Mä lupasin Iran jälkeen ja nyt Pepin jälkeen, itselleni, että jos mä vielä otan koiran, mä aloitan sen kanssa koulutuksen viimeistään sen täytettyä 5 viikkoa. Niin hienoa on koiranpennun kouluttaminen!
Vanhemman pennun kanssa on omat haasteensa. Kun pentu muuttaa 4 kuukauden ikäisenä koira-aitauksesta maaseudun rauhasta keskelle kaupunkia kerrostaloasuntoon – kaikkien uusien äänien ja ärsykkeiden keskelle, on kädet täynnä töitä.
Mutta mä tykkään näistä töistä.
Olen kouluttanut jokaista koiraani KLIK Joy of Learning: Perustaidot koirallesi kurssien avulla. Palasin näihin perusteisiin jälleen. Homma alkaa sillä, että luen Tommy Wirénin ja Päivi Romppaisen kirjan Onnistu koirasi koulutuksessa. Edellisestä kerrasta onkin jo aikaa. Kertaus on… mitä siitä nyt sitten sanotaankaan. Mutta sen olen huomannut, että yllättävän nopeasti ihmismieli alkaa soveltaa – täsmällisyyden sijaan joustaa, luistaa ja luovia. Kertaus on paikallaan.
 | |
| Bra! |
En halua vertailla koiriani vaan haluan oppia kouluttamaan jokaista koiraani niin, että viestiyhteys on selkeä. Miten se sellaiseksi saadaan jää minun ratkaistavakseni. Jokainen koira on yksilö ja sellaisena sitä pitää kouluttaa.
” On ollut huojentavaa tajuta, että opitaan asioista yhdessä. Jos eläin kieltäytyy yhteistyöstä, voi miettiä, miten voisin tehdä asian eläimelle yksinkertaisemmaksi. ”
Siinä se on aika hyvin kiteytettynä.
” Sääntöjä ei tarvitse olla paljon, mutta koko perheen on pidettävä niistä johdonmukaisesti kiinni. Koira oppii kaiken aikaa eikä vain silloin, kun ihminen on päättänyt kouluttaa sitä.”
Meillä vanhemmat koirat opettavat nuorta. Hyvässä ja pahassa. Koiranpentu leimautuu tosi herkästi perheen koiriin. Tästä syystä pennun kanssa ulkoillaan paljon siten, että Peppi ulkoilee yksn. Isot tytöt lenkkeilevät keskenään. Koulutushetket rauhoitetaan meidän kahden väliseksi laatuajaksi. Tällä pyrin varmistamaan, että koiranpentu sitoutuu meihin ihmisiin. Lauman koiriin se sitoutuu jokatapauksessa lujasti, eikä Iran ja Ripen tarvitse tehdä tässä edes töitä.
Sen aikaa, kun isot tytöt ulkoilevat saa pentu harjoitella yksinoloa.
Koirat pitävät rutiineista. Rutiinit kehystävät koiran päivää ja pitävät ne tyytyväisenä. Kun kotiin tulee koiranpentu heittävät rutiinit häränpyllyä. Hetkeksi, kunnes sitten elämä löytää tutuille uomille. Sopeutumista vaaditaan kaikilta. Yhteen hiileen puhaltamista. Yhteisiä pelisääntöjä siitä, miten pennun kanssa toimitaan.
Ruokarauha ja rauhoittuminen. Riittävä uni. Sopivasti fyysisesti kuormittavaa liikuntaa, muutamat hepulit ja reilusti aivotöitä. Paljon rapsutuksia ja rakkautta. Näillä eväillä saatellaan Peppi kasvutaipaleelle.
” Kouluta koirallesi käytökset, joita tarvitset arjessa. Määrittele itse, mitä tarvitset ja mikä sinulle riittää; mikä saa teidän arkenne sujumaan helpommin.”
Koiran elinkaareen liittyy paljon erilaisia kehitysvaiheita. On mörkökautta, murrosikää, teiniangstia, sukukypsyyttä. Kaikissa näissä kehitysvaiheissa koiranpennun kanssa tehty peruskoulutus pohjatyönä helpottaa huomattavasti työskentelyä. Kun yhteydet ovat hukassa, on jokunen lanka kuiten mistä pitää kiinni.
”Peruskäytösten opettaminen luo pohjan kaikelle muulle oppimiselle. Kun koira osaa pysyä ihmisen lähellä, luopua havittelemastaan kohteesta, rauhoittua ja tehdä kohdetyöskentelyä, muiden käytösten eli peruskäytösten sovellutusten kouluttaminen helpottuu.”
 |
| Aivotöiden lomassa pitää levätä |
Tässä on meidän tämänhetkinen söpöystyömaa. Ottaa paljon, mutta antaa vielä enemmän! ♥
Lainaukset Tommy Wiren, Päivi Romppainen: Onnistu koirasi koulutuksessa
Kuvat © Meri Karhunen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti