Ravitsemukseen liittyen

Sopiva kuntoluokka

Meillä haaveillaan paluusta raakaruokintaan, 50/50 mallista, tai jopa ihan kotiruokaruokinnasta, josta syystä olen hankkinut asiantuntijatietoa tähän haaveiden tueksi. Ravitsemukseen ja ruokintaan liittyvät luennot ovat tuoneet paljon tietoa koiran ravitsemustarpeista, ja lajityypillisistä, ruokailuun liittyvistä tärkeistä käyttäytymistarpeista. Todella mielenkiintoisia aiheita! 

Esimerkkeinä pitkäkestoiset ruokavirikkeet ja ruoan etsintä. Ruokarauhan merkitys on korostuneen tärkeä. Ruokarauha mahdollistaa koiralle stressittömän ruokailun. Etenkin laumassa, kannattaa tarjota jokaiselle koiralle oma rauhallinen tila ruokailuun, sen sijaan, että asettaisi koirat ruokailemaan kylkikyljessä. Ruokarauhan vaaliminen on yksi tehokkaimmista keinoista laumarauhan ylläpitämiseen ja edistämiseen.  

Ylipainosta aiheutuu merkittävää haittaa, ylipainon tiedetään mm. lyhentävän eliniänennustetta, jopa useilla vuosilla, josta syystä sopivan kuntoluokan tunnistaminen olisi tärkeää. Alipainosta aiheutuu myös hyvinvointihaittaa. Jatkuva nälässä pitäminen aiheuttaa ravitsemuspuutoksia, usein myös ei toivottua käytöstä, kuten ruoan varastelua, roskisten kaivelua ja ruoantähteiden syöntiä ulkona, mikä etenkin kaupunkioloissa on todella vaarallinen harrastus. 

Koirilla saattaa esiintyä luontaista painonvaihtelua, esimerkiksi vuodenaikojen mukaan. Kesäpaino voi poiketa hieman talvipainosta edukseen. Sterilointi ja kastrointi, tuovat usein haasteita painonhallintaan.  Erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat, ja näistä aiheutuva kipu. Mikäli ylipainoa on kertynyt, painoa kannattaa pudottaa. 

Ylipaino ja painonpudotus 

Ruokapussin kylkeen painettu annosohje ruoan määrästä, on viitteellinen. Ohjetta seuraten on mahdollista, että koira pysyy sopivassa kuntoluokassa, mutta samalla ruokamäärällä osa koirista voi nähdä nälkää, ja osa koirista voi lihoa. 

Sopivassa kuntoluokassa 4-5, koiran kylkiluiden kuuluu tuntua, mutta ei näkyä. Silmämääräisesti, tai jopa käsikopelolla arvioiden voi olla vaikea tietää, paljonko on paljon. 

Koira kannattaa punnita säännöllisesti, ja kirjata paino ylös, jotta kuntoluokkaa ja painonkehitystä on mahdollista seurata. Onko oma koira sopivassa kuntoluokassa, neuvoa asiaan voi kysyä eläinlääkäriltä, tai esimerkiksi eläinfysioterapeutilta. 

Jos ylipainoa on kertynyt merkittävästi, useita kiloja, painonpudotukseen kannattaa kysyä apua eläinlääkäriltä ja/tai ravitsemusasiantuntijalta. 

Eikö olisi vain helpointa lisätä liikuntaa ja vähentää ruoka-annosta?

Pientä pelivaraa koiran ruoka-annoksessa on, mutta pidemmän päälle, ja etenkin, jos pudotettavaa on paljon, asiaa on pohdittava tarkemmin. 

Ravitsemuksellisesti, sopiva määrä koiralle välttämättömiä ravintoaineita, on laskettu täyttyvän ruokapussissa olevan ohjeen mukaisella annostuksella. Jos ruoka-annosta on tarpeen pudottaa, mahdollisesti jopa puoleen suositellusