Nisäkasvaimet

Kauluritreenit

Maaliskuussa meidän Ripeltä löydettiin eläinlääkärin tarkastuksessa yllätyslöydöksenä nisäkasvaimia. Ripellä on ollut voimakas hormonikierto. Vahvasti äitiyteen taipuvaisena, oman juoksunsa ohella, Rippe on lähtenyt susinarttujen tapaan komppaamaan lauman muiden narttujen juoksuja. Normaalin juoksuvälin sijaan, Rippe on saattanut ollut kiimassa jopa 3 kuukauden välein.

Ripen vahva äitiys oli turvanani Iran ja Pepin pentuesuunnitelmissa. Tiineys ei ole nartulle riskitöntä. Tiesin, että tarpeen vaatiessa ja ehkä vähän muutoinkin, Rippe olisi mielellään ottanut osaa pentujen hoivaamiseen. Ripellä olisi riittänyt äidinrakkautta ja maitoa jaettavaksi asti.

Kokemuskoulutus

Rippe oli toki tarkoitus steriloida, kun varmistui, ettei sitä käytetä jalostukseen. Suunnitelmat sotki pitkittynyt virtsatietulehdus ja struviittikiteet. Tulivat juoksut. Otollisin hetki steriloida narttu, on tehdä se noin kolme kuukautta juoksujen alkamisesta. Tuntui, ettei me mihinkään väliin ehditty. Että Rippe oli koko ajan joko valeraskaana, tai sitten kiimassa. Nisäkasvainlöydös tarkoitti sitä, että steriloinnille sopivan ajankohdan etsiminen päättyi tähän. 

Koulutusnameja ja innokas oppilas

Ripelle tilattiin aika Juliska Haapanen-Kallion vastaanotolle Eläinystäväsi lääkäri-klinikalle. Selkeiden valeraskausoireiden vuoksi Rippe sai ensin Galastop kuurin. Samalla sovittiin, että Rippe steriloidaan tähystystoimenpiteenä nisäkasvainleikkauksen yhteydessä. 

Hoitokoppa on jännittävä kokemus, tätä
kannattaa treenata. Varaa aikaa ja erityisen hyvät palkkiot.
Naksutin edistää opintoja.

Pieni viive olikin hyvästä. Lääkekuurin ansiosta ehdimme kaikin tutustua positiivisen koulutuksen keinoin hoitokoppaan ja kauluriin. Puhallettava kauluri ei olisi tarjonnut leikkaushaavalle riittävää suojaa. Hoitokoppa on Ripelle entuudestaan tuttu, sen pitoa, hyvässä hengessä vahvistettiin. Ira ja Peppi saivat tässä samalla arvokasta oppia.

Elimme henkisesti hyvin raskasta aikaa. Saimme paljon tukea ystäviltä ja Ripen kasvattajalta! Kiitos!💕

Nisäkasvainleikkaus

Leikkaus sujui hienosti. Kasvaimia oli onneksemme oletettua vähemmän. Osa kasvainepäilyistä oli ollut hormonaalisia muutoksia, joihin Galastop oli purrut. Toimenpiteen jälkeen Rippe käveli omin jaloin autolle. Silas nosti koiran kyytiin. Kotipihassa Rippe teki pissat ja sitten Silas kantoi Ripen kotiin. Me tehtiin siskonpeti olohuoneeseen, halusin nukkua Ripen kanssa lattiatasossa, jotta koiran olo olisi mahdollisimman turvallinen. Klinikalla annettu kipulääkitys piti kivut hyvin hallinnassa. Rippe söi vähän ja nukkui yönsä rauhallisena. Rippe eristettiin muusta laumasta vain hetkeksi. Ira ja Peppi ymmärsivät heti, että Rippe on toipilas.

Reipas toipilas

Rauhoitusaineista ja kipulääkkeistä Ripen vatsa meni sekaisin. Ruokakaan ei oikein alkuun maistunut. Ripen ruokahalua heräteltiin perinteisin keinoin. Puoliso keitti pottumuusin ja jauhelihakastiketta. Rippe sai annoksen kotiruokaa, voisilmällä ja raejuustolla. Ruokaan sekoitin Caniusta tasapainottamaan suolistoa. Kotiruoka on Ripen suurinta herkkua, ja se maistui jälleen koiralle paremmin hyvin. Muutamassa päivässä koiran ruokahalu palasi ennalleen. Rippe toipui operaatiosta todella nopeasti.

Haava-aluetta ei peitetty missään kohdin kotona. Rippe
otti ilmakylpyjä, nukkui rentona. Koiran elekieli kertoi, ettei sillä
ollut kipuja.

Jännitettävää jäi. Patologin lausuntoa saatiin odotella muutama viikko. Sydän syrjällään ehdin jo miettiä kaikki vaihtoehdot. Kun tulos sitten saatiin, se oli paras mahdollinen. Kasvaintyyppi oli hyvänlaatuinen, ja vielä lisäksi sellaista lajia, joka ei yleensä uusi. Rippe on, totta kai nyt, tehostetun tarkkailun alla tisseinensä. 

