Alkutalvesta meidän cardineidit ottivat erivapauksia. Oli ikään kuin villilänsi. Ei näkynyt valkoisia häntätupsuja, ei isoja korvia. Siinä saattoi mennä puolikin tuntia odotellessa, että mistä neidit tulevat näkyviin. Mihin jänisjahti päättyy.
Rippe tulee pääsääntöisesti pillille aina. Se ei kyseenalaista tuloa, mutta mielellään hoitelee omakeksimät työnsä loppuun ja tulee vasta sitten tuulispäänä paikalle.
Helmikuun villien päivien jälkeen lähdin vahvistamaan koirien pillille tuloa, sillä koen sen parhaaksi välineeksi ilmoittaa koiralle, mihin pitää tulla. Varma luoksetulo on yksi tärkeimmistä koiralle opetettavista asioista, joten tämän eteen kannattaa tehdä töitä. Ja me tehdään töitä, ihan jokaisena päivänä.
Mikäli koirat saavat ruokansa kotona kupista, ruoan saa aloittaa, kun pilli soi. Pakastimesta otettujen herkkuluiden kohdalla on sama juttu. Pilli soi, on lupa nauttia. Me on tehty tätä helmikuusta asti, jokaisena päivänä, jokaisella aterialla.
Kun homma selkeästi alkoi sujua sisätiloissa, siirsin osan harjoituksista ulos. Kenttälounasta tarjoillaan, kun pilli soi. Lopulta otin harjoitukseen mukaan lisää etäisyyttä. Silas piti koiria, minä otin etäisyyttä, ja pilli soi.
Ero entiseen on huima! Rippe nyt edelleenkään reagoi pillille niin nopeasti, mutta se reagoi Iran ääreistä nopeaan reaktioon toimia. Ira tulee pillille kuin ammuttuna.
Mä en soittele pilliä usein. Mutta mä saatan soittaa sitä missä tahansa tilanteessa. Niin, että koirat ovat luonani. Taluttimessa. Vapaana. Lähellä. Kaukana. Harjoitusmäärän sijaan ulkona panostan siihen, mitä tarjoan koirille, niiden tultua pillille. Raakaliha on parasta. Siis sitä! Mummilta tuliaisiksi saatu koiranmakkara maistui sekin molempien mielestä taivaalliselle. Miten kannattikaan taas tulla pillille!
Se, kuinka hyvin jokin vahviste lopulta toimii, saadaan selville, kun harjoitukseen lisätään häiriötä. Irpi hoiti tämän puolen itse. Se löysi jäniksen ja lähti ajoon. Ajaessaan jänistä se keskittyy vain siihen ajoon. Se ei kykene ottamaan vastaan käskyjä eikä toiveita. Maksimaalinen häiriö.
Pillin ääntä se ei kuitenkaan enää kyennyt vastustamaan. Sen aivot käskivät lopettaa ja tulla luokseni. Näin, että vähän koville otti, mutta se tuli luokseni. Palkkasin koiran hyvillä mielin. ♥
Ira on vahtikoira. Se ilmoittaa ääneen metsässä, kun vastaan tulee toinen koira. Näissä tilanteissa luoksetuloon riittää yleensä nimeltä kutsu, tai sen oma sekundäärivahviste – Iraa on vastaehdollistettu toisille koirille ja se mielellään tulee syömään sen sijaan, että lähtisi vastaantulevan koiran luokse. Jos koira on Iralle tuttu, tilanne on heti paljon haastavampi. Näissä tilanteissa joskus testaan pillin voimaa. Ja kyllä. Iralle pilli on tärkeämpi juttu. Leikki Ripen kanssa jää kesken, kun pilli soi. Isoja asioita!
Ira on rapiat 1 ½ vuotta, ja jo nyt sen luoksetulo on, kohtuullisen varma. Lisää harjoituksia, lisää massaa, ja hyvä tulee!
Luoksetulo pillille voi pelastaa paljon. Pillin ääni on terävä ja kantaa hälyn ja metelinkin läpi. Pilli on kätevä kuljettaa mukana. Se ei paina paljon. Pillille tulo kannattaa tehdä erityisen kannattavaksi. Ja se toimii! ☺
No Waude...taidanpa kaivaa minäkin sen pillin jostain laatikon uumenista ja aloittaa pillin ääneen ehdollistamisen. Itse kun en osaa edes viheltää. Tehoaa varmasti paremmin kuin huudot jos on muutakin hälyä. Se on sitten kauniin kaulanauhan metsästys edessä :D
VastaaPoistaAaa kun osaisikin vislata niin, että vierellä kulkevan korvat menisivät lukkoon! Vaan ei, en osaa minäkään. Siksi pilli!
VastaaPoistaPillissä on sekin etu, että sillä ei ole äänensävyä. Se on aina se sama, sattuu sitten itsestä tuntumaan ihan miltä tahansa. :)
Ja kiitos! ☺ On se aina mukava huomata, että tehty työ alkaa tuottamaan tulosta!