perjantai 27. helmikuuta 2026

CDDY

Mikä CDDY on? 

CDDY on kaupallisten tutkimuslaboratorioiden kehittämä nimitys, jolla kuvataan varhaiselle välilevyrappeumalle altistavaa retrogeeniä FGF4 12. Välilevyrappeuma altistaa välilevyjen kalkkeutumiselle, selkäsairauksille, välilevytyrille ja halvaantumisille. 


Välilevy


Välilevy on kehon suurin verisuonittamaton rakenne. Ravinteet siirtyvät välilevyyn päätelevyjen kautta, jotka ovat tiukasti kiinni viereisten nikamien päätelevyissä. Jotta ravinteet voivat siirtyä välilevyyn, ja kuona-aineet pois, tarvitaan liikettä. Liike toimii diffuusion pumppuna. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus, kevyt liike ja vaihtelevat asennot, on avainasemassa välilevyjen terveyden ylläpitämisessä. 

Välilevysairausriskiin vaikuttavia tekijöitä:

•    rotu, 
•    CDDY kopioiden määrä,  
•    välilevykalkkeumien määrä, 
•    lähisuvun riskitekijät, 
•    ympäristötekijät, kuten koiran koko
•    muut selkäsairauksille altistavat muutokset, kuten lonkkavika ja LTV muutokset
•    muut, välilevysairaudelta suojaavat tai retrogeenin rappeuttavaa vaikutusta hidastavat tekijät.  

Merkitys corginomistajalle 


Omistajan on hyvä ymmärtää, että rotu on altis välilevysairauksille. 

Kuinka monta kopiota CDDY:stä koiralla on, selviää vain testaamalla. Geenitesti tehdään esim. poskisolunäytteestä, joko osana MyDogDNA paneelitestiä tai CDDY testinä, Laboklin ja Movet. Geenitestin lisäksi corgeille suositellaan laajoja selän röntgentutkimuksia. Virallisiin geenitesteihin ja röntgentutkimuksiin tarvittavat ennakkolähetteet saa tilattua Suomen Kennelliiton Omakoirapalvelusta.  

CDDY geenitesti- ja IDD-tuloksista hyvä huomioida


Koiran tulokset eivät kerro välilevysairaudesta, tai siitä puhkeaako välilevysairaus koiralle myöhemmällä iällä. CDDY testi kertoo kantaako koira perimässään varhaista välilevyrappeumaa aiheuttavaa retrogeeniä. IDD tulos kertoo välilevykalkkeumien määrän. Koiran sairastavuutta tuloksista ei kyetä ennustamaan. 

Tulosten merkitys on populaatiotasolla

Tulosten avulla voidaan arvioida koko rodun tilannetta. Tulokset ovat merkityksellisiä jalostuksellisesti, ja tästä syystä myös kotikoirien tulokset ovat tärkeitä. 

Kipuoireet


Välilevysairausalttiuden lisäksi omistajan on hyvä olla tietoinen selkäsairauksiin liittyvistä kipuoireista, jotta hoitoon osattaisiin hakeutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koiran käytöksessä tapahtuviin muutoksiin, kuten esim. 

•    liikkumishaluttomuus
•    koira ei kykene tai ei halua hypätä sohvalle tai autoon
•    koira ei kykene tai ei halua kulkea portaissa 
•    etu/ takajalkojen heikkous/ huteruus 
•    selän köyristyminen
•    jatkuva läähättäminen 
•    kosketusarkuus/ agressio
•    lisääntynyt omantilan tarve/ vetäytyminen
•    lisääntynyt läheisyyden tarve   

kannattaa reagoida. 

Koiran kivun tunnistaminen ei aina ole helppoa. Suositukset Youtube kanavan Corgien rakenne ja liikkuminen, eläinfysioterapeutti Tiina Kuusiston luennolle. Lue kipuun erikoistuneen eläinlääkäri Anne Myllerin artikkeli koiran kipuoireista.

Välilevysairaus 


Välilevysairauden eteneminen voi tapahtua hitaasti, tai hyvin äkillisesti. Toipumisennuste on usein hyvä, mikäli hoitoon hakeudutaan ajoissa. Selkäpotilaita hoidetaan mm. Eläinsairaala Aistissa, jossa on myös ympärivuorokautinen päivystys. 

Selkäsairauksien hoito, konservatiivinen tai leikkaushoito, ei aina tuota hyvää tulosta. Sairauteen liittyy kipua ja epävarmuustekijöitä. 

Leikkaushoito magneettitutkimuksineen on kallis hoitotoimenpide, ja tähän päälle tulevat koiran kuntoutuksesta aiheutuvat hoitokulut. Kustannukset kohoavat nopeasti useisiin tuhansiin euroihin. Lisäksi, jos koiran selässä on paljon kalkkeumia, sairauden uusiutumisriski on korkea. 

Epävarmuuden ja korkeiden hoitokulujen vuoksi, diagnoosi voidaan tehdä kliinisen oirekuvan perusteella. Hoitamisen sijaan voidaan päätyä eutanasiaan. Tarkka diagnoosi voidaan varmentaa vain magneettikuvauksella.

Mikäli koiralla on esiintynyt selkävaivoja, koira on operoitu, tai sitä on hoidettu konservatiivisesti, lisääthän tiedot koiran selkäsairaudesta corgirotujen terveystietopankkiin. Jos koira on menehtynyt selkäsairauteen, kun suru hellittää ja voimavarat antavat myöten, ilmoitathan koiran kuolinsyyn Suomen Kennelliitolle. Kuolinsyymerkinnän voi tehdä Omakoirapalvelun kautta. Merkintä on maksuton. 

CDDY ja jalostus 


Jos koiranomistajien ei CDDY:tä tulisikaan murehtia, rotuyhdistysten ja kasvattajien sitä vastoin soisi tekevän kaikkensa selkäsairauksien vastustamiseksi. Mikäli rodun CDDY esiintymisfrekvenssi on matala, CDDY:stä on mahdollista hankkiutua eroon hyvinkin nopeasti. Jos taas yleisyys on korkea, kuten corgiroduissa, keinovalikoimaa on laajennettava. 

Selkäsairaudet ovat corgiroduissa Agria profiilin, Eläinsairaala Aistin potilasaineistojen ja KoiraNetin mukaan, merkittävä sairaus- ja kuolinsyy. Selkäterveyttä edistäviä toimia tulisikin tehostaa. 


Corgiroduille suositellaan CDDY geenitestien ja normaalien N geenimuotojen, sekä IDD seulontatutkimustulosten hyödyntämisen lisäksi laajamittaisia roturisteytyksiä.  

SWCS ry on aloittamassa tutkimusprojektia, jonka tarkoituksena on selvittää CDDY-retrogeenin yhteyttä välilevykalkkeumiin ja kliiniseen välilevytyrään welsh corgi cardiganeilla ja welsh corgi pembrokeilla. Projektista voi lukea lisää tästä.

Roturisteytysprojektista äänestetään tulevassa vuosikokouksessa. 

Lopuksi vielä muutama sana corgirodusta kiinnostuneille


Corginpennusta kiinnostuneen kannattaa kysyä kasvattajalta pentueen vanhempien ja lähisuvun sairastavuudesta ja terveystuloksista. 

Mikäli vanhempien lähisuvussa on useita selkäsairauksiin sairastuneita ja/ tai menehtyneitä, suvussa esiintyy tavanomaista korkeampaa alttiutta välilevysairauksille. Tällöin myös pentujen riskit periä ongelmia ovat tavanomaista korkeammat. 

Corginpentu kannattaa hankkia vastuulliselta kasvattajalta, kattavasti terveystutkitusta yhdistelmästä, jossa suvun riskitekijät, geenitestit ja IDD tulokset on huomioitu. Pentuetta, jota ei ole asianmukaisesti tutkittu, rodulle soveltuvin terveystutkimuksin ja geenitestein, ei kannata pitää terveenä. 

Tutustu asiantuntijasuosituksin tästä.

Blogikirjoitus on kooste Vesikoirat ry:n CDDY luennosta. Kiitos luennosta! Kiitos luennoitsija ELT, dos. pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen! 🧡 

Luennolla suositeltiin MMT jalostusagronomi Katariina Mäen koostamia tutkimusartikkeleita. Nostin tähän muutamia esimerkkejä avoimesta artikkelipankista. 

Retrogeenit, yhdestä lyhytraajaisuus – toisesta välilevyrappeuma. 

Suomalaistutkimukset varmentavat CDDY-retrogeenin roolin selän välilevyjen varhaisessa rappeutumisessa. 

Retrogenes in dogs – CDPA for short legs and CDDY for premature disc degeneration


Silvasti Meeri, lisensiaattitutkielma: Kondrodystrofisten koirien välilevyrappeuma 


Ylin kuva📷 Meidän 🧡 Irpukka. 
Geenitestitulokset CDDY/CDDY, 
IDD tulos, IDD0. 



© Pia Grönroos 





maanantai 23. helmikuuta 2026

Welsh corgit D koirien jalostuskäyttö/ SWCS ry vuosikokous


Kävin läpi KoiraNetissä aikarajauksella 2020 syntyneet – 2026*, jalostukseen käytetyt D corgit, pembroket ja cardiganit, pentue- ja pentumäärät, indeksit, indeksikehitykset ja jälkeläistulokset, ja huomioin minkälaisilla tuloksilla edistymistä on saatu aikaan. D koirien tilastoaineisto.

Synkät tilastot 

Welsh corgi cardigan lonkkatilasto 
2018-2024 syntyneet

Lonkkaterveystilastoista välittyy välinpitämättömyys, johon ei olisi ollut vara. Tilanteen heikkenemiseen ei ole reagoitu. Lonkkaterveystilanne on tällä hetkellä molemmissa roduissa todella vaikea. 

Indeksit eivät ole uusi asia


Pembrokeilla indeksit ovat olleet jalostuksen tukena vuodesta 2013. Cardiganille indeksilaskenta aloitettiin 2017. Indeksejä ei ole kyetty hyödyntämään toivotulla tavalla. Edistymisen sijaan corgien lonkkaterveys on heikentynyt. 

Aikarajauksella 2009-2017

Dysplastisten C-E koirien osuus welsh corgi pembrokeilla oli 86 % ja tästä vaikea-asteisten D-E koirien osuus 25%. Tilastossa 2018-2024 C-E koirien osuus on 75%, mutta vakavimpien D-E kuvaustulosten osuus on noussut 10%, ja osuus on tällä hetkellä niinkin korkea kuin 35%. 

Vastaava pitkän aikavälin tilasto welsh corgi cardiganeista: 

2009-2017, C-E tulosten osuus 88%, josta vaikea-asteisten D-E tulosten osuus 46%. E koiria 8%. 
2018-2024 tilastossa, dysplastisten C-E koirien osuus edelleen vaikea 88%. Tästä D-E koirien osuus 50%. E koiria 14%. 

Miten tilanne on voitu päästää näin vakavaksi? 

Jalostuksenohjaus on pettänyt 


Rotujärjestö ei ole kyennyt edistämään corgien luusto- ja nivelterveyttä. 

Raja-arvojen merkityksestä ja tärkeydestä rotujärjestölle kerrottiin asiantuntijan toimesta jo vuonna 2016. Oikeansuuntainen pieni edistysaskel, vuosina 2020 – 2024 PEVISA-ohjelmissa ollut DD yhdistelmien kieltäminen, kumottiin 1.1.2025 voimaan tulleissa PEVISA-ohjelmissa. 

Jalostuksen ohjaus on pettänyt myös Suomen Kennelliitolla


Suomen Kennelliitto on vuosina 2021-2025 lähetetettyihin lukuisiin vetoomuksiin koskien corgirotujen heikkoa terveystilannetta vastannut, että harrastajien huoli on aito ja aiheellinen. Suomen Kennelliitto on kertonut jakavansa harrastajien huolen, ja myöntänyt, että corgien tilannetta nivelterveyden osalta  voidaan pitää huolestuttavana. 

Kuitenkin SKL on nyt yhteistyössä rotujärjestön kanssa laatinut corgiroduille PEVISA- esityksen, joka mahdollistaa edelleen hyvinvointilain näkökulmasta hyvinkin kyseenalaiset D narttujen jalostuskäytön, (tiineys voi vaarantaa nartun ja pentujen terveyden), ja yhdistelmäindeksin 101 salliessa myös DD yhdistelmät. 

Rotujärjestö on kertonut jäsenistölle, ettei yhdistelmäkohtaista indeksirajaa 101 voida nostaa, järjestelmäteknisistä syistä. Tieto ei SKL:n mukaan pidä paikkaansa. Yhdistelmäkohtaista indeksiä ON mahdollista korottaa. Jos indeksikohtaiseen esitykseen päädytään, indeksiä on välttämätön korottaa. 

Asiantuntijoiden mukaan populaatiossa, jossa C–E koiria on 75-88%, valintapaineen täytyy olla selvästi keskiarvoa korkeampi, vähintään 105. Yhdistelmäkohtainen indeksiraja 101 ei suojaa koiria, ei edistä koirien eikä rodun terveyttä. Indeksi 101 on kuten asiantuntijat ovat kertoneet, liian matala. 

📷 Suomen Kennelliitto

Suomen Kennelliitto tekee lopullisen päätäksen corgirotujen 1.1.2027 - 31.12.2031 PEVISA-ohjelmista. On vuosikokouksen äänestystulos mikä tahansa, JTT toivon mukaan miettii päätöstä tarkasti. Corgien terveys, hyvinvointi ja eettinen jalostus tulee nostaa kaiken toiminnan keskiöön, kuten Kennelliitolle esitetyissä vaatimuksissa, ja strategiakyselyvastauksissa tuotiin esiin. 

Vastuullisessa kasvatustyössä jalostusvalintojen tulee aidosti edistää ja ylläpitää koirien terveyttä.

Indeksi


Indeksit ovat rotukohtaisia, ne lasketaan jokaiselle rodulle erikseen. Indeksi 100 on rodun keskiarvo. Vaikeasta C-E dysplasiatilanteesta johtuen corgeilla keskiarvo 100 tarkoittaa dysplastista tulosta C-D. 

Indeksistä huolimatta corgiroduissa onkin aina katsottava kuvaustulosta, jolla indeksi on saatu. Lisäksi indeksirajan, mikäli indeksiltä edellytetään jalostuksellista edistymistä, on oltava riittävän korkea, asiantuntijasuositusten mukainen. 105 on realistinen ja perusteltu minimi. 

KoiraNet 


Aikarajauksella 2020 – 2026 * D koirat

Cardiganit: Jalostusindeksi on laskenut 24/ 37, indeksi on pysynyt samana 6/37 ja indeksi on korottunut 7/37. 
Pembroket: Jalostusindeksi on laskenut 17/27, pysynyt samana 5/27 ja noussut 5/27. 

D koirien jalostusindeksikehityksessä ja jälkeläistuloksissa on nähtävissä vain muutamia harvoja valopilkkuja. 

Pentueissa, joissa jalostuksellista edistymistä on saavutettu, on tärkeitä yhteisiä nimittäjiä. Yhdistelmissä viat – eli keski-vaikea-asteinen D lonkka, on kompensoitu asiantuntijasuositusten mukaisesti. D tulos on yhdistetty terveeseen A ja B tuloksiin. Lisäksi yhdistelmissä, jotka ovat tuottaneet hyvää tulosta, indeksikeskiarvot ovat olleet 105 -113. 

Milloin jalostuksellinen edistyminen on mahdollista?  


Perinnöllisen edistymisen saavuttamiseksi jalostukseen käytetyt yksilöt ovat rodun keskitasoa parempia halutuissa ominaisuuksissa.

Jututin vielä ChatGPT:tä oman rotuni tilanteesta ja 101 indeksistä:   



ChatGPT:n kanta on sama kuin asiantuntijoilla. Geneettinen monimuotoisuus ei ole ongelma. Lonkkatilanne on. 

Jäsenten PEVISA-esitys 


Jäsenten tekemä PEVISA-esitys tarjoaa aidon vaihtoehdon. Esitämme lonkkatuloksille raja-arvoa C, joka rajaa heikot D tulokset kokonaan jalostuskäytön ulkopuolelle. Huolehdimme monimuotoisuudesta rajaamalla nuorten urosten jalostuskäyttöä. 

Jäsenten PEVISA esitys on linjassa eläinten hyvinvointilain ja asiantuntijasuositusten kanssa. Ohjelmissa on konsultoitu MMT jalostusagronomi Katariina Mäkeä. Kiitos avusta Katariina Mäki! 🧡

PEVISA-esityksemme pyrkii aidosti suojaamaan ja edistämään koirien terveyttä. Esitys vastaa harrastajien ja corginomistajien, ja lukuisten corginystävien toiveisiin nykyistä vaikuttavammasta jalostuksenohjauksesta. Kiitos tuestanne! 🧡

Vuosikokouksessa päätetään PEVISA-ohjelmien lisäksi roturisteytysprojektista. Asiantuntijat ovat suosittaneet corgiroduille laajamittaisia roturisteytyksiä. 

Chat GPT raja-arvosta C ja roturisteytysten hyödyistä: 

Raja-arvo C yhdistettynä asiantuntijasuositusten mukaisiin, laajamittaisiin roturisteytyksiin takaavat corgiroduille tulevaisuuden. 🧡

Muistattehan osallistua vuosikokoukseen! 🧡Paikan päällä, etänä, tai valtakirjalla. 

Mikäli et ole vielä jäsen, ja haluat äänestää vuosikokouksessa, niin nyt alkaa olla kiire. Liity jäseneksi heti, tai viimeistään 28.2.26, sillä hallitus, joka hyväksyy uudet jäsenet, kokoontuu vain kerran, ennen tärkeää vuosikokousta. 



 * = 22.2.2026




© Pia Grönroos 



sunnuntai 15. helmikuuta 2026

SWCS ry palautetiedote ja muita huomioita


SWCS ry julkaisi palautetiedotteen, liittyen rotujärjestön PEVISA-tiedotteeseen.

SWCS ry on kertonut, että PEVISA-esitykset on laadittu yhteistyössä Suomen Kennelliiton jalostusasiantuntijoiden kanssa. Olen jättänyt seuralle indeksistä palautetta, ja palaute koskee tiedotuksen ohella rotujärjestön PEVISA-esitysten sisältöä. 

Indeksiraja


SWCS ry:n PEVISA-illassa ja PEVISA tiedotteessa kerrottiin, ettei jalostuskäyttöä koskevaa indeksirajaa 101, ole mahdollista korottaa järjestelmäteknisistä syistä. 

Kuitenkin Suomen Kennelliiton jalostusasiantuntijan kanssa käymäni keskustelun 11/25 mukaan, yhdistelmäindeksiä on mahdollista korottaa silloin, kun yhdistelmän toisena osapuolena on D koira. Jalostusasiantuntija myöhemmin vieläpä vakuutteli, että indeksin korottaminen on mahdollista, helppoa, eikä vaadi mitään järjestelmämuutoksia. 

Välitin SKL:n jalostusasiantuntijalta saadut tiedot sähköpostilla SWCS ry:n jalostustoimikunnalle, 19.12.2025 ja hallitukselle 16.1.2026. Jalostusasiantuntija kertoi myös olleensa sähköpostitse yhteydessä rotujärjestöön, ja pyytäneensä korjaamaan tiedotetta. 

Tiedotetta ei pyynnöistä huolimatta ole korjattu. 

Koskeeko nyt julkaistu palautetiedote indeksikorotuksesta saatua palautetta? Mahdollisesti? Suoraan tätä ei kerrota. Melko mystistä. Seuran julkaisema PEVISA-tiedote on indeksikorotuksen osalta ristiriidassa Suomen Kennelliiton jalostusasiantuntijalta saatujen tietojen kanssa. 

Miksi indeksiasia on vaikea? 


Indeksiä koskeva ohjeistus ei ole selkeä. Suomen Kennelliiton tulisi tiedottaa indeksin mahdollisuuksista nykyistä selkeämmin. Jalostusasiantuntijalta saadun tiedon mukaan, yhdistelmäkohtaista indeksiä on mahdollista korottaa, kun yhdistelmän toinen osapuoli on D koira. 

Mielestäni idenksiä koskeva raja-arvo-asia olisi kannattanut avata uusiksi jo ennen vuosikokousta, nimittäin oikein käytettynä indeksi on tehokas työkalu. Indeksirajan pitää olla rodulle sopiva, asiantuntijasuositusten mukainen. 

Miksi indeksiraja on tärkeä? 


Vuosina 2024-2025, SWCS ry:n luennoilla useat asiantuntijoista toivat esiin nykyisen indeksirajan 101 tehottomuuden. Asiantuntijoiden mukaan yhdistelmäkohtaisen indeksirajan tulisi olla vähintään 105 – mielellään vielä tätäkin korkeampi, esim. 110, jotta indeksillä olisi toivottavaa vaikuttavuutta. 

Asiantuntijoilla tässä tarkoitetaan SWCS ry:n kasvattajapäivän asiantuntijaluennoitsijaa, ortopediaan ja corgirotujen nivelongelmiin ja jalostuksen haasteisiin perehtynyttä ell Juha Kalliota ja MMT, jalostusagronomi Katariina Mäkeä. 

Lisäksi, indeksistä huolimatta, D narttujen jalostuskäyttöä ei suositeta lainkaan, hyvinvointilain perustein, ja missään tapauksessa DD yhdistelmiä ei tulisi sallia. Seuran esitys mahdollistaa D narttujen jalostuskäytön ja jopa DD yhdistelmät. 

Onko seuran esitys corgirotujen tai koirien edun mukainen? Tätä toivottavasti pohditaan tarkoin. 

Tiedotteen LTV osioon  


Rotujärjestön PEVISA-tiedotteeseen on kirjattu LTV:n osalta seuraavasti:

 ”Kennelliiton jalostusasiantuntijan mukaan LTV:n periytymisasteista on vielä varsin vähän tietoa, eikä ominaisuuden jalostettavuudesta ole varmuutta, joten niiden rajaaminen ei ole toistaiseksi perusteltua. LTV-muutoksista on hyvä saada enemmän tietoa, ja tämä toteutuu PEVISA-ohjelmien laajalla selkäkuvausvaatimuksella. Kennelliiton suositus on, ettei oireilevia koiria käytetä jalostukseen, ja oireilun syyt on varmistettava ennen jalostuspäätösten tekoa.” 

Eläinten hyvinvointilaki edellyttää, että jalostukseen käytetään terveitä koiria. Lievät viat suositellaan yhdistettävän terveeseen tulokseen. Asiantuntijasuositusten mukaisesti LTV1-4 asteet tulisi yhdistää tulokseen LTV0.  Rotujärjestön luennoilla kuullut asiantuntijat kehottivat kasvattajia huomioimaan LTV muutokset jalostuksessa.  

Välimuotoisen lanne-ristinikaman merkitys koiralle

LTV1: Tämä muutos ei nykytietämyksen valossa aiheuta koiralle oireita. 
LTV2−LTV4: Muutokset voivat altistaa lanne-ristiluualueen rappeutumissairauksille, jotka saattavat aiheuttaa oireilua (ns. cauda equina-oireyhtymä). 
LTV3 voi olla yhteydessä synnynnäiseen vinolantioon ja toispuoleiseen lonkkanivelen kasvuhäiriöön.

Corgirotujen kuolinsyytilastoissa on koiria, joiden kuolinsyyksi on merkitty LTV muutoksiin yhdistetty cauda equina-oireyhtymä. Vaikka LTV muutosten periytyvyyttä ei tunneta, selkäterveyden edistämiseksi LTV muutosten osalta annetut suositukset kannattaa huomioida nykyistä tarkemmin. 

LTV eli välimuotoinen lanneristinikama, on perinnöllinen, synnynnäinen nikamaepämuodostuma. LTV altistaa lanne-ristiluuliitosalueen varhaiselle rappeutumiselle, minkä seurauksia voivat olla takaselän kivut ja pahimmassa tapauksessa takajalkojen halvausoireet.

LTV tuloksia corgiroduille on lausuttu jo vuodesta 2013 lukien. 


Taulukko 1: Welsh corgi pembroke LTV esiintyvyys aikarajauksella 2016- 2026 , syntymävuotta 2016 käyttäen. LTV1-4 osuus tutkituista 44,5% 

 

Taulukko 2.  Welsh corgi cardigan LTV esiintyvyys aikarajauksella 2016-2026, syntymävuotta 2016 käyttäen. LTV1-4 osuus tutkituista 42,79%. 

Jäsenten PEVISA-esitys 


Jäsenten tekemä PEVISA-esitys perusteluineen on selkeä. 

Jäsenten esitys asettaa lonkkanivelen kasvuhäiriön osalta selkeän raja-arvon C, joka mahdollistaa jalostuksellisen edistymisen. Raja-arvo C on linjassa useiden asiantuntijasuositusten ja myös eläinten hyvinvointilain kanssa. Raja-arvo C:n tehokkuudesta on olemassa kiistatonta näyttöä. 

LTV-muutosten yleisyys vaihtelee roduittain ja monista roduista tätä tietoa ei ole vielä saatavilla, kerrotaan Kennelliiton sivuilla. Corgien osalta LTV esiintyvyys on kuitenkin jo hyvin tunnettu asia. KoiraNet järjestelmään on tallennettu LTV:n osalta kaikkineen pembrokeille 935 ja cardiganeille 1172 tulosta. 

Jäsenten esityksessä LTV:n merkitys selkäterveydelle on huomioitu. 

Raja-arvoja LTV:n käytölle ei asetettu. Kaikkia LTV asteita on mahdollista käyttää jalostukseen, mutta jäsenten PEVISA esitys ohjaa yhdistämään vakavimmat LTV3 ja LTV4 muodot terveeseen LTV0 tulokseen Suomen Kennelliiton ja asiantuntijasuositusten mukaisesti.  

Jalostuksenohjauksen tulee olla vaikuttavaa ja riittävän tehokasta. Jalostuksenohjauksessa on huomioitava eläinten hyvinvointilaki, koirien terveys ja rodun tilanne, nykyistä tarkemmin. Koiria ei tule vain tutkia, pelkkä kuvaaminen ei riitä. Tutkimustuloksia tulee myös hyödyntää. 

Jäsenten tekemä PEVISA-esitys kannattaa huomioida varteenotettavana vaihtoehtona seuran esitykselle. 

Muita huomiota 


Yhdistyslakia silmäillessä huomasin, että rotujärjestöllä olisi mahdollisesti, hallituksen näin päättäessä ja yhdistyksen sääntöjen mahdollistaessa, sallia jäsenten esittää kantansa kokouksessa päätettäviin asioihin, kuten PEVISA-esitykset ja roturisteytys, ennakkoon, jo ennen kokousta. 

Yhdistyslaki 4 luku 17 § Jäsenten päätösvalta

Ennakkoon annetut äänet laskettaisiin varsinaisen kokouspäivän ääniin. Tämä olisi ihan superhienoa!! 

Laitoin hallitukselle postia aiheeseen liittyen, josko tämä onnistuisi! Toivottavasti! 



© Pia Grönroos