maanantai 9. marraskuuta 2015

Kurakausi


Syksy on ihan mielettömän kaunista aikaa. Talvea, lunta ja pakkasia odotellessa saa nauttia värien hiipumisesta. Sumuisista maisemista. Pehmeästä valosta.

Meidän aamulenkki suuntaa usein yhteen suomen kauneimmista puistoista. Hatanpään Arboretumiin.
Puistossa on hyvä harjoitella ohituksia. Paikallaoloa. Luopumista.

Sorsat ja niiden kakat. Puissa trapetsitaiteilevat oravat. Paikka on täynnä houkutuksia. Luopuminen ei ole helppoa. Me harjoitellaan usein. Arboretum ja ruusutarha ovat meidän lempipaikkoja!






 Ira oli jo onnistunut pyörähtämän sorsan kakassa. 
Sorsan kakat ovat kyl pieni miinus tässä paikassa. Mä en ehdi kuin silmiä räpäyttää niin pikkulikka on kyljellään. Se on sitten siinä. Milloin se on vähemmän milloin enemmän kakan peitossa.



Paluumatkalla kotiin päätettiin vielä poiketa koira-aitaukselle. Siellä oli hyvin tilaa temmeltää. ☺




Tytöt ovat valmiina lähtemään kotimatkalle.

Kotipihassa harjataan irtohiekat pois.




Koirat eivät ole ainoita, joiden mukana tulee rapaa sisälle. Irtohiekka lähtee koirista ja kengistä kätevästi harjaamalla. Tai ainakin enimmät. Meidän harja on tosi hieno, kun siinä on pehmeät harjakset koirille ja karkeat mun kengille. Mut yhtä hyvin tähän hommaan sopisi myös vanha tiskiharja.
Usein riittää, kun harjaa koirat ja pyyhkäsee märällä Nanoliinalla. Just nyt ihan pelkkä vesipesu ei riitä.








Syksy koiran/koirien kanssa saattaa yllättää.
Muistan vieläkin elävästi oman valaistumishetkeni, kun Rippeä putsatessani tajusin, ettei edessä olisi onnellista loppua, kuten lasten kanssa.
Lasten kurapukukausi kestää aikansa, mutta lopulta se päättyy.

Koirien kurakausi kestää läpi elämän. Hommaa riittää. Vuodesta toiseen. Tässä lajissa kannattaa satsata vähän välineisiin.

Kun välineet ovat kunnossa, on hommakin helpompaa. Meillä on ämpäri pesuhuoneessa. Tarvitaan vettä ja koiran shampoota. Teen ämpäriin valmiin pesuliuoksen.
Ilman Nano Super Towel- liinoja tästä ei tulisi mitään. Näihin olen koukussa!
Yhtä jos toista mikrokuitupyyhettä olen kokeillut. Nanoliina on ihan paras! Kuidut ovat paljon pidempiä kuin tavallisissa liinoissa tai pyyhkeissä. Tähän tarttuu lika, kivet ja roskat koirista ihan älyttömän hyvin!
Ovat aika arvokkaita. Kirpasee hankkiessa, mutta kirpasee sekin, kun hermot menevät.
Nämät voi pestä koneessa useankin kerran! Helmiä ovat! ☺

Koiraperheen kannattaa satsata myös hyvään imuriin. Ovat vähän makuasioita. Kerran Nilfiskin saatuani en ole osannut merkistä luopua.



Syksyisiä näyttelyreissuja ajatellen, hankimme Ripelle Musti ja Mirri liikkeestä kurapuvun. Pukua on sovitettu liikkeessä kerran ja kerran sitä on pidetty. Rippe inhoaa pukua. ( Lahjoin sitä vähän, että sain sen tähän samaan kuvaan puvun kanssa.) ☺
Mustissa ja Mirrissä Rippe ei suostu kävelemään enää edes kurapukuosaston ohitse. Se laittaa ihan liinat kiinni. 

Me on siis siirrytty ihan manuaaliseen puhdistautumiseen. Puku suojaa kyl sateelta, mut käytön jälkeen pitää puhdistaa koiran lisäksi myös puku.
Koirassa on minulle tarpeeksi. Puku on myös kuuma, se kannattaa huomioida, jos ihan arkikäyttöön tällaisen hankkii.

Cardiganin vahva kaksinkertainen turkki itsessään on riittävä suoja koiralle. Sen omainaisuudet ovat kuin tehty syksyn sadekeleihin. Karkea päällyskarva on kuin peltiä. Pohjavilla kastuu vain harvoin. Se pitää koiran lämpimänä. Koiran oma coretex.

Cardiganin kanssa voi siis nauttia syyskeleistä huoletta!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti