lauantai 24. lokakuuta 2015

Haavanhoito

Rippe on kunnossa!


Vaatekaapissa on nyt kori, josta löytää kaiken tarvittavan koirien/ihmistenkin pikkuhaavereiden hoitoon. Kyytabletit olivat menneet vanhaksi, ampparit ovat jo talviunilla, joten ihan suurta kiirettä ei näiden kanssa ole.

Yllättävän paljon tavaraa. Toki suuri osa on sellaista, mitä voi hyödyntää myös ihmisten hoidossa. Kuvasta puuttuu maitohappobakteerijauhelaatikko. Se on keittiön kaapissa.


Vaihtoside 1.


Ellei ole koskaan tehnyt koiran jalkaan haavasidosta, asiaa kannattaa harjoitella terveen koiran kanssa.
Jälkikäteen ajatellen, tässä olisi ollut hyvä olla vaihekuvat. Miten järeä sidoksesta tehdään, on kiinni vauriosta. Ripelle riitti kevyt suojaus.

Tästä KLIK ohjeet tassusidoksen tekoon.

Itse kiinnitän siteen aina lopuksi päältä, molemmin puolin jalkaa Leukoplastilla. (valkoinen teippi) Teippi estää sidettä valumasta. Tai ainakin se hidastaa valumista.
Leukoplast Pro nappaa tosi tiukkaan kiinni, joten tätä ei kannata laittaa montaakaan senttiä sidoksen ulkopuolelle. On nimittäin yllättävän hankala poistaa ja turkkiin jää liimajälki. Irrottamista voi helpottaa, kun kääntää teipin päästä ihan vähän kaksinkerroin. Mä unohdin tämän, ja harmitti kyllä, kun kynsin tätä(kin) irti. Liimajälki lähtee pois esimerkiksi ruokaöljyn avulla.


Vaihtoside 2.

Kiinnitys ohuella Leukoplastilla, joka sekin nappaa tiukkaan. Kaikissa sidoksissa kärki jäi nyt hengittäväksi. Rippe antoi sidosten olla tosi hienosti paikoillaan. Ostettiin kokeeksi apteekista myös NoChew itsekiinnittyvää tukisidosta, joka on käsitelty siten, ettei koiran tee mieli sitä syödä. Sidos voi olla hyvä Irpille, jos tulee joskus tarvetta.


Rukka tossut.
Nämät ovat Ripelle just hyvät! Tarrakiinnitys on hyvä,  tossut pysyvät jalassa pitkänkin lenkin. Heijastin on plussaa! Kokoja on useita, se oma selviää kokeilemalla. Jos näihin jotain toivoisi lisää niin se olisi coretex! Tossut Mustista ja Mirristä.


Mitä sille vauhdille?


Vaikea kysymys. Vauhtia on tullut Iran myötä lisää ja likkojen ralli on toisinaan ihan hurjaa. Kaikelta ei voi suojautua. Vahingoilta ei ehkä vastaisuudessakaan voida kokonaan välttyä.
Me on tehty reilut puolisentoistatuhatta lenkkiä lähimetsässä ja haavereita on nyt x 2.
Nyt vähän vuorotan koirien vapaaosuuksia. Hankalassa maastossa vapaana on vain toinen koirista. Kun Ira kasvaa, tilanne varmasti vähän tasaantuu. Nyt vain toivotaan parasta ja paikataan tarvittaessa.



                                          Parasta on, että Rippe-neiti on taas kunnossa!



Kuvat Pia Grönroos

2 kommenttia: