Lyhyet erikoiset

Irpi tähtitaivaan alla! ♥

Ira ♥

Meidän koirista jokainen nauttii hajutyöskentelystä. Jälkien nuuskiminen ja ruoan etsiminen ovat koiraan koodattuja asioita. Koirat osaavat hajutyöskentelyn luonnostaan ja nauttivat. Me on Irpin kanssa viety tämä työ asetta pidemmälle. Haluan antaa sille mahdollisuuden lajityypilliseen käyttäytymiseen – kontrolloidusti.

Sopivasti meidän ulkoilureittien varrella on paikkoja, joissa rusakot tykkää hengata. Me hengataan nykyisin samoilla mestoilla. Ira kulkee pitkässä liinassa. Irpi tykkää liinastaan kympillä. Se saa siivet, tunteen vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta.

Laajennettu itsemääräämisoikeus tuo aina tulosta. Iraa ei kiinnosta kävelytiellä kulkevat koirat. Se jättää koiran kuin koiran, kokoon ja väriin katsomatta huomioimatta ja voi kohdata vastaantulevan koirakon silmästä silmään ääntäkään päästämättä. Sanalla sanoen, se on kuin uudesti syntynyt! Se voi valita ja se valitsee viisaasti! Tilantunne tuo koiran elämään ihmeellisen hyviä asioita!

Me hengataan ihan tarkoituksella rusakkojen pelloilla. Ei ihan joka kerta törmätä, mutta tosi usein, pitkäkorvaiseen kaveriin, joka sitten ottaa hatkat. Ja me seurataan, kun se tekee sen. Ira seuraa silmä tarkkana menoa löyhässä liinassa. Ja mä seuraan silmä tarkkana Iran reaktioita. Mun pitää olla hereillä, sillä juuri sopivalla hetkellä mä pyydän sitä jättämään tarkkailijan tehtävät.

Se on ihan hitokseen paljon pyydetty! Ira miettii hetken. Ja valitsee minut!

Pitkäkorvilla tai ilman, pellot ovat täynnä niiden jälkiä. Ira vetää tuoksua sisäänsä kirsun täydeltä, se nauttii jokaisesta siemauksesta ja kun se on ihan vauhti päällä, mä pyydän sitä luopumaan hommasta.
Ja se tekee sen.

Mun ääni on täynnä sydämellistä kiitosta ja suurta iloa, jokaisella kerralla, kun mä palkkaan Iran. Mulla on lihaa ja mulla on lelu ja lelun kanssa hyvät leikit!  Mä katson, kun Irpi heittäytyy riemuiten hangelle kellimään. Katson, kun se syö gourmetpapanoita. Pyydän koiran kulkemaan sivulle, ja se tulee. Häntä iloisesti heiluen. Sen näkee, että se nauttii jokaisesta sekunnista.


Irpin 11+ iltalenkki. Ei vähempää! Huikea tyttö!


Peppi ♥

Teki itsenäisen reissun matsariin yhdessä Hannan kanssa. Käyttäytyi mallikkaasti ja antoi nätisti katsoa hampaat. Tehtävä täytetty! Harjoitukset kohti Tampere KV:tä hyvällä mallilla! Kiitos Hanna!

Iltalenkki Pepin kanssa tarjosi lisää iloa. Miten paljon koirat nauttivatkaan toistensa seurasta, ulkoilu emännän kanssa kahdestaan avaa erilaisia mahdollisuuksia. Kohdata omat mörkönsä.
Olla huomion kohteena ja kehuttavana.

Koiran kuin koiran tulisi saada mahdollisuus vahvistaa itsetuntoaan myös yksilönä!

Peppi on, huikea tyttö!


Rippe ♥

Meidän korista Rippe on impulsiivisin, mutta monessa kohdin myös kärsivällisin. Rippe odottaa omaa lenkkivuoroaan rauhassa.

Ripen kanssa on ihana lenkkeillä. Se on täydellinen kumppani pimenevään yöhön. Rippe on koiristamme rohkein ja voimakkain. Se on lempeä luonteeltaan. Uhkatilanteessa se ei kuitenkaan peräydy senttiäkään. Ripestä on turvaa!

Rippe lukee minua ja mä luen Rippeä. Me ei tarvita paljon sanoja. Kun Rippe katsoo mua, mä katson sitä lempeästi takaisin!

Rippe jännittyi kuullessaan vastaantulevan lenkkeilijän kenkien ropinan. Kehotin koiraa kiertämään lenkkeilijän, Ripellä on pitkä riimu. Annan koiran itse päättää, mikä on hyvä välimatka. Rippe ottaa etäisyyttä reilusti. Juoksija katoaa taaksemme ja Rippe kaartaa takaisin kävelytielle. Palkkaan koiran kehuin. Tolkku tyttö!

Meidän lenkkipoluilla juoksee mieleltään epävakaa uhkaavasti käyttäytyvä mieshenkilö. Rippe on juoksijoiden suhteen tullut varovaiseksi. Mä myötään Rippeä aina, kun se tarvitsee tilaa. Tilantunne tuo koiran elämään paljon hyvää. Luottamuksen siitä, että emäntä komppaa tarvittaessa.

Pellonlaidassa me pysähdytään katsomaan, kun rusakko juoksee metsänlaidasta pellolle ja katoaa pimeään. Mä sanon, että pupu menee nukkumaan, että mennään mekin. Rippe katsoo mua suurilla kauniilla silmillään ja me jatketaan yhdessä matkaa kotiin.

Rippe on! Huikea tyttö!



Kiitos tuhannesti kaikesta avustasi Hanna! ♥
Kuva © Hanna Uosukainen