria muutoin kuin silmäkulmastaan. 

Viimein karkuri asettui omistajansa jalkojen väliin ja nuoli sekin omistajansa kasvoja. Koira antoi kiinni. Se ei yrittänyt enää paeta. Omistaja kantoi koiran tiukassa otteessa autoon.

Turvassa

Koiran kiinnisaamiseksi näköhavainnot, ystävien ja vapaaehtoisten tuki, omistajan neuvokas ja maltillinen käyttäytyminen kiinniottotilanteessa olivat ratkaisevan tärkeitä.

Koiran jäätyä kiinni useita päiviä kestäneeltä karkureissulta, se kannattaa käyttää eläinlääkärissä. Eläin voi tarvita nesteytystä tai muuta lääkitystä. Koiran löydyttyä, jäljelle jää vielä vähän töitä.

Katoamisilmoituksiin internetissä päivitetään koira löytyneeksi. Koiran katoamisilmoitukset kerätään pois sieltä, minne niitä on levitetty. Tämä tehtävä oli näiden päivien mukavinta puuhaa. Laput kerättiin pois lähiseudun talleilta, kaupoilta ja huoltoasemilta. Lappuja oli kiinnitettynä bussipysäkeille ja muille näkyville paikoille, missä liikkui paljon ihmisiä. Mihin menimmekin, ilouutinen koiran löytymisestä otettiin vastaan hymyhuulin ja huojennuksin.

Karkurin uskomaton reissu tulipalopakkasilla oli saanut monen ihmisen sydämen huolesta syrjälleen.
Koiralliset ja koirattomat osallistuivat etsintöihin. Kiitos tuhannesti!

Kiitos karkurin perheelle, luvasta kirjoittaa kokemuksesta täällä blogissa.

Kiitokset Karkurit.fi , Pirkanmaan Etsijäkoirat Ry sekä Koirakamuille Jeesiä.

Kiitokset myös Aitolahden Teboilin eläinystävällinen kahvila ja sen henkilökunta. ☺

Karkurit.fi
Pirkanmaan Etsijäkoirat ry
Etsiäkoiraliitto ry
Koirakamuille Jeesiä