Totuttuun tapaan, kokouksessa tehtiin katsaus menneeseen ja tulevaan. Menneiden osalta tuotiin jälleen esiin rotujärjestöä kohtaan esitetty kritiikki. Kritiikissä huomio kiinnittyy harmillisen usein muihin tekijöihin, kuin sitten itse siihen, miksi kritiikkiä on esitetty.
Rotujärjestöä, ja corgikasvatusta kohtaan esitetyssä kritiikissä, kyse on pitkälti corgiharrastajien, mutta myös rotua harkitsevien esittämästä huolesta. Kritiikki on aiheellista, ja täysin linjassa sen kanssa, mitä olemme saaneet kuulla esimerkiksi Suomen Kennelliitolta ja asiantuntijatahoilta, koskien corgirotujen terveystilannetta.
Harrastajat ovat olleet erityisen huolissaan siitä, etteivät terveyttä edistävät toimet, ole olleet riittäviä. Koirien terveys ei ole edistynyt. Ei riitä, ettei terveysongelmien olemassaoloa kiistetä, jos esitettyä huolta ja asiantuntijoiden suosittamia toimia, ei oteta tosissaan.
Asiantuntijat, kuten ortopediaan perehtynyt ELL Juha Kallio ja jalostusasiantuntija Katariina Mäki, suosittavat corgiroduille nykyistä tiukempaa jalostuksenohjausta, ja myös kaikkien käytettävissä olevien, koirien terveyttä edistävien, jalostustoimien hyödyntämistä. Suomen Kennelliitto odottaa SWCS ry:ltä myös nykyistä voimakkaampia toimia, koirien terveyden edistämiseksi.
Suomen Kennelliitto on jo pitkään kannustanut kaikkia kasvattajia huomioimaan jalostusvalinnoissaan, Luonnonvarakeskuksen teettämät asiantuntijaselvitykset koiranjalostuksen ongelmista ja valvontakriteereistä. Miksi selvityksiä, jotka mitä suuremmissa määrin, koskevat myös corgirotujen kasvatustyötä, ei meillä nosteta esiin?
Jalostuksenohjauksessa asiantuntijasuositukset olisi syytä huomioida nykyistä tarkemmin.
Tulevien suunnitelmien osalta, mielenkiinto kohdistuukin jo seuraavien PEVISA-ohjelmien ja jalostuksen tavoiteohjelmien koostamiseen, sillä nykyiset ohjelmat ovat voimassa vain vuoden 2026 loppuun.
Toivottavaa on, että jalostusohjeet saataisiin vastaamaan eläinten hyvinvointilain säädöksiä, ja että jalostuksen tavoiteohjelmissa huomioitaisiin nyt myös Agria-profiilien, ja potilasaineistojen tarjoamat luotettavat tilastot ja tiedot, rotujen keskeisimmistä ongelmista ja ongelmien yleisyydestä.
.jpeg)
Terveystilanteen vakavuutta ei kokouksessa tuotu esiin. Toivottua ja myös asiantuntijoiden suosittamaa terveystutkimustukea, rotujärjestö ei kannata. DNA testauksia sen sijaan tuetaan. Hyvinvointilakiin lisättävien asetusten aikataulua ja valmistumista pohdittiin. Yhtenä vaihtoehtona, hieman yllättäen, esitettiin, että mikäli asetus ei ehtisi valmistua, voitaisiinko mahdollisesti jatkaa nykyisin ohjein?
Rotujärjestöllä on nyt aito mahdollisuus, omaehtoisesti, esittää asiantuntijaohjeita ja suosituksia vastaavia ohjelmia. Tätä mahdollisuutta ei kannata hukata.
Nykyisessä PEVISA-ohjeessa hiertää erityisesti asiantuntijasuositusten vastaisesti, D lonkkaisten narttujen jalostuskäyttö, ja DD yhdistelmien salliminen. Nykyiset indeksirajat ovat asiantuntijoiden mukaan riittämättömät. Rotujärjestön selkästrategia jää nykyisellään kauas asiantuntijasuosituksista. Geneettistä monimuotoisuutta tulisi turvata, ja jalostuksellisiin toimiin, tulisi lisätä roturisteysprojekti.
Roturisteytys
Roturisteytysprojektin osalta corgiharrastajat ja rodusta kiinnostuneet, odottavat myönteisiä uutisia, mutta valitettavasti tässä asiassa ei ole päästy eteenpäin. Jäi jopa vähän sellainen vaikutelma, että mahdetaanko aivan täysin ymmärtää risteytysten tarvetta? Tai että mistä roturisteytyksissä on kyse?
Roturisteytyksissä kyse on koko rodun terveyden edistämisestä. Rodun geenipoolia tulisi avata ja tervehdyttää, jotta rotu selviäisi nykyisistä ja tulevista haasteista.
” Roturisteytykset ovat koiraroduille mahdollisuus, jossa Suomi toimii suunnannäyttäjänä. Parhaimmillaan suunniteltu ja valvottu roturisteytys kohentaa vaikeuksista kärsivän rodun terveyttä ja hyvinvointia – säilyttää rodun ylipäätään olemassa.”
Lainaus Kennelliitto
Vastuu rodun tulevaisuudesta ja koirien hyvinvoinnista ja terveydestä, koskee koko rotuyhteisöä, jokaista kasvattajaa ja harrastajaa, myös heitä, joiden suunnitelmiin tai pentuehaaveisiin, eivät risteytyskoirat mahdu. Nykytilanteesta tulisi ymmärtää sen moninaiset haasteet, tavoitteellisesti ja ratkaisukeskeisesti. Roturisteytykset ovat yksi jalostustyökalu, muiden jalostuksellisten toimien ohella.
Vahinkopentueisiin tunnutaan suhtautuvan yllättäen myötämielisemmin, vaikka näissä riskit ovat todella suuret. Vahinkopentujen osalta olisi mukava kuulla, koirista kerättyä terveysdataa. Luusto- ja nivelterveys, geenitestitulokset, eritoten kiinnostaisivat.
Kokouksessa kerrottiin vuonna 2022 esitettyjen roturisteytyssuunnitelmien kariutuneen. Mihin haasteisiin nämä suunnitelmat kaatuivat? Mitä kokemuksesta voitaisiin ottaa opiksi? Tietääkö tästä kukaan?
Rotujärjestön toivotaan järjestävän, kaikille avoimen, roturisteytystä käsittelevän webinaarin, johon kutsuttaisiin mentoreita, roduista, joissa roturisteytyksiä tehdään parhaillaan, ja myös jalostusasiantuntija-apua, rotuvalintojen tueksi.
Agriaprofiilin mukaan, cardiganeilla on 25 x riskit luuston kehityshäiriöille, verrattuna muihin vakuutettuihin koiriin. Riskit ovat huomattavan korkeat. Welsh corgi cardiganinen merkittävimmät, sairaudesta aiheutuvat kuolinsyyt, KoiraNet kuolinsyytilastojen mukaan, ovat selkäsairaudet. Nuorimmat, vakaviin selkäsairauksiin sairastuneista ovat vain n. 4 vuotiaita.
Roturisteytysten avulla, riskitekijöitä voitaisiin vähentää merkittävästi.
Suomi on roturisteytyksissä edelläkävijä
Suomessa roturisteytysprojekteja on avattu useille eri roduille. Leonberginkoirille on juuri avattu kansainvälinen LEOGEN-projekti, jossa Suomi on mukana, tämä lupaa hyvää risteytysten osalta. Muutokset ovat, pidemmällä aikavälillä ajatellen, väistämättömiä, tätä mieltä ovat myös kansainväliset asiantuntijat, ja koska taustatyöt ottavat aina aikansa, asiassa ei soisi viivyteltävän.
Roturisteytysprojekteihin, miten projektit toteutetaan, voi tutustua mm. roturisteytysprojekteissa mukana olevien rotuyhdistysten kautta: Suomen Kooikerhondje ry, Suomen Ranskanbulldogit ry, Suomen Cavalier Kingcharlesinspanieliyhdistys ja Suomen Glennit ry.
Jalostusasiantuntija Katariina Mäki: Mitä voit tehdä pelastaaksesi rotusi jalostuskielloilta?
Jalostussuositukset
Uudet jalostussuositukset tulevat voimaan 1.4.2025 lukien.
Vastuullista, eettistä kasvatustyötä kannattavien, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että pentueen vanhemmat täyttävät, rotujärjestön suositusten lisäksi asiantuntijoiden laatimat suositukset.
Jalostukseen tulisi käyttää terveitä koiria, joilla on hyvät edellytykset periyttää terveyttä. Vakava-asteiset viat, kuten D lonkat, IDD3 ja LTV3 tulokset, lisäävät pentueen riskejä. Tulokset INC2 ja SP2 herättävät kyllä myös syystä huolta.
Terveystietopankki
Rotujärjestön terveystietopankki ei ole ottanut tuulta alleen. Ongelmaksi koetaan vaatimus epikriiseistä. Tässä rotujärjestö voisi hyvin tulla harrastajia vastaan. Meillä hyväksytään tällä hetkellä terveystietopankin tietoihin, omistajan itsensä koiralle tekemät, epäviralliset geenitestit ja näiden tulokset. Yhtä lailla, voitaisiin hyväksyä omistajan ilmoituksella, eläinlääkärin tekemät diagnoosit.
Rotujärjestön terveystietopankki ei vielä tällä hetkellä ole kaikille avoin. Avoimuus tekisi terveystietopankkia tunnetuksi.
Terveyskyselyssä seuralle aiemmin ilmoitetut tiedot eivät siirry
terveystietopankkiin, vaan tiedot tulisi lähettää seuralle uusiksi.
Terveyskyselylomake on koettu hankalaksi, ja lomaketta ollaan
uudistamassa.
Muita tapoja lisätä tietoisuutta koirilla esiintyvistä terveysongelmista, ei kokouksessa käsitelty, mutta lisään tähän tiedoksi muutamia suositeltavia vaihtoehtoja:
Tällä hetkellä kaikille avoin, Welsh corgit: terveys ja luonne terveystietoryhmä, löytyy facebookista.
Suomen Kennelliiton terveyskyselyä suosittelen myös. Mitä vakavammasta ja harvinaisemmasta sairaudesta on kyse, sen tärkeämpää olisi muistaa viedä tietoja eteenpäin.
Allergiat, autoimmuunisairaudet, suolistosairaudet, atopia, operoidut kyynärät tai selkä, nuorella iällä diagnosoitu selkäsairaus tai nivelrikko, arkuus ja/tai aggressiivisuus, ääniarkuus, näissä sairauksissa on mahdollista, ja suositeltavaa hyödyntää KoiraNet järjestelmään, omistajan omasta ilmoituksesta lisättävää, terveyssyyperusteista, ei jalostukseen-merkintää. Ei jalostukseen -merkintä kannattaa hyödyntää, vaikka koiraa ei alunperin ollut jalostukseen edes ajateltu. Valmiin lomakkeen sijaan voi käyttää vapaamuotoista ilmotusta, joka päivättynä ja allekirjoitettuna lähetetään osoitteeseen rekisteroinnit@kennelliitto.fi
.jpeg)
Tästä jatketaan kohti kevättä.
Kiitos SWCS ry, mahdollisuudesta osallistua kokoukseen etänä.
© Pia Grönroos
Kuvat Microsoft Designer
Corgien terveystietopankki kaipaisi esittelyä ja markkinointia, esim teamsissa.
VastaaPoistaJalostustietojärjestelmän tiedot tai sairastumiset suvussa/kuolemat ei ole vaikuttaneet jalostusvalintoihin, miten voisin nähdä, että seuran suljetusta terveystietopankista olisi hyötyä corgeille?
Mikä suunnitelma on terveystietojen hyödyntämisestä? Miten infoa terveystiedoista jaetaan corgien omistajille ja pentua miettiville? Miksi terveystietopankki ei ole avoin, kuten monessa muussa rodussa?
Hyvä nosto tuo, että omistajan tekemä geenitesti kelpaa, mutta eläinlääkärin tekemästä diagnoosista tarvitaan epikriisi.
PoistaKiitos kommentista!
On huolestuttavaa, etteivät KoiraNet järjestelmän tiedot, vakavista sairauksista ja kuolinsyistä, vaikuta jalostusvalintoihin. Tämä kertoo osaltaan rodun vaikeasta terveystilanteesta, ongelmat ovat yleistyneet koko rotuun, ja valitettavasti myös siitä, että ongelmiin on totuttu. Pentueita teetetään, korkeista, periytyvistä riskitekijöistä huolimatta.
Terveystietopankin tiedoista on tarkoitus tehdä koosteita, esim. rotujärjestön lehteen. Käsitystä tästä, miksi tiedot eivät ole avoimia, kuten muissa roduissa, minulla ei ole. Välitän ehdotuksesi teamsista eteenpäin! Kiitos tästä ideasta! Toivottavasti tällainen teams saadaan!
"Kokouksessa kerrottiin vuoden 2022 roturisteytyssuunnitelmien kariutuneen. Mihin haasteisiin nämä suunnitelmat kaatuivat? Mitä näistä kokemuksista voitaisiin ottaa opiksi? Tietääkö tästä kukaan?"
PoistaTästähän on puhuttu palstoilla ja vuosikokouksissa. Tämä kaatui siihen, että työryhmään ei saatu jäseniä eikä kukaan kasvattaja halunnut sitoutua tähän. Rotujärjestö ei voi kasvattaa yhtään pentuetta vaan siihen tarvitaan kasvattajia. Rotujärjestö on kyllä luvannut tukea tätä, mutta kun tarvitaan niitä tekijöitä, jotka ottaa projektin käsiinsä ja sitten ne kasvattajat, jotka valmiita sitoutumaan tähän projektiin suunnitelmallisesti. Ei se riitä, että tehdään yks pentue ja ihmetellään sitä, vaan molempiin rotuihin suunnitelmat ja se, miten pentueiden kanssa edetään ja jatketaan. Ja sitten lähtökoiriksi vielä ne mahdollisimman terveet yksilöt.
Kiitos tästä kommentista! Palautteena tähän lisäsin blogikirjoitukseen uuden kappaleen ja linkkejä, joiden kautta voi tutustua toteutuneisiin, ja suunnitteilla oleviin roturisteytysprojekteihin.
PoistaVuoden 2022 suunnitelmista olisi mukava kuulla, mukana olleiden kasvattajien näkemyksiä aiheesta, ja toivottavasti tähän avautuu vielä mahdollisuus.
Risteytyspentueita ei tuoteta suuria määriä, jo siis yksikin virallisen projektin tuloksena syntynyt pentue olisi hyvä alku. Tätä ennen taustatyöt tulisi tehdä huolellisesti, ja koska tämä työ ottaa aikansa, ei asiassa tältä osin toivottavasti viivytellä.
Rotujärjestön tuki ja kannustus ovat tässä ensiarvoisen tärkeitä asioita. Toivottavasti corgiroduissa otetaan asiantuntijoiden suositukset, roturisteytyksistä vakavasti.
Kiitos blogista! Aina ajattelemisen aihetta, niin corgien terveystilanteesta kuin meistä ihmisistäkin.
VastaaPoistaRoturisteytys ei kiinnosta siinä määrin corgikasvattajia tai corgiyhteisöä, että risteytysprojektia lähdettäisiin toteuttamaan. Kaikki viimeaikaiset (tai kaikki aiemmatkaan) pentueet eivät täytä eläinsuojelulain vaatimuksia. Onko tulevaisuus sitten mahdollisuus corgeille ja uhka kasvattajille, jos kasvattaminen vaikka kielletään nykymuodossaan? Miksi kasvattajan pitäisi saada kasvattaa nivelsairasta rotua, mutta rodulle ei haluta yrittää kaikin mahdollisin keinoin parempaa luustoterveyttä?
Paljon kiitoksia!
PoistaRoturisteytys kiinnostaa osaa rotuyhteisöstä. Osa rodusta kiinnostuneistakin on ilmaissut kiinnostuksensa, nimenomaan risteytyspentuihin. Osa kasvattajista on ilmaissut, ainakin varovaisen kannatuksensa risteytysprojektia kohtaan. Rotujärjestö on myös ilmaissut antavansa täyden tukensa projektille. Tässä kohdin voi vain toivoa, että rohkeutta asian edistämiseksi löytyy. Risteytys tulisi nähdä ihan tavanomaisena jalostustyökaluna, jonka avulla geenipoolia on mahdollista tervehdyttää.
Rotuja tuskin tullaan meillä kieltämään. Brakykefaalisten rotujen osalta on onneksi jo nähty, ettei kysyntä ole enää niin suurta, kuin mitä aiemmin, eli koirilla esiintyvät ongelmat heijastuvat kysyntään. Corgirotua vakavasti harkitsevien, kannattaa miettiä omat ja perheen resurssit, ja rotuvalinnasta mieleen mahdollisesti nousevat eettiset kysymykset.
Tulisiko kasvattajan saada kasvattaa nivelsairasta rotua, ilman, että kasvattaja pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin edistämään kasvattamansa rodun terveyttä? Toivottavasti hyvinvointilaki tulee määrittämään nykyistä tarkemmin sen, mitä on mahdollista kasvattaa. Tätä toivon.