Kasvattajan vastuut ja velvollisuudet

Kennelliiton yleinen jalostusstrategia

Jalostusstrategialla tähdätään siihen, että rotukoirat ovat terveitä ja hyvin tarkoitukseensa soveltuvia. Terve ja liioittelematon rakenne sekä tasapainoinen luonne ovat koiran jokapäiväisen hyvinvoinnin perusedellytyksiä.

Kennelliiton yleinen jalostustrategia

Jalostuksen tavoiteohjelma

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma on tietopaketti rodun ominaisuuksista, terveystilanteesta ja jalostuksesta. Tavoiteohjelma sisältää tavoitteet ja suositukset mm. terveystutkimusten osalta.

Jalostuksessa tulee välttää yhdistelmiä, joilla olemassa olevan tiedon mukaan on keskimääräistä suurempi riski periyttää hyvinvointia ja elinikää alentavia ominaisuuksia.

Kennelliitto: Jalostuksen tavoiteohjelma  

Kasvattajan velvollisuudet

Kaikki haitalliset ominaisuudet eivät näy päälle, eikä ominaisuuksien periytymisen ennustaminen, varsinkaan monigeenisissä ominaisuuksissa ole helppoa. Suurin osa jalostettavista ominaisuuksista on monien geenien säätelemiä.

Monigeeniset ominaisuudet ilmenevät eri yksilöillä eri asteisina, toisin kuin yksiselitteinen yhden geenin ominaisuus, joka eläimellä joko on tai ei ole. Monigeenistä ominaisuutta muokkaa geenien asettamien raamien sisällä myös ympäristö, mikä vaikeuttaa yksilön jalostuksellista arviointia. Siksi perinnöllisten sairauksien aiheuttamilta yllätyksiltä ei koskaan voida varmuudella välttyä.

Eläinsuojelulain sekä tulevan eläinten hyvinvointilain tulkinnassa koirien jalostukseen liittyen on tärkeää, että kasvattaja pystyy osoittamaan tehneensä olemassa olevan tiedon perusteella parhaansa.

Jotta kasvattaja pystyy toimimaan eläinsuojelulainsäädäntömme mukaisesti, hänellä on oltava perustietämys eläimen normaalista anatomiasta, fysiologiasta, käyttäytymisestä sekä jalostuksen teoriasta ja populaatiogenetiikasta. Hänen on etukäteen otettava selvää jalostamansa eläinlajin, rodun ja/tai rotutyypin (monirotuiset eläimet) tarpeista sekä sillä tyypillisesti esiintyvistä, hyvinvointihaittaa aiheuttavista perinnöllisistä ongelmista.

Kasvattajan on parhaansa mukaan varmistettava, ettei näitä ominaisuuksia siirry jälkeläisille. Kasvattajan on ymmärrettävä, miten näitä ominaisuuksia vältetään jalostuksessa terveystutkimusten tai muun eläinten suvuista tai eläimestä itsestään saatavan tiedon avulla.

Kasvattajan on kyettävä näyttämään toteen, että hänen jalostuksessa käyttämänsä eläimet ovat asianmukaisesti tarkastettu näiden ominaisuuksien osalta ennen astutustapahtumaa, ja että tarkastuksen tulokset ovat hyväksyttäviä jalostuskäyttöä ajatellen.

Kasvattajan on huomioitava myös jalostusyhdistelmän keskinäinen sukulaisuus ja tulevien jälkeläisten sukusiitosaste.

Kasvattajan vastuulla on myös poistaa jalostuksesta eläimet, jotka tuottavat perinnöllisestä syystä sairaita jälkeläisiä, eläimet, jotka eivät pysty parittelemaan luonnollisesti, sekä naaraat, joilla on esiintynyt synnytysvaikeuksia tai vaikeuksia huolehtia jälkeläisistä.

On huomioitava, että kaikkiin perinnöllisiin sairauksiin ja/tai hyvinvointiongelmiin ei ole olemassa luotettavia diagnoosimenetelmiä tai testejä, joilla koira voitaisiin tutkia ennen jalostuskäyttöä.

Kasvattajan on silti, myös tällaisissa sairauksissa ja vioissa, otettava huomioon kaikki tiedossaan olevat seikat jalostusyhdistelmiä valitessaan (Suomen Kennelliitto 2014a). 

Lähde: Ruokaviraston raportti Eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostaminen Osa II:  Alustava selvitys koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja puuttumiskeinoista.

Kasvattajan vastuut eivät pääty kaupantekohetkeen

Kasvattajaa sitoo virhevastuu. Kasvattaja on vastuussa kasvattamansa pentueen terveydestä vielä senkin jälkeen, kun pennut ovat muuttaneet uusiin koteihinsa. Mikäli nuori koira sairastuu vakavasti, tai koirassa havaitaan myöhemmin virhe tai vika, kannattaa ottaa viipymättä yhteyttä kasvattajaan.

Ilmoita viasta/ sairaudesta kasvattajalle sähköpostin välityksellä, jotta yhteydenotto on tarvittaessa myöhemmin todennettavissa.

Jos koira on kauppahinta, koiran käyttötarkoitus ja muut seikat huomioon ottaen olennaisesti huonompi kuin ostajalla on ollut aihetta olettaa, on mahdollista, että kasvattaja on korvausvelvollinen.

Kasvattaja on vastuussa rodulla yleisesti esiintyvistä geneettisesti periytyvistä terveysongelmista. Kasvattaja ei vapaudu vastuista kertomalla rodussa yleisesti esiintyvistä perityvistä terveysongelmista.

Kasvatustoiminnan vastuita ei voi siirtää pelkästään pennunostajan kannettavaksi. Rodun paremmin tuntevana osapuolena kasvattajan vastuut ovat aina pennunostajaa suuremmat.

Vastuullinen kasvattaja kantaa vastuuta kasvattamastaan rodusta, kasvattaja ei teetä riskiyhdistelmiä, ei myöskään pakoile vastuita.


Reklamaatiotilanteessa kysy apua ja neuvoja esimerkiksi Kuluttajaneuvonnasta.


Kennelliitto Hankikoira.fi Mistä tunnistat hyvän kasvattajan?