Luonnemuutokset

Näitä mietin. Rippe on lempeä, mutta todella vahvatahtoinen narttu. Samoin on Ira. Mietin, että noinko näiden kahden vahvan nartun välit tästään muuttuvat, mutta näyttää siltä, ettei näitä siskoksia erota toisistaan mikään. Rippe on edelleen Iralle paras leikkikaveri, painikaveri, paras ystävä. Oman lauman kanssa Rippe on täysin sinut. Koira on, jos mahdollista, jopa aiempaa leikkisämpi. Mieli on kevyt, hyväntuulinen.

Tikkien poiston ajan
Rippe sai syödäkseen herkkuja Kongista.

Vieraiden koirien suhteen vaikuttaa siltä, että Ripen varautuneisuus on saattanut hivenen lisääntyä. Toisaalta Rippe myös heittäytyy iloisiin leikkeihin, sille täysin tuntemattomien koirien kanssa. Tätä nyt vähän seuraillaan, steriloinnista on kulunut vielä suhteellisen vähän aikaa, joten tilanne voi tästään vielä tasaantua. Koirapuistoon Ripellä ei toistaiseksi ole mitään asiaa. En pelaa koiran kanssa riskillä missään kohdin. Koirakohtaamisissa pidän elekielestä tarkkaa lukua. Kohtaamisten tulee olla molemmille osapuolille iloa tuottavia. 

Rapakelillä suojasin haavaa-aluetta tuubihuivilla, muutoin
haavaa ei peitetty missään kohdin.

Ruokahalu

Ruokahalussa ei ole tapahtunut muutosta. Rippe ei ole oikeastaan koskaan ollut mitenkään järisyttävän ruoanperso lukuunottamatta kotiruokaa. Ruoan määrää olemme vähentäneet pikku hiljaa, lääkärin ohjeiden mukaan, noin kolmanneksella. Painoa tarkkaillaan. Rippe on tosi sporttinen, ylipainoa sillä ei ole. Turkkimuutoksia lienee luvassa. Jos näyttää, että turkista tulee tukalan kuuma, koiran oloa kevennetään parturoimalla turkkia. 

Takinkääntötemppu

Olen aiemmin suhtautunut vähän nihkeästi koirien sterilointeihin ja kastraatioihin. Mielipiteeni on muuttunut tässä seuratessa, miten hienosti Rippe on toipunut operaatiostaan. Miten iloinen ja leikkisä, reipas koira on. Näiden hormonaalisten muutosten, juoksujen ja valeraskauksien, mahdollisten ruokahaluttomuuksien ja masennuksien kanssa, ei kannata kyllä yhtään päätään vaivata.

Ellei koiralle ole suuniteltu jalostuskäyttöä, se kannattaa leikkauttaa. Siihen päättyvät kohtutulehdusriskit. Nuorena tehty sterilisaatio pienentää lisäksi nisäkasvainriskiä. Meillä ei ollut tätä etua käytettävissämme jalostussuunnitelmista johtuen. Nisäkasvaimet ovat vieläpä tälle rodulle tyypillisiä, koirilla on erityinena alttius sairastua, joten asiasta kannattaa pitää lukua. Kaikki kasvaintyypit eivät ole hyvänlaatuisia.

Entä urosten kanssa? Justiinsa sama juttu. Kaupunkikoiralle varsin, voi olla todella turhauttavaa ja stressaavaa, kun tyttöjen tuoksuja on joka paikka täynnä, mutta suvunjatkamisaikomuksissa koira ei koskaan pääse hajuja pidemmälle. Ei todellakaan ihme, jos urosta stressaa, ei maistu ruoka ja masentaa. Että leikkuriin vaan, ihan puhtaalla omatunnolla, ellei jalostuksesta haaveilla.

Ainoastaan, jos koira on nuori, arka tai pelokas, niin tällä kohdin, suositan harkintaa ja eläinlääkärin konsultoimista, ennen kuin lähtee tilaamaan kastraatio/sterkka-aikoja.

Sterilointi/kastrointi eivät ole lääke käyttäytymisongelmiin. Mikäli koiralla on haasteita käytöksen kanssa, kannattaa kääntyä palkitsevia ja eettisesti kestäviä koulutusmenetelmiä työkseen opettavan ammattilaisen puoleen.

Suomen Eläinkouluttajat ry

Kiitos

Suuret kiitokset meidän omaeläinlääkärillemme Tassupaikan Marjo Pietilälle sekä Eläinystäväsi lääkäri-klinikalle, Juliska Haapanen-Kallio. Eläinlääkärikohtaamisissa tärkeintä on, että koira ja sen hyvinvointi ovat kaiken keskiössä. Että edetään koiran tunnetila huomioiden. Se, että omistaja saa olla läsnä tukemassa eläintä.

Koronasta huolimatta, turvallisuus huomioiden, eläinlääkärit onnistuivat tässä upeasti. Rippe sai erinomaista ja nopeaa hoitoa. Iso kiitos tästä!




Kuvat © Pia Grönroos