Lyhyet erikoiset ♥

Iltalenkille lähtijät ♥

Saako sitä silittää?

Iltalenkillä, pimeällä kotikadulla vastaamme tuli nuori nainen pienen ja erittäin äänekkään Bichon Frisén kanssa. Olin tavannut heidät kerran aiemmin ja tällöin keskustelimme koirien käytöspalkkauksesta. Jatkoimme tästä samasta aiheesta. Peppi, Ira ja Rippe käyttäytyivät mallikkaasti päästämättä ääntäkään. Hetken juteltuamme jatkoimme matkaa.

Samalla ohitsemme kulki isokokoinen, keski-ikäinen mies. Mies ohitti meidät varsin läheltä ja Irpi nuuhkaisi miehen housunlahjetta. Mies pysähtyi, kääntyi, hymyili ja kumartui todella nopealla liikkeellä silittämään koiraa. Ira väisti käden alta pois. Miehen elekieli kertoi pettymyksestä. Olkapäät valahtivat alaspäin ja hymy sammui. Olisit halunnut silittää sitä? kysyin mieheltä. Kyllä, mies vastasi.

Vierasta koiraa kannattaa lähestyä vähän eritavoin, sanoin ystävällisesti. Mies kiinnostui.

Kerroin, että koiran yli kumartuminen ja käden ojentaminen koiraa kohti on koiran mielestä uhkaava ele. Oman väen tekemänä tällainen käytös on koiran mielestä ihan ok, mutta täysin vieraiden harvemmin. Kannattaa siis enemmin kuin itse pyrkiä koiran luokse, antaa koiran itsensä valita.

Kerroin, että mies voisi yrittää lähestyä koiria siten, että kertoisi koirille omista ystävällisistä aikeistaan oman käytöksensä avulla. Niin mies sitten toimikin. Ohjeiden mukaan.

Hän kääntyi hiukan kyljittäin kohti koiria, kävi rauhallisesti kyykkyyn, ei yrittänytkään lähestyä tai koskea koiriin. Ja kuinkas kävikään. Irpi riensi heti ensimmäisenä nuuskimaan miestä häntä heiluen. Peppi hyppäsi miehen syliin ja pussasi tätä poskille. Rippe seurasi tilannetta rauhallisena sivummalta.

Mies hymyili leveästi!
Hän sanoi, että on koko ikänsä kuvitellut, etteivät koirat pidä hänestä. ♥

KLIK Sey Koira-ihminen-koira sanakirja

#istumishaaste

Otimme tyttöjen kanssa osaa Koiruuksien Klubin istumishaaste-kampanjaan! On nimittäin niin, että koirien kanssa sujuva arki on parasta. On tärkeää, että koirat osaavat rauhoittua aloilleen, pyydettäessä. Haasteessa koiria kannustetaan istumaan erilaisissa paikoissa, erilaisten häiriöiden alla.

Rippe, Ira ja Peppi istuivat:

#kotioven edessä, lenkille lähtiessä. #ulko-oven edessä, ulos mennessä. # sisälle tullessa, tuulikaapissa. #pimeällä koulunpihalla, koripallokentän laidalla. Pihalla oli nuoria juosten, kävellen, pyörällä, mopolla, ja kaksi nuorta pelaamassa koripalloa. #kakkaroskiksen vieressä, huoltomiehen vaihtaessa pussia vanhaan, metalliseen rämisevään roskikseen # tietyömaan sulkuaidan vieressä, kaivinkoneen kaivaessa monttua # päiväkodin aidan vieressä, kun päiväkodin lapset ja tädit heiluttivat aidan takaa koirille # keskellä vilkasliikenteistä risteystä # isoja pöllejä moottorisahalla sahaavan miehen vieressä # lasten leikkipaikan laitamilla, äidin ja kävelemään opettelevan lapsen seurassa ♥ 

Kiitos haasteesta! ☺

Kurakausi

Kerrostalossamme on kolme uloskäyntiä. Olen jokaiselle ovelle vienyt harjan, jolla sitten harjaan  riparapakoirien tassut ja vattanaluset, ennen sisälle tuloa. Naapurin rouva kehaisi, tyttöjen istuessa pihassa ja odottaessa rauhassa omaa putsausvuoroaan, että kylläpä meidän koirat osaa olla fiksusti. Tuli hyvä mieli näistä kehuista! ♥ ☺

Mistään en iloitse nyt niin paljon kuin tilavasta pesuhuoneesta, jonne kaikki koirat mahtuvat kerralla. Kaksitoista kuraista tassua ja vattanaluset päälle vähintään sen 3 kertaa päivässä. Tassut, anturat ja varpaanvälit kannattaa kuivata huolella.


Aurinkoista kevättä! ☺





Kuvat © Pia Grönroos