Noutokurssi

Me on aloitettu Iran kanssa uusi koulutus. Noutokurssi. Kurssin päätteeksi meillä on hallussa sujuva nouto. Nouto, jossa koira tekee pyydetyn asian aivan kuten minkä tahansa sille osoitetun tehtävän. Tähän pyrimme.

Rippe opiskelee samaa asiaa. Se siis poisoppii vanhasta: Kaikki mikä on kädessä lentää ja se haetaan, jos haetaan, miten haetaan, tapporavistetaan ja lopuksi kenties pistetään pieniksi palasiksi tai viedään piiloon. Rippe osaa kyllä tuoda noudettavan esineen myös suoraan käteeni. Hyvällä tuurilla. 100varma koira ei ole, eikä sen ihan sellaiseksi tarvitse edes tulla. 80% riittää mainiosti.

Iran kohdalla tavoitteena on todellakin sujuva nouto. Sille ei ole heitelty keppiä eikä palloa. Ira on kyllä ollut paikalla, kun keppiä ja lelua on heitetty Ripelle järveen – joten sekään ei ole enää aivan puhdas paperi. Iran työmoraali on huikea. Sen energiatasot ovat myös sellaiset, etten yhtään treenikertaa jätä mielelläni väliin.

Ripen kohdalla tavoitteena on lisätä työmotivaatiota sekä saada se tekemään pyydetty työ rauhallisesti. Sen siis pitää laskea kierroksia. Kierrosten laskeminen ei ole Ripelle helppoa. 

Kuten missä tahansa koulutettavassa asiassa niin myös tässä olen huomannut aktiivisen, positiivisen koulutuksen lisäävän koiran mielenkiintoa omistajaa kohtaan. Työtehtävät lisäävät kontaktien määrää ja kohottavat koiran työmoraalia kaikissa arkitaidoissa. Koirat ylipäätään ovat paremmin kuulolla.

Koirat harjoittelevat vuorotellen, ja jo nyt muutaman harjoituskerran jälkeen ensimmäinen vuoro olisi kovin haluttu. Harjoitukset aloitetaan kohdetyöskentelyllä, mikä onkin meillä molempien tyttöjen suursuosikkipeli. 

Me hankittiin noutoesineeksi dami. Ira ei jostain syystä ollut innokas ottamaan damia suuhunsa. Rippe lähti heti kierroksille. Koira näytti kaikki osaamansa temput, jotta olisin laittanut lelun lentämään.
Voi Rippe kulta, nyt ei lelu lennä. Tehtävää helpottamaan askartelin kouluttajalta saadun vinkin mukaisen noutokapulan. Tarvikkeet: Puolikas Tamperelaista ja jeesusteippirulla. Kapulasta tuli tosi hyvä.

Noutokapula

Koulutusnamit

Kapulan lisäksi tarvitaan koulutuspalkkioita. Parhaat koulutuspalkkiot ovat sellaisia, että koira todella tavoittelee palkkiota. Lihaa on kaupassa monenlaista ja siitä valmistuu parhaat palkkiot.
Keitettyä sian kieltä. Paistettua naudan maksaa. Hevosen- ja lampaan lihaa. Paistettua broileria. Alennuslaarista -30-60% lihaa, naudansuikalepaistia, karjalanpaistia ja mitä herkkuja siellä nyt sattuu olemaan.

Jauhelihasta tilkasta vettä, peruna/ vehnäjauhoja, kananmunia, voi pyörittää yleiskoneessa löysän massan, tästä saa uunissa paistaen koko pellillisen palkkionameja. Ohitustilanteissa pitkäkestoiset, sitkaat palkkiot voivat toimia helposti hotkaistavia pieniä paloja paremmin. En keitä lihoja murean kypsiksi vaan jätän lihat napakoiksi.

Iralle palkkioksi sopivia ovat myös porkkana-, tuorekurkku-, ja omenapalat.

Palkkaamisen pitää nyt tapahtua tosi nopeasti, joten keitetty liha on ihan parasta tähän tarkoitukseen. Palat pitää olla sopivia. Ei liian pieniä, mutta ei niin suuria, että koira jää niitä makustelemaan tai tulee hetkessä kylläiseksi. Ira tuntuu olevan pohjaton kaivo. Ripelle ruokapalkkiolla ei ole samanlaista merkitystä kuin Iralle.

Iran tultua talouteen Ripen ruokahalu on kasvanut. Kilpailutilanne vaikuttaa asiaan, vaikka koirat ruokailevatkin omassa rauhallisessa tilassa. Ripelle ei kannata tarjota kuivamuonanappuloita palkkioksi, ne eivät kelpaa. Iralle käy kaikki, se ei sylje lasiin.

Raaka liha on molempien tyttöjen mielestä ihan parasta. Raakalihassa on se riski, että palkka on niin hyvä, että koirat alkavat ennakoimaan ja lähtevät kierroksille. Liian hyvät palkkiot vievät liikaa huomiota itse koulutettavasta asiasta.

Koulutuksen vuoksi  koirien varsinaisia ruoka-annoksia on vastaavasti pienennetty. Koulutan koiria useamman kerran päivässä, joten on hyvä, ettei vatsa ole koskaan niin täynnä, että koira sen vuoksi kieltäytyisi yhteistyöstä.

Ehkä se suurin juttu tässä, kuten kaikessa uuden oppimisessa on kuitenkin se, että miten sitä koiraa koulutetaan.

Tykkään kursseista, joissa lähdetään juuri tästä liikkeelle. Koiran omistajan, kouluttajan ohjaamisesta. Konkreettisista esimerkeistä, ohjeista ja tuesta. Yksilöllisestä ohjauksesta, jossa juuri minä ja koirani ollaan keskiössä. Kurssiohjeiden ansiosta on jo hyvä käsitys siitä, miten etenen koulutuksessa.

Maksettu kurssi motivoi opiskelemaan. Kotitehtävät teemme tunnollisesti. Muutaman harjoituskerran jälkeen Ira on edennyt jo todella hienosti! Koiralla on virtaa ihan rasittavuuteen asti. Kun Ira ottaa työmoodin käyttöönsä olen ihailusta mykkänä. Ira on huikea!

Rippe edistyy myös, vaikka näen, että pelkkä noutoesineen nostaminen on  sille vähän out, ja se että se kapula lentäisi olisi niinko in. Lyhensin Ripeltä harjoitteluaikaa ja tämä rauhoitti tilannetta Rajatumpi aika sopii Ripelle paremmin.

Kirjavinkkejä

Koiran kouluttaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Koiran luonne ja rotuominaisuudet, perimä, vaikuttavat siihen, miten nopeasti koira sisäistää uusia asioita. Omistajan omat mekaaniset taidot.

Kuulin juuri tulevasta koiranomistajasta, joka oli ilmoittautunut kuunteluoppilaaksi koiran perustaidot kurssille, jo ennen kuin pentu saapuu. Siis ihan mahtavaa ennakointia!

Onnistu koirasi koulutuksessa on
koulutuskirjoista suosikkini. 

Koiran kouluttaminen on mielekästä, kun se tehdään positiivisesti vahvistaen. Pakkokeinojen käyttäminen, väkivalta, pelottelu tai säikyttely eivät kuulu koiran kouluttamiseen.

Koiranomistajan peruskurssi: Koulutus on oikean käytöksen vahvistamista

Koirat toistavat sellaista käytöstä, joka osoittautuu niille itselleen hyödylliseksi ja kannattavaksi. Kouluttajan tehtävä on miettiä, miten koiran saisi ymmärtämään mitä halutaan ja miten siitä tehtäisiin myös koiralle kannattavaa.

Kouluttamisen pääperiaate on yksinkertainen: aina kun koira tekee jotain, mitä haluat sen tekevän, palkitse sitä siitä jollain, mitä se siinä tilanteessa haluaa.

Kun koira tekee jotain, mitä et halua sen tekevän, älä huomioi sitä mitenkään.

Palkintoja käytetään järjestelmällisesti koulutusvaiheessa niin, että koira saa palkintonsa jokaisesta oikeasta suorituksesta. Jos palkkion saa harvemmin, koira ei kunnolla pysty ymmärtämään, mitä sen tarkalleen ottaen pitäisi tehdä.

Vähitellen, kun koiran suoritus muuttuu varmemmaksi, voi palkintoja antaa harvemmin.

Teksti: Tuire Kaimio, Miia Kantinkoski ja Jenny Koljonen, näyttötutkinnon suorittaneet eläintenkouluttajat



Meillä on treenin aika.☺