Asiaa painonpudotuksesta

Mites nyt suu pannaan?

Meidän tytöt laitettiin laihdutuskuurille.

On se tämäkin tietysti saavutus, ettei sterkkojen myötä koirille ole kertynyt lisää painoa, mutta eläinlääkärin toive oli tuolloin, että tytöt voisivat keventyä. Suunta on oikea, muutos tapahtuu vähän liian hitaasti. Ruoka-annosta on jo pienennetty, kyllä, mutta herkuista sen sijaan ei ole tähän asti pihistelty, edes kahvipöydästä kerjätyistä herkuista. Jos nyt vaikka viikkotasolla mietin tätä, niin herkuista kertyy melkoinen keko kaloreita.

Meillä on eteisen kaapissa iso kestokassillinen koirien herkkuja. Valehtelematta, herkkuja on sellaiset reilut kymmenkunta eri vaihtoehtoa, poron selkärangoista lampaan korviin. Näitä vaihtoehtoja plärätessäni päätin, että nyt ryhdistäydytään. Kevennetään kesäksi ja pysytään tavoitepainossa.

Vähemmän ruokaa?

Tämähän on kauhean kiva konsepti, mutta ihan näin yksinkertainen asia ei ole. Ruoka-annoksen kokoa ei voi määrättömästi kutistaa. Jos ruoka-annos pienenee liikaa, ei koira saa ravinnosta päivittäin tarvitsemiaan ravintoaineita.

Peppi kestää muutoksia paljon Iraa paremmin. Iralle ruoka on henki ja elämä, Pepille arjen sivuraide.

Nälkäisenä Ira syö herkästi ulkoa löytämänsä kakat ja ulosteet, kaivaa hangesta esiin myyrät, talipallot, ruoantähteet ja lisäksi koira on nälkäisenä ärtyisä. Nälkä aiheuttaa stressiä ja stressi ei ole koiralle hyvästä. Etenkin kipupotilaan painonhallinta ja ravitsemus ovat asioita, joista kannattaa jutella myös koiraa hoitavan eläinlääkärin kanssa. Stressi ja negativiiset tunnetilat voivat voimistaa kipuja.

Ihmisulosteet maistuvat myös Pepille, ja jos ulkona tulee vastaan mitä tahansa, missä on suklaata, se kyllä katoaa simasuun kitusiin, ellen ehdi väliin.

Tänä keväänä meidän koirien kakkoja ei lähetetä analysoitavaksi, molemmat koirista madotetaan.

Ruokailu on koirille muutakin kuin pelkkää vatsantäytettä

Koirilla ruokailuun liittyy luontaisia, vahvoja käytöstarpeita, kuten tavoittelu, repiminen, raastaminen. Mahdollisuus toteuttaa käytöstarpeita on tärkeä osa koiran hyvinvointia. Ruokarauha on osa stressitöntä ruokailua.

YLE Ymmärrä koiraasi: Koira saa mielihyvää, kun se näkee vaivaa ruokansa eteen

Suosimme erilaisia virikeruokailuja ja säiden salliessa ulkoruokintaa. 

Koirat ruokailevat noin kaksi kertaa päivässä

Kahteen osaan jaettuna ruoka-annos jää molemmilla kerroilla pieneksi, mutta kokonaisuutena, koirat saattavat saada enemmän ruokaa, kuin jos koirat söisivät vain kerran päivässä.

Osa koirien ruoasta on matalaenergistä diettiruokaa. Osa tavallista teollista kuivamuonaa, osa raakalihaa. Kuivamuonan osalta vaihdoimme juuri merkkiä, haluan keventää koirien hiilitassunjälkeä. Osa ruoasta tarjotaan koirille meidän ulkoillessa, joten maistuvuus on todella tärkeä tekijä. Ruokanapusen pitää olla niin hyvä, että se kelpaa palkkioksi ulkona.

Alvarin ruoat ja herkut ovat maistuneet koirille mainiosti. Alvar Petin valikoimiin voit tutustua KLIK tästä.

Koirien ruoka-annokset sisältävät usein myös pelkkää vettä vatsantäytteeksi, porkkanoiden, kurkun, hedelmien ja marjojen muodossa. Tästä jos vielä kutistan annosta, pelkään, etteivät koirat koe kylläisyydentunnetta missään kohdin. Kylläisyydentunne on tärkeä hyvinvointitekijä, joten asia pitää ratkaista.

Ruoan jakaminen ¾ ja ¼ osuuksiin saattaisi auttaa. Sitten pitää vielä päättää, että annetaanko päivän isompi annos illasta vai aamusta?

Mietin myös, että jos antaisi vain yhden ruoka-annoksen päivässä, aamusta, ja illasta keittelisi kevyen kauravellin? Tyhjä vatsa kun tuskin edistää unensaantia. Siirtyminen yhteen annokseen on vaihtoehto, mutta tässä on riskinä tyhjän vatsan oksentelut.

Ira täyttää kahdeksan vuotta, ruokavalion koostamiseen on hyvä kiinnittää jo erityistä huomiota. Ikääntyvä koira tarvitsee hyvälaatuisia proteiineja.

Iran ruokavaliossa on pyritty huomioimaan myös koiran ääniarkuus. Lisäravinteina Iralla on tarvittaessa Zylkene tai Serene Um. Molemmille korista tarjotaan silloin tällöin kuureina probiootteja ja Omega-3 rasvahappoja.

Näitä pohtiessa mietin, että kylläpä vain olisi kiva jutella ravitsemusasioista asiantuntevan ravintoneuvojan kanssa. Mikäli painonpudotus ei nyt ota onnistuakseen, haen apua. Iran osalta otan asian puheeksi tarvittaessa jo seuraavalla eläinlääkärikäynnillä.
 

Lisää liikuntaa?

Liikunnan suhteen Iran riesana ovat kroonistuneet terveysmurheet, etuosan ongelmat. Toistuvat hauisjänteen tulehdukset ja kiputilat. Viimeiseen kolmeen viikkoon ei ulkona ole ollut oikein kiva liikkua missään. Pitkä, runsasluminen talvi ja jäinen alusta ovat olleet iso haaste.

Metsässä, järven jäällä ja koirapuistossa, vauhtia on usein yli omien tarpeiden. Siinä missä Pepille rallattelusta jää hyvä mieli, Iran hintalappu on aina erilainen. Kunnollista hankikantoa ei ole oikein missään. Ira ei ole välttynyt liukastelulta ja kynsivammoilta. Sen verran koira on saanut iskua kynsiin, että varpaat ovat kipeät. Etuosa rasittuu liukkaalla kelillä aivan toisella tapaa, kuin sulan maan aikana. Koiraa on kipulääkitty tarvittaessa.

Jään vuoksi terävää soraa on kylvetty tänä talvena valtavia määriä. Näitä hiekoitettuja reittejä on yritetty vältellä parhaamme mukaan, mutta eihän tämä kaupunkikoirien kanssa millään täysin onnistu.

Lihashuoltoa ja mielenrauhaa

Hyvinvointipalvelu Heidogin Heidi kävi hieromassa Irpukan. Pitkän tauon jäljiltä hieronnassa edettiin koiran ehdoilla. Kaikenlaista takakireyttä koirasta löytyi odotetusti. Hieronnan jälkeen Ira otti pitkät levolliset unet. Kiitos Heidi! 🏵

Huhtikuun alussa Ira pääsee tarkempaan syyniin ortopedin vastaanotolle, tutkitaan ja kuvataan koira uusiksi. Tiedetään sitten enemmän. Vaivoja ja vikoja voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä, mutta vain jos ne ovat tiedossa. Uudet luustokuvat puoltavat tässä kohdin paikkaansa. Samalla reissulla katsotaan perusverikokeet. Toivon tältä reissulta mielenrauhaa.

Kevät tulee onneksi tässä meitä vastaan. Iran vointi kohenee, kun se saa tukevasti maata jalkojensa alle. Heidin kanssa tavataan nyt myös jatkossa säännöllisesti.




© Pia Grönroos