P4
 |
| siskonpeti |
Osa ongelmista, kuten Ripen P4, poskihampaan menetys, oli nopeasti ohimenevä koettelemus. Itsestään sulavien tikkien sulamattomuutta ihmeteltiin, muutoin prosessi päivystysleikkauksineen sujui hyvin. Miksi hammas halkesi? Syytä tähän emme tiedä.
Ison ja koiralle tärkeän hampaan menettäminen teki loven Ripen muutoin kauniiseen ja hyväkuntoiseen hammaskarttaan. Onneksi leukojen toiselta puolelta löytyy vastaava hammas. Melkoisen loven hampaan akuutti päivystyshoito teki myös lompakkoon. Hoito kaikkineen maksoi yli 500€, josta vakuutus korvasi myöhemmin miltei 300€. Operaation jälkeinen yö me nukuttiin Ripen kanssa siskonpetissä lattiatasossa.
Koiran suu oli leikkauksen jäljiltä kipeä. Haava-aluetta piti tästä huolimatta hoitaa ja tarkkailla. Miten hoitaa kipeää koiraa? Ienrajaan laitettava geeli maistui ilmeisen pahalle ja koskeminen teki kipeää. Rippe väisti.
Hetki siinä meni, ilmiselvää asiaa pohtiessa, ennen kuin älysin tarjota koiralle mahdollisuutta kohdetyöskentelyyn. Työmoodin, käsitargetin ja palkkiona käyttämäni pehmeän raakalihan avulla ienraja saatiin hoidetuksi päivittäin. Ihan huikea Rippe!
Rippe on toipunut hampaan menetyksestä täysin ja kokonaan. Lopulta ne tikitkin sitten sulivat pois.
Kynnet
Ripen kynnet kuluvat liiaksi.
Suurella osasta koiria kynnet kuluvat jonkin verran käytössä. Kaikilla kuluminen ei aiheuta kipua. Kynnet kuluvat maltillisesti. Rippe kynnet kuluvat liiaksi, eikä se ole vaivansa kanssa yksin. Osalla samasta ongelmasta kärsiviä koiria oireet ovat todella vaikeat. Kynnet voivat kulua verille asti.
Lyhyet raajat, ulospäin kääntyneet etukäpälät ja raskas etuosa, eivät anatomisesti ole maailman paras yhdistelmä. Tähän rakenteeseen sisältyy monta haavoittuvaa kohtaa ja tässä on yksi.
Minkä verran vaivan syntyyn vaikuttavat mahdolliset nivelrikkomuutokset tai koiran epätasapainoiset kulmaukset, jossa takapää tuottaa liikkeeseen työntövoimaa, jota etupää ei kykene hyödyntämään, tähän en osaa vastata. Ongelmaa esiintyy aivan nuorillakin koirilla. Rippe on terveystutkittu kattavin tutkimuksin. Koiran oikeassa kyynärässä on lievä nivelrikkomuutos.
Kynsien kuluminen on voimakkainta vasemman eturaajan keskimmäisissä kynsissä ja juuri tässä raajassa on nyt myös käsittelyarkuutta. Liiallista kulumista on tätä nykyä myös hieman oikeassa etu- ja myös oikean takajalan kynsissä. Kulumisesta aiheutuva kipu on tullut esille kynsiä leikatessa.
Kynsien leikkuu on meillä hoitotoimenpide, johon koirat osallistuvat omaehtoisesti.
Vaivan myötä Rippe on alkanut empiä ja toisinaan se on poistunut paikalta. Paikalta poistuminen on sallittua. Koiran käytös on muuttunut. Rippe on selkeästi ilmaissut, että toimenpide on sille epämukava. Palautteen ansiosta kykenin muuttamaan omaa toimintaani.
Rippe rakastaa kohdetyöskentelyä ja koiran motivaatio työskennellä kanssani on todella korkea. Lisäsin kohdetyön hoitotoimenpiteeseen. Tämän myötä Ripen keskittymis- ja häiriönsietokyky ovat kehittyneet huimasti. Upea saavutus koiralta, joka perusluonteeltaan on hyvinkin kiihkeä. Työn etenemistä on jaksotettu. Rippe on saanut tehdä töitä kynsien leikkuun ohessa, ja näin työ on saatu tehdyksi hyvässä yhteisymmärryksessä
Olen päässäni pyöritellyt ajatusta siitä, miten tämä homma toimisi nyt, mikäli en jo lähtökohtaisesti, hoitotoimissa, olisi suosinut koiran omaehtoisuutta ja vapaaehtoisuutta, sekä luottanut koiran kykyyn ilmaista, miltä siitä tuntuu.
Jos hoitotoimi olisi aina vain tehty tyyliin pakottaen, tämä nyt tehdään mukisematta, yrittäisikö koira ilmaista kipuaan? Olisinko missään kohdin koiran omistajana ymmärtänyt koiran estelevän toimenpidettä kivun vuoksi, vai olisinko pitänyt koiraa ainoastaan hankalana?
Asuinpaikkaamme olen myös pohtinut. Jos olisimme asuneet kaupungin sijaan maaseudulla, Ripen tassujen alla olisi pääsääntöisesti ollut pehmeä maapohja. Missä kohdin vaiva olisi tällöin muuttunut näkyväksi? Eipä ehkä koskaan.
Huomion siirtäminen toisaalle, hoitotoimen jaksottaminen, hyvät, toisinaan jopa korotetut palkat, ovat toimineet tähän asti. Työ on saatu tehdyksi siltä osin, mitä nyt kuluneissa kynsissä on lyhentämisen varaa ollut. Aina ei ole ollut.
Kuvittelisi, että eturaajan kipu näkyisi koiran liikkeessä. Ei näy. Ripessä ei näy merkkiäkään liikkumishaluttomuudesta tai alusta-arkuudesta.
Kun Rippe saa valita ulkoilureittinsä, usein saa, koira kulkee täysin tyytyväisenä asfalttia pitkin. Rippe ei vaihda tienpientareelle tai nurmikolle, vaikka se olisi mahdollista. Rippe kulkee asfaltilla. Kynsien kuluminen on kuitenkin voimakkainta juuri asfaltilla.
Koiran kipu ei näy liikkeessä, mutta liike aiheuttaa kynsien kulumista ja kuluminen kipua.
 |
| Handy cure hoitoa varpaille |
Meillä on mahdollisuus valita ulkoilureiteiksemme asfaltin sijaan metsäpolkuja ja puistoja. Kokonaan kovien alustojen välttäminen ei kuitenkaan onnistu.
Reittivalintojen
lisäksi, huomiota on kiinnitetty Ripen ruokavalioon. Pyrin pehmeästi
pudottamaan Ripen painosta hellekesän mukanaan tuoman ylimääräisen
reilun kilon pois. Ylipaino ei koiralle ole hyvästä. Ripen rakennetta painonpudotus ei muuta. Sillä on edelleen liian lyhyet raajat muuhun kokoonsa nähden.
Rippe saa päivittäin
nivelapuaineina annoksen lohiöljyä sekä tätä nykyä kuurina Möllerin
Tupla kapselin. Olen hoitanut Ripen eturaajoja Handy cure
laserhoitolaitteella. Kipulääkekokeilu on ollut mielessäni ja toteutin
sen.
Kokeilu kannatti. Rippe sai kipulääkettä painonsa
mukaisen annoksen noin tuntia ennen kynsien leikkausta. Tällä kertaa
Rippe ei poistunut paikalta, ei estellyt tassun käsittelyä, ei myöskään
ilmaisut kipua missään kohdin hoitotoimenpiteen aikana. Kaikkein
kulahtaneimpiakin kynsiä saatiin hieman muotoiltua.
Onko
laserhoitolaitteen käyttö pelkkää kosmetiikkaa, vai onko sillä ollut
vaikutusta asiaan? Tämä jäi nyt arvailujen varaan.
Rippe on ollut koko ikänsä terve. Se on voimakas ja jäntevä ja sillä on halu liikkua. Koira on luotu liikkumaan. Liike on koiran työtä. Koiran rakenteen tulisi mahdollistaa koiralle vaivaton liike.
Kuvat © Pia Grönroos, Hanna Uosukainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti