Tärkeitä pohdintoja

Sain yksityisviestillä yhteydenoton, jossa pohdittiin tärkeitä, koiran hankintaan, koiran omistamiseen, rotuvalintoihin ja terveyden edistämiseen liittyviä, omistajan ja koiran hyvinvointiin vaikuttavia asioita. 💗Viestissä toivottiin myös tietoja corgirotujen roturisteytyssuunnitelmista, ja corgirotujen terveystilanteesta, Suomen ulkopuolella.

Aihetta sivuttiin vasta rotujärjestön toimittamassa Corgiset lehdessä 1/2025, jossa Suomen kerrottiin olevan edelläkävijä corgien lonkkakuvausmäärissä. Suomessa, terveyslausuntoja corgien lonkkien osalta, on tallennettu KoiraNet jalostustietojärjestelmään, jo yli 30 vuoden ajan.

Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan, PEVISA:aan, terveystutkimukset lonkkien osalta liitettiin 2013. PEVISA toi mukanaan jalostukseen käytettäville koirille tutkimuspakon, joka osaltaan lisäsi tutkimusmääriä. Vuosittain n. 50% koirista saa rodulle suositeltavat lonkkaterveystulokset, mikä tarkoittaa sitä, että myös tavalliset kotikoiranomistajat tutkituttavat koiriaan.

Rodun kannalta tärkeisiin terveystutkimuksiin osallistuminen, on tärkeää. Ruotsalaisen vakuutusyhtiö Agrian mukaan, cardiganeilla on 25 x riski, luuston kehityshäiriöille, muihin vakuutettuihin koiriin verraten. Ilman koiralle teetettyjä röntgentutkimuksia, omistajan on vaikea arvioida, missä kunnossa oma koira on. Rodulle tärkeät terveystutkimukset, edistävät rodun terveydentilan arviointia, ja turvaavat samalla koiran hyvinvointia.

Kirjoitan parhaillaan Corgiset-lehteen neliosaista juttusarjaa aiheesta, ja toivon, että kotikoirien kuvausmääriä saataisiin vielä tästään nostettua! Juttusarjan ensimmäinen osa on jo julkaistu, ja sen voi lukea tästä. 

Corgirotujen terveystilannetta käsiteltiin SWCS ry:n kasvattajapäivillä 2024, ortopediaan perehtyneen ELL Juha Kallion johdolla, ja myös helmikuussa 2025, pidetyssä, jalostusagronomi Katariina Mäen webinaarissa. Kasvattajilla on, kiitos asiantuntijoiden, nyt hyvä käsitys rodun tilanteesta, jalostussuositusten ja roturisteytysten tärkeydestä.

Jalostukseen käytettävän koiran ei tarvitse olla täysin terve. Koiralla saa olla lieviä vikoja ja lieviä sairauksia, ja tällä hetkellä vielä keskivaikeitakin vikoja, mutta jalostusparin tulee olla sairauksien ja vikojen osalta terve. Vaikea-asteiset viat tulee rajata jalostuksen ulkopuolelle.

Corgirotujen jalostusohjeessa sallitut, D narttujen jalostuskäyttö, ja DD yhdistelmät, ovat ristiriidassa eläinten hyvinvointilain kanssa. Tällä hetkellä asiaan on vaikea puuttua, muutoin kuin tiedotuksen, rotuvalintojen, kasvattaja- ja pentuevalintojen kautta. 

Corgiset lehdessä 1/25 rotujärjestö kuvaa valitsemaansa linjaa sanoilla maltillinen ja mahdollisuus. Suomen Kennelliitto ja asiantuntijat, käyttävät sanoja huolestuttava ja riittämätön.

Useat rotuharrastajista ovat huolissaan. Heikon terveystilanteen vuoksi rotua vaihtaneita on paljon.

Ruotsissa corgiroduille on asetettu 1.1.2025 lukien jalostusohje, jossa E koirat rajautuvat jalostuksen ulkopuolelle, samalla tapaa, kuin meillä. D koira on mahdollista yhdistää vain tuloksiin A ja B. Muiden tulosten osalta ei ole erityisiä rajoituksia. Vastaavia rajoituksia, kuin mitä Ruotsissa on otettu käyttöön, toivottiin myös meille, mutta valitettavasti ehdotus ei saanut rotujärjestön kannatusta.

KoiraNet welsh corgi cardigan, lonkkatilasto 4/2025

Yhdistyksen lehdessä kerrotaan, että corgien lonkkatilanne (keskiarvot) ovat hiljalleen nousujohteiset. Keskiarvoissa kyse on kuitenkin edelleen tuloksista C-D. Cardiganien tilanne on pembrokea heikompi. Verrattuna muihin rotuihin D ja E lonkkaisten osuus on todella korkea.

The Kennel Club on linjannut, vuoden 2025 alusta, että corgiroduille suositellaan mm. virallista lonkkakuvausta, ja cardiganien osalta tulisi priorisoida geneettisen monimuotoisuuden huomiointiin.

Corgirotujen terveysongelmat koskevat koko rotua, meillä ja maailmalla, ja mitään nopeaa edistymistä, ei valitettavasti ole näköpiirissä.

Mitä corgirotujen liioitellut piirteet, äärimmäinen lyhytraajaisuus ja kondrodystrofia tarkoittavat?

Taulukko 2. Hyvinvointihaittoja, joille kromosomien 12 ja 18 FGF4-retrogeenit altistavat.
CFA12-retrogeeni = CDDY; CFA18-retrogeeni = CDPA.

Rakenteesta aiheutuvat ongelmat, kuten inkongruenssi, raajojen käyryys ja asentovirheet, tassujen ja kynsien laahautuminen, ranteiden taipuminen, tassutulehdukset, etuosan ja selän kuormittuminen ja vaikeat kiputilat, ovat seurausta liioitelluista piirteistä.

Liioitellut piirteet altistavat koirat useille vaikeille, koiran hyvinvointia alentaville terveys- ja käytösongelmille. 

Roturisteytys

Rotujärjestö esitti vuosikokouksessa 2025, suhtautuvansa myönteisesti roturisteytystyöryhmän perustamiseen. Rotujärjestöltä on toivottu aihetta käsittelevää, kaikille avointa mentori/ asiantuntijawebinaaria.

Asiantuntijoiden mukaan selkeä edistyminen terveystilanteessa, voidaan saada aikaan vain, jos rodun ulkopuolelta tuodaan rotuun terveitä geenejä. Rodun rakennetta tulee tervehdyttää, ja hyvinvointihaittaa aiheuttavista ääripiireistä, tulee luopua. On myös tuotu useasti esiin, että näillä toimilla alkaa olla jo kiire.

Muutamat kasvattajista ovat suhtautuneet varovaisen myönteisesti roturisteytysajatukseen, joten uskallan ajatella, että toiveet risteytyspennuista käyvät vielä toteen, mutta aikataulu on vielä avoin.

Kiitos yhteydenotosta! 💗
Kiitos luvasta julkaista osa viestistä. 🙏 Omien resurssien tunnistaminen, on todella tärkeää. Kiitos, että pohdit tätä! 💗🙏

Toivon, että teette viisaita, eettisesti kestäviä valintoja. Mihin päätökseen rotuvalinnassa tulettekin, toivon, että olette täydestä sydämestä mukana edistämässä valitsemanne rodun terveyttä!

Rotuvalintojen tueksi suositan jalostusasiantuntija Katariina Mäen verkkokurssia, terveen koiran hankinnasta, ja myös SEY:n opasta fiksuille koiranostajille.


Kuvaleikkeet:
VetCompass Dr Dan O´Neillin ajatukset, Suomen Kennelliiton Koiramme-lehti 7-8-2024
MTV3 3/2025  Liioitellut piirteet aiheuttavat terveysongelmia
SEY Eläinten ystävä: Sairaaksi jalostetut




© Pia Grönroos

SWCS ry vuosikokous 2025

Totuttuun tapaan, kokouksessa tehtiin katsaus menneeseen ja tulevaan. Menneiden osalta tuotiin jälleen esiin rotujärjestöä kohtaan esitetty kritiikki. Kritiikissä huomio kiinnittyy harmillisen usein muihin tekijöihin, kuin sitten itse siihen, miksi kritiikkiä on esitetty.

Rotujärjestöä, ja corgikasvatusta kohtaan esitetyssä kritiikissä, kyse on pitkälti corgiharrastajien, mutta myös rotua harkitsevien esittämästä huolesta. Kritiikki on aiheellista, ja täysin linjassa sen kanssa, mitä olemme saaneet kuulla esimerkiksi Suomen Kennelliitolta ja asiantuntijatahoilta, koskien corgirotujen terveystilannetta.

Harrastajat ovat olleet erityisen huolissaan siitä, etteivät terveyttä edistävät toimet, ole olleet riittäviä. Koirien terveys ei ole edistynyt. Ei riitä, ettei terveysongelmien olemassaoloa kiistetä, jos esitettyä huolta ja asiantuntijoiden suosittamia toimia, ei oteta tosissaan.

Asiantuntijat, kuten ortopediaan perehtynyt ELL Juha Kallio ja jalostusasiantuntija Katariina Mäki, suosittavat corgiroduille nykyistä tiukempaa jalostuksenohjausta, ja myös kaikkien käytettävissä olevien, koirien terveyttä edistävien, jalostustoimien hyödyntämistä. Suomen Kennelliitto odottaa SWCS ry:ltä myös nykyistä voimakkaampia toimia, koirien terveyden edistämiseksi.

Suomen Kennelliitto on jo pitkään kannustanut kaikkia kasvattajia huomioimaan jalostusvalinnoissaan, Luonnonvarakeskuksen teettämät asiantuntijaselvitykset koiranjalostuksen ongelmista ja valvontakriteereistä. Miksi selvityksiä, jotka mitä suuremmissa määrin, koskevat myös corgirotujen kasvatustyötä, ei meillä nosteta esiin?

Jalostuksenohjauksessa asiantuntijasuositukset olisi syytä huomioida nykyistä tarkemmin.

Tulevien suunnitelmien osalta, mielenkiinto kohdistuukin jo seuraavien PEVISA-ohjelmien ja jalostuksen tavoiteohjelmien koostamiseen, sillä nykyiset ohjelmat ovat voimassa vain vuoden 2026 loppuun.

Toivottavaa on, että jalostusohjeet saataisiin vastaamaan eläinten hyvinvointilain säädöksiä, ja että jalostuksen tavoiteohjelmissa huomioitaisiin nyt myös Agria-profiilien, ja potilasaineistojen tarjoamat luotettavat tilastot ja tiedot, rotujen keskeisimmistä ongelmista ja ongelmien yleisyydestä.

Terveystilanteen vakavuutta ei kokouksessa tuotu esiin. Toivottua ja myös asiantuntijoiden suosittamaa terveystutkimustukea, rotujärjestö ei kannata. DNA testauksia sen sijaan tuetaan. Hyvinvointilakiin lisättävien asetusten aikataulua ja valmistumista pohdittiin. Yhtenä vaihtoehtona, hieman yllättäen, esitettiin, että mikäli asetus ei ehtisi valmistua, voitaisiinko mahdollisesti jatkaa nykyisin ohjein?

Rotujärjestöllä on nyt aito mahdollisuus, omaehtoisesti, esittää asiantuntijaohjeita ja suosituksia vastaavia ohjelmia. Tätä mahdollisuutta ei kannata hukata.

Nykyisessä PEVISA-ohjeessa hiertää erityisesti asiantuntijasuositusten vastaisesti, D lonkkaisten narttujen jalostuskäyttö, ja DD yhdistelmien salliminen. Nykyiset indeksirajat ovat asiantuntijoiden mukaan riittämättömät. Rotujärjestön selkästrategia jää nykyisellään kauas asiantuntijasuosituksista. Geneettistä monimuotoisuutta tulisi turvata, ja jalostuksellisiin toimiin, tulisi lisätä roturisteysprojekti.

Roturisteytys

Roturisteytysprojektin osalta corgiharrastajat ja rodusta kiinnostuneet, odottavat myönteisiä uutisia, mutta valitettavasti tässä asiassa ei ole päästy eteenpäin. Jäi jopa vähän sellainen vaikutelma, että mahdetaanko aivan täysin ymmärtää risteytysten tarvetta? Tai että mistä roturisteytyksissä on kyse?

Roturisteytyksissä kyse on koko rodun terveyden edistämisestä. Rodun geenipoolia tulisi avata ja tervehdyttää, jotta rotu selviäisi nykyisistä ja tulevista haasteista.

” Roturisteytykset ovat koiraroduille mahdollisuus, jossa Suomi toimii suunnannäyttäjänä. Parhaimmillaan suunniteltu ja valvottu roturisteytys kohentaa vaikeuksista kärsivän rodun terveyttä ja hyvinvointia – säilyttää rodun ylipäätään olemassa.”

Lainaus Kennelliitto

Vastuu rodun tulevaisuudesta ja koirien hyvinvoinnista ja terveydestä, koskee koko rotuyhteisöä, jokaista kasvattajaa ja harrastajaa, myös heitä, joiden suunnitelmiin tai pentuehaaveisiin, eivät risteytyskoirat mahdu. Nykytilanteesta tulisi ymmärtää sen moninaiset haasteet, tavoitteellisesti ja ratkaisukeskeisesti. Roturisteytykset ovat yksi jalostustyökalu, muiden jalostuksellisten toimien ohella.

Vahinkopentueisiin tunnutaan suhtautuvan yllättäen myötämielisemmin, vaikka näissä riskit ovat todella suuret. Vahinkopentujen osalta olisi mukava kuulla, koirista kerättyä terveysdataa. Luusto- ja nivelterveys, geenitestitulokset, eritoten kiinnostaisivat.

Kokouksessa kerrottiin vuonna 2022 esitettyjen roturisteytyssuunnitelmien kariutuneen. Mihin haasteisiin nämä suunnitelmat kaatuivat? Mitä kokemuksesta voitaisiin ottaa opiksi? Tietääkö tästä kukaan?

Rotujärjestön toivotaan järjestävän, kaikille avoimen, roturisteytystä käsittelevän webinaarin, johon kutsuttaisiin mentoreita, roduista, joissa roturisteytyksiä tehdään parhaillaan, ja myös jalostusasiantuntija-apua, rotuvalintojen tueksi.

Agriaprofiilin mukaan, cardiganeilla on 25 x riskit luuston kehityshäiriöille, verrattuna muihin vakuutettuihin koiriin. Riskit ovat  huomattavan korkeat. Welsh corgi cardiganinen merkittävimmät, sairaudesta aiheutuvat kuolinsyyt, KoiraNet kuolinsyytilastojen mukaan, ovat selkäsairaudet. Nuorimmat, vakaviin selkäsairauksiin sairastuneista ovat vain n. 4 vuotiaita.

Roturisteytysten avulla, riskitekijöitä voitaisiin vähentää merkittävästi.

Suomi on roturisteytyksissä edelläkävijä

Suomessa roturisteytysprojekteja on avattu useille eri roduille. Leonberginkoirille on juuri avattu kansainvälinen LEOGEN-projekti, jossa Suomi on mukana, tämä lupaa hyvää risteytysten osalta. Muutokset ovat, pidemmällä aikavälillä ajatellen, väistämättömiä, tätä mieltä ovat myös kansainväliset asiantuntijat, ja koska taustatyöt ottavat aina aikansa, asiassa ei soisi viivyteltävän.

Roturisteytysprojekteihin, miten projektit toteutetaan, voi tutustua mm. roturisteytysprojekteissa mukana olevien rotuyhdistysten kautta: Suomen Kooikerhondje ry, Suomen Ranskanbulldogit ry, Suomen Cavalier Kingcharlesinspanieliyhdistys ja Suomen Glennit ry.

Jalostusasiantuntija Katariina Mäki: Mitä voit tehdä pelastaaksesi rotusi jalostuskielloilta?

Jalostussuositukset

Uudet jalostussuositukset tulevat voimaan 1.4.2025 lukien.

Vastuullista, eettistä kasvatustyötä kannattavien, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että pentueen vanhemmat täyttävät, rotujärjestön suositusten lisäksi asiantuntijoiden laatimat suositukset.

Jalostukseen tulisi käyttää terveitä koiria, joilla on hyvät edellytykset periyttää terveyttä. Vakava-asteiset viat, kuten D lonkat, IDD3 ja LTV3 tulokset, lisäävät pentueen riskejä. Tulokset INC2 ja SP2 herättävät kyllä myös syystä huolta.

Terveystietopankki

Rotujärjestön terveystietopankki ei ole ottanut tuulta alleen. Ongelmaksi koetaan vaatimus epikriiseistä. Tässä rotujärjestö voisi hyvin tulla harrastajia vastaan. Meillä hyväksytään tällä hetkellä terveystietopankin tietoihin, omistajan itsensä koiralle tekemät, epäviralliset geenitestit ja näiden tulokset. Yhtä lailla, voitaisiin hyväksyä omistajan ilmoituksella, eläinlääkärin tekemät diagnoosit.

Rotujärjestön terveystietopankki ei vielä tällä hetkellä ole kaikille avoin. Avoimuus tekisi terveystietopankkia tunnetuksi.

Terveyskyselyssä seuralle aiemmin ilmoitetut tiedot eivät siirry terveystietopankkiin, vaan tiedot tulisi lähettää seuralle uusiksi. Terveyskyselylomake on koettu hankalaksi, ja lomaketta ollaan uudistamassa.

Muita tapoja lisätä tietoisuutta koirilla esiintyvistä terveysongelmista, ei kokouksessa käsitelty, mutta lisään tähän tiedoksi muutamia suositeltavia vaihtoehtoja:

Tällä hetkellä kaikille avoin, Welsh corgit: terveys ja luonne terveystietoryhmä, löytyy facebookista.
Suomen Kennelliiton terveyskyselyä suosittelen myös. Mitä vakavammasta ja harvinaisemmasta sairaudesta on kyse, sen tärkeämpää olisi muistaa viedä tietoja eteenpäin.

Allergiat, autoimmuunisairaudet, suolistosairaudet, atopia, operoidut kyynärät tai selkä, nuorella iällä diagnosoitu selkäsairaus tai nivelrikko, arkuus ja/tai aggressiivisuus, ääniarkuus, näissä sairauksissa on mahdollista, ja suositeltavaa hyödyntää KoiraNet järjestelmään, omistajan omasta ilmoituksesta lisättävää, terveyssyyperusteista, ei jalostukseen-merkintää. Ei jalostukseen -merkintä kannattaa hyödyntää, vaikka koiraa ei alunperin ollut jalostukseen edes ajateltu. Valmiin lomakkeen sijaan voi käyttää vapaamuotoista ilmotusta, joka päivättynä ja allekirjoitettuna lähetetään osoitteeseen rekisteroinnit@kennelliitto.fi

Tästä jatketaan kohti kevättä.

Kiitos SWCS ry, mahdollisuudesta osallistua kokoukseen etänä.



© Pia Grönroos
Kuvat Microsoft Designer

Ollaanko valmiita matalaraajaisten ulkomuodon muuttamiseen?

Corgien rakennetta, ja rotumääritelmiä, käsiteltiin lokakuussa 2024, SWCS ry:n kasvattajapäivillä, ortopediaan perehtyneen ELL Juha Kallion etäluennolla. Terveen rakenteen merkitystä käsiteltiin myös SWCS ry:n järjestämässä, helmikuussa 2025 pidetyssä, jalostusasiantuntija Katariina Mäen jalostusaiheisessa webinaarissa. Asiaa kysyttäessä, Mäki korosti, että kaikkien koirien tulisi olla rakenteeltaan terveitä ja hyvinvoivia.

ELL Juha Kallio ja jalostusasiantuntija Katariina Mäki, olivat yksimielisiä siitä, että corgien rakennetta tulisi tervehdyttää, sillä matalaraajaisuudesta aiheutuu koirille merkittäviä hyvinvointihaittoja. Kallio ja Mäki, suosittelivat corgiroduille roturistetysprojektia.

Matalaraajaisten koirien haasteista, ELL Kalliota haastateltiin kasvattajapäivien yhteydessä, Suomen Kennelliiton Koiramme-lehteen. Haastattelu löytyy numerosta 12/2024, josta lainasin otsikon tälle kirjoitukselle. Lukusuositus tärkeälle artikkelille.

Rotujärjestö, SWCS ry, järjesti 13.3.2025, yhdistysjäsenille ja kasvattajille avoimen, mielenkiintoisen, corgirotujen anatomiaa ja rotumääritelmien tulkintaa, ulkomuototuomaroinnin näkökulmasta käsittelevän webinaarin, osana teemavuotta #terveempicorgi.

Webinaarissa tuotiin esiin, että corgirodut ovat tällä hetkellä kriittisen tarkastelun kohteena, rotuharrastuksen ulkopuolelta, ja myös syyt tähän olivat tiedossa. Tässä on päästy eteenpäin. On tärkeää, että myönnetään avoimesti matalaraajaisuudesta aiheutuvat ongelmat. Perusteltua huolta ja kritiikkiä, on esitetty, ei pelkästään rotuharrastuksen ulkopuolelta, vaan myös sisäpuolelta, ja jo hyvinkin pitkään. Rotuharrastajien esittämää huolta, ei ole otettu vakavasti. Corgiharrastajat ovat vedonneet, koirien terveyden edistämisen puolesta, Suomen Kennelliittoon, jo vuosien ajan. Muutosta on toivottu laajasti.

Koiramme-lehden artikkelissa, eläinlääkäri Juha Kallio totesi, että matalaraajaisten rotujen perusongelma tulee ratkaista lähivuosina. Kallion mukaan, terveysongelmia pystytään jonkin verran vähentämään seulontatutkimuksilla ja jalostusvalinnoilla, mutta perusongelmaa tämä ei ratkaise.

"Sallitaanko rodun ulkomuodon muuttuvan, jos rotu samalla voidaan tervehdyttää ja tehdä sen jalostaminen eettisesti hyväksyttäväksi? Vai annetaanko rodun kuihtua pois, pitäen kiinni jostakin, mitä pidetään rodun historiallisena ulkomuotona?" Kallio kysyi kasvattajapäivillä, samalla kehottaen pohtimaan, mitä rodun harrastajat oikeasti arvostavat rodussaan.

Ymmärretäänkö muutoksen tarve?

Tämä jäi vähän epäselväksi. Hyvinvointihaittojen ja rakenteesta aiheutuvien vakavien terveysongelmien yleisyyttä, ongelmista omistajille aiheutuvaa huolta ja korkeita hoitokustannuksia, ei anatomia ja rotumääritelmä-webinaarissa tuotu esiin. Rotumääritelmistä kuitenkin todettiin, etteivät ne voi ylittää kansallista lainsäädäntöä.

Suomen Kennelliiton järjestämässä webinaarissa, koskien koirarotujen tulevaisuutta, kerrottiin, että koiranäyttelyt ovat syynä liioittellun tavoitteluun, liioiteltujen piirteiden yleistymiseen, ja tätä kautta liioitelluista piirteistä aiheutuvien hyvinvointihaittojen lisääntymiseen. ELL Kallio huomautti Koiramme-lehden haastattelussa, että eläinten hyvinvointisäädökset ovat jo pitkään olleet ristiriidassa koiranjalostuksen ja näyttelytoiminnan todellisuuden kanssa, koko Euroopassa.

Huomioiden, miten tärkeänä jalostuksellisena työkaluna, corgikasvattajat ovat koiranäyttelyitä vuosikymmenten ajan pitäneet, webinaarissa kerrottu ilmoitus jalostustarkastusten aloittamisesta, kuulosti oikein hyvälle. Jalostustarkastusten yhteydessä on mahdollista kiinnittää laajemmin ja tarkemmin huomiota koirien rakenteisiin. Esimerkiksi raajojen käyryyttä voidaan mitata, tarkoitukseen sopivalla mittarilla. Toivottavasti corgiroduille saadaan myös käyttäytymisen jalostustarkastus.

Webinaarissa kerrottiin, että ulkomuototuomareita on kehotettu kiinnittämään nykyistä tarkempaa huomiota, koirien rakenteessa esiintyviin virheisiin, mutta matalia raajoja ei olla vielä valmiita pidentämään.

Voivatko koiranäyttelyt tervehdyttää koiria? Ovatko corgit tällä hetkellä terverakenteisia ja liioittelemattomia?

Cruftsin tallenteesta, kohdasta 10:46:00 voi katsoa, miltä tämän päivän voittajacorgit näyttävät. Welsh corgi cardiganin tulisi rotumääritelmän mukaan olla kestävä ja ketterä, matalaraajainen, mutta ei jalaton. Toisin kuin pembrokeilla, ihannepainoja ei ole määritelty. Voittajapembroke vaikuttaa temperamentiltaan viehättävän eloisalta, vauhtia riittää, mutta hidastus kertoo suurista haasteista.

Ristiriita eri toimintamallien välillä, mitä tulisi tavoitella, mitä tavoitellaan ja millä keinoin, on edelleen olemassa

Olisi toivonut, vaikka kyseessä olikin rotumääritelmä ja anatomialuento, että olisi selkeästi tuotu esiin, ettei koiran jalostuskäyttöä voida perustaa pelkästään koiran ulkomuotoon, tai näyttelymenestykseen. Tämän sijaan luennolla kasvattajia kehotettiin pohtimaan jalostusvalintoja, ei pelkästään numeroiden ja kirjainten perusteella.

Tätä voidaan toivoa, mutta A lonkkaisia, luustoterveitä koiria, corgiroduissa on todella vähän. Paineet harvojen terveluustoisten koirien liikakäytölle, ovat korkeat, vaikka koirien rakenne tai luonne, eivät olisikaan täysin kunnossa. Nuorten urosten jalostuskäyttöä tulisikin rajata, aivan syystä.

Samalla tapaa, näyttelymenestyjien kohdalla, menestynyttä koiraa, saatetaan käyttää jalostukseen, yhä uudelleen ja uudelleen, huolimatta heikoista, rimaa hipovista terveystuloksista, heikoista indekseistä, koiran esittämästä heikosta jälkeläistuloksesta, tai koiran lähisukulaisilla esiin tulleista, vakavista terveyshaasteista. Näyttelymenestystä painotetaan yhä liiaksi.

Näyttelymenestys ei anna koiralle, tai koiran jälkeläisille riittävää suojaa, vaikeita rotutyypillisiä sairauksia vastaan. Pelkästään se, että koira on näyttelyvoittaja, ja vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden terveelle, ei ole osoitus riittävästä, tai jalostuskäyttöön sopivasta terveydestä.

Finlex Eläinten hyvinvointilaki

Olemme vielä kaukana tilanteesta, jossa jalostuvalinnoissa voitaisiin painottaa kokonaisvaltaista hyvää terveyttä. Terveen rakenteen ja luustoterveyden, pitkäikäisyyden merkitystä, ei pelkästään vain jalostuskoiran, vaan myös jalostuskoiran lähisukulaisten osalta.

Olisin toivonut rohkeampia avauksia, kuin mitä esitettiin.

Roturisteytys on saanut laajaa kiinnostusta ja kannatusta corgiharrastajien keskuudessa, mutta roturisteytysasiaa ei webinaarissa käsitelty lainkaan.

Roturisteytyksiä hyödyntäen, tavoitteet koirien paremmasta terveydestä olisivat saavutettavissa, nyt esitettyjä keinoja nopeammin ja vaikuttavammin. Mielestäni kasvattajien tulisi pohtia tarkoin, kenen toiveita vastaavia koiria tällä hetkellä jalostetaan?

Suomen Kennelliiton jäsenistölleen teettämässä kyselyssä, koiranomistajat nostivat rotukoiran tärkeimmäksi ominaisuudeksi hyvän terveyden.

Mielikuvat ja todellisuus

Webinaarissa todettiin, että ihanteellisia kulmauksia on helppo piirtää piirroskuvaan. Näin toki. Mitä ei ehkä huomattu, niin yhtä helppoa on kuvailla, miten corgin kaksinkertainen turkki on tarpeen kuraisissa olosuhteissa, karjanajossa työskentelevälle koiralle. Tai miten kestävä rakenne mahdollistaa koiralle, useiden päivien yhtämittaisen työskentelyn. Nämä kuvaukset ovat myös pelkkiä mielikuvia. Meillä ei ole näyttöä nykyisen turkin soveltuvuudesta työkäyttöön, tai päiväkausien työskentelyä kestävästä rakenteesta, syystä ettei alkuperäisiä työtehtäviä ole ollut olemassa enää, miten pitkään aikaan? Sataan vuoteen?

Nykycorgilla turkkia on moninverroin, alkuperäisiin työkoiriin verrattuna, ja nykyisen rakenteen kestävyydestä tiedämme sen sisältämät lukuisat haasteet.

Ylipaino ja sopiva kuntoluokka

Ylipainosta ja sen aiheuttamista haitoista, varoiteltiin aivan syystä. Ylipaino heikentää koiran hyvinvointia monella tapaa. Sopivassa kuntoluokassa pysyminen on helpompaa terveen koiran kanssa, josta syystä tuki- ja liikuntaelimistön terveyteen, toivottavasti satsataan kaikki, mitä jalostuksellisesti on mahdollista.

Aliravitsemus tulisi huomioida myös, sillä laihuudessa kyse on pitkään jatkuneesta hyvinvointihaitasta, ja myös mahdollisista terveysongelmista.

Koiran ja kissan kuntoluokitus tästä.

Näyttelykehiin toivottiin hiljaisuutta

Ovatko koirat turhautuneita? Ääntelevätkö koirat vilkkauttaan? Vaiko epävarmuuttaan tai pelokkuuttaan? Onko harrastuskoirien hyvinvointitekijöitä mietitty riittävästi?

Koiranäyttelyharrastusta tulisi painottaa, mielestäni, ennen kaikkea harrastuksena, sillä harrastuksena laji on ihan yhtä kiva, kuin rallytoko tai nosework, silloin, kun lajia harrastetaan koiran ehdoilla. Hyväksyä tulisi myös se, että kaikki koirat eivät ole näyttelykoiria. Harrastusvalintoja ei tulisi lyödä lukkoon, pohtimatta koiran omaa mielipidettä asiaan.

Suomen Kennelliiton, näyttelytoimikunnan johtajan, nykyisen puheenjohtajan, Kimmo Mustosen, blogikirjotus näyttelyaiheesta löytyy tästä. Lukusuositus kaikille näyttelykävijöille!

SWCS ry:lle kiitokset webinaarista! 

Pahoittelen blogitekstin pituutta, mutta puolustukseksi mainittakoon, että luentokin kesti kolme tuntia.

Aiheesta kiinnostuneille:

Corgien rakenne ja liikkuminen eläinfysioterapeutin näkökulmasta-verkkoluento.

Masseter:Hyvärakenteinen koira voi hyvin. 

Suomen Kennelliiton kasvattajapäivästä, professori Peter Sandøen luento:
Will dog breeds as we know them today soon be a thing of the past?


© Pia Grönroos