torstai 18. helmikuuta 2016

Aurinko!

Pääsin ulos! Ihan merkkipäivä. Ystävien päivä!☺
Pikkupakkasta ja aurinko! Huippuhienoa!




Rippe katsoi toiveikkaana pukeutumistani. Lähteekö emäntäkin ulos? Ja jos lähtee, niin jippijajei, sehän tarkoittaa hetikohta metsälenkkiä.☺



Rippe kulta.
Ei se ihan tarkoittanut. Ensimmäinen kerta ulkona leikkauksen jälkeen tuntui huikealta. Jekku emäntineen tuli meille seuraksi ja lopuksi keitettiin kahvit ja ihailtiin, kuinka hienosti käyttäytyviä koiria meillä on! ☺

Jekku

Mitä voi sanoa. Kolme koiraa taloudessa, kaksi omaa ja yksi melkein vieras! Irpikin, vaikka on ihan pieni, käyttäytyi todella mallikkaasti!
Jekku on meidän koirien hyvä ystävä, joten ei me muuta odotettukaan! ☺

Oman reviirin jakaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvä juttu, joten syytä iloon on ihan oikeasti. Tervepäisiä koiria! ☺

Kun vieras koira tulee oman koiran reviirille, voi koirien sopeutumista uuteen tilanteeseen helpottaa muutamilla asioilla.

Kerää lattioilta pois lelut, aarteet ja luut. Älä jätä oman koiran ruokakuppia lattialle. Vesikupinkin voi alkuun ottaa pois ja laittaa se sitten hetken perästä saataville.

Tapaa vieras koira ensin pihalla. Anna koirien tutustua ja haistella toisiaan rauhassa ja tulkaa sitten yhtä matkaa sisälle.

Mikäli tilanne koirien kesken pysyy leikkisänä, voi leluja palautella leikkeihin. ☺





Illalla Iran uusi ystävä Hanna, haki sen iltalenkille.
Mä olen niin iloinen tästä parivaljakosta. Olin pitkään etsinyt Iralle sydänystävää. Hannasta sellainen löytyi! Ira ei perusta vieraista, mutta on ollut ihana katsoa, miten asenteet muuttuvat. Kun vastassa on ihminen, täynnä iloista mieltä ja rakkautta eläimiä kohtaan, tulos on arvattavissa.

Irpi päiväunille menossa. 


Ira lähtee Hannan kanssa lenkille taaksensa katsomatta ja tulee iloisin mielin takaisin.
Mä olen vähän tarkoituksella hakenut tätä asetelmaa. Rippe on niin lujasti sitoutunut minuun, että poissa ollessani sen sydän on aina vähän syrjällään. Me on niin kasvettu kiinni toisiimme.

Kyllä Rippeäkin voi ulkoiluttaa ystävät ja vieraatkin, se käyttäytyy hyvin. Vaan aina se on vähän enemmän, kun mä olen paikalla.

Toivon, että Ira uuden ystävänsä kautta näkee maailman vähän erilaisin silmin. Se oppii luottamaan enemmän myös perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ja ehkä, se ei jää minuun kiinni, yhtä lujasti kuin Rippe.

Koiran sydämessä on kyllä tilaa.



Iran lenkkeillessä Hannan kanssa minä treenasin Ripen kanssa.
Pitkäkestoista kosketuspeliä. Noutokapulan hakua. Lähtö pyörätuolin sivulta ja noutokapulan nouto ja luovutus suoraan minulle. 10+
Huikea iloinen suoritus. Ihana Rippe!
Lopuksi pelattiin palloa ja pidettiin kunnon pyörätuolirukkaspainit! ☺Voi että meillä oli hauskaa!

Molempien tyttöjen kanssa harjoitellaan aktiivisesti luoksetuloja. Pilli soi joka kerta, kun tarjolla on herkullisia luita tai lihaa. Sisällä minun ei tarvitse kilpailla ympäristön kanssa, joten luoksetulot ovat tietenkin nopeita ja varmoja. Harjoittelemme joka päivä. Kun neljän viikon kuluttua treenit siirtyvät ulos on koirilla jo melko paljon massaa tästä harjoitteesta.

Illalla Silas kävi ystäviemme luona Siurossa.
Saimme isosti lämpimäisiä paketteja tuliaisiksi! Ihanat ystävät, kiitos!
Repa oli vähän itkenyt Silaksen lähdettyä. Repa kulta!  Salminvuori kutsuu meitä heti, yksintein kun jalkani kestää!

Leikkauksesta on kulunut nyt kaksi viikkoa. Saan tänään nilkasta tikit pois ja uuden kipsin.
Perheen, koirien ja ystävien, vanhojen ja uusien avulla, aika on kulunut nopeasti! ☺


Ripen päiväunet!
 

Suuri kiitos!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti