"Breeding to type, strong effect of popular sires and selection aimed at developing and standardization of specific phenotypic features can have a strong negative effect on genetic diversity. As shown by Pedersen et al. (2013), the loss of genetic diversity is much stronger in show breeds that those bred for performance purposes.
They estimated that 90% of genetic diversity had been lost in the last decades."
Lainaus netistä. Likimain tähän tulokseen tulin
kasvatusharrastuksessani, sen viime metreillä, miettiessäni welsh corgi cardiganin
geneettistä monimuotoisuutta. Rodun keskimääräinen elinikä on pudonnut
2000-luvulla huolestuttavasti alle kymmenen vuoden. Rotuun on ehtinyt yleistyä useita vakavia terveysongelmia, selkäsairaudet, luusto- ja nivelongelmat, lisääntymisongelmat.
Corgikoirien riskit sairastua tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ovat moninkertaiset, normaalin luustorakenteen omaaviin koirarotuihin verrattuna, mutta toimet terveyden edistämiseksi, korkeista riskitekijöistä huolimatta, on mitoitettu minimivaatimusten mukaan.
Kattavasti
terveystutkittua, tutkitusti tervettä kumppania koiralleen etsivä, on yhä edelleen todella vaikean tehtävän edessä. Vaatimuslistaa ei voida tästään
laajentaa, koskemaan lähisukulaisia tai jälkeläistuloksia, kuten pitäisi, sillä näiden koirien osalta terveys voi olla
jo menetetty.
Jalostusvalintojen tulisi perustua terveyden edistämiseen, kattavasti terveystutkittujen, rodun keskitasoa terveempien koirien jalostuskäyttöön, ei siihen, miten heikkoja tuloksia voidaan vielä käyttää.
Terveystulokset suojaavat koiraa, mutta edistävätkö ne koirien ja rodun terveyttä? Onko eettisesti oikein, ja eläinsuojelulain mukaista, käyttää jalostukseen koiria, jotka ovat itse perineet vakava-asteisia vikoja? Tai koiria, joiden mahdollisuudet periyttää vakavia terveysongelmia ovat suvun riskitekijöistä aiheutuen, todella korkeat?
Osa vakuutusyhtiöistä ei korvaa perinnöllisistä terveysongelmista aiheutuvia hoitokuluja ja kustannuksia, ja parhaimmillaankin vakuutus kattaa vain osan hoitokuluista ja kuntoutus kustannuksista. Kasvattajan korvausvastuut kattavat pienen murto-osan, vakavista perinnöllisistä sairauksista aiheutuvista hoitokuluista.
Kustannukset eivät ole ainoa kuluerä. Koiran krooninen sairaus johtaa normaalin perhe-elämän sijaan hoitosuhteeseen, jossa arjen täyttävät koiran kivut ja omistajan huoli. Huomioiden anatomisesti liioitelluista ääripiirteistä aiheutuvat hyvinvointihaitat ja vakavien sairauksien yleisyys, ongelmat eivät ole enää nykykeinoin ratkaistavissa.
”Liioitelluista piirteistä aiheutuvien hyvinvointihaittojen torjuminen jalostuskoirille teettävien lukuisten terveystutkimusten avulla on vain oireen hoitamista, sen sijaan, että puututtaisiin hyvinvointihaittojen syihin ja vähennettäisiin niitä. Pysyviä tuloksia saadaan vain vähentämällä liioiteltuja piirteitä, jolloin monista terveystutkimuksista voidaan luopua vähitellen.” Lainaus: Eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostaminen
Rodun terveyden edistämiseksi, nykyisen kasvatustyön rinnalle, tulisi avata risteytysprojekti.
Roturisteytys
Koiramme-lehti: Ennakkoluulottomuutta pitäisi olla koirajalostuksessa enemmän.
MT kolumni, kirjoittajana Olga Temonen: Puhdasta rotuoppia - koiramaailmassa suvaitsevaisuus on suhteellista
Roturisteytys (tai puhdasrotuisuus), ei tuo mitään lisäarvoa syntyville pennuille, jos pentueen vanhemmat edustavat vakavasti terveysongelmaista rotua. Pentueen vanhemmiksi tulee valita kattavasti terveystutkitut, terveet koirat. Kumppani on valittava huolella. Terveyttä ei kyetä luomaan tyhjästä etenkään roduissa, joissa esiintyy paljon terveysongelmia.
Kumppanin valinnassa, edustaa kumppani mitä rotua tahansa, kannattaa kuunnella nartun mielipidettä. Ellei narttu anna uroksen astua, tähän on syynsä. Nartut kykenevät luontaisesti valitsemaan kudostyypiltään sopivan kumppanin. Näillä ajatuksin, meidän corgityttöjen unelmien sulhashaaveista, olisi syntynyt postauksen kuvituksen kaltaisia match-yhdistelmiä.
Risteytykset eivät ole riskivapaita, sillä kondrodystrofinen problematiikka periytyy. Tavoitteena on, että risteytys vähentäisi riskialttiiden geenimutaatioiden vaikutusta ja edistäisi syntyvien pentujen terveyttä.
Avustajakoirissa rotumiksaukset ovat jo aivan arkipäivää. Kalliin ja paljon aikaa vievän koulutuksen ei toivota valuvan hukkaan, puhdasrotuisissa rotukoirissa yleisesti esiintyvien, periytyvien vakvien terveysongelmien vuoksi.
Kirjoitukseni toivon kannustavan niitä henkilöitä, jotka ehkä pohtivat mahdollisuutta teettää omalla rotukoirallaan monirotuisia pentuja. Monirotuinen, huolellisesti suunniteltu risteytyspentue voi olla toteuttamisen arvoinen. Jalostuskoirien terveys sekä luonneominaisuudet täytyy olla kunnossa, ja pennuille on hyvä olla tiedossa vastuulliset kodit.
Pennut, ovat ne mitä rotua tahansa, kannattaa aina siruttaa, rekisteröidä ja vakuuttaa.
Kennelliitto tarjoaa monirotuisille laadukkaat terveyslausunnot. Suomen Koirarekisteri tarjoaa rekisteröinnin lisäksi kattavat pentuerekisteröinnit, sukutaulu- , sekä terveystietotallennusmahdollisuudet.
Haasteet ovat todelliset.
Asiantuntija-artikkeli sukusiitoksen aiheuttamista haitoista KLIK tästä.
UC Davis Veterinary Genetics laboratorio: Welsh corgi cardiganien monimuotoisuutta kartoittava tutkimus. Tutkimukseen voi vielä tässä vaiheessa osallistua tavanomaista edullisemmalla hinnalla.
© Pia Grönroos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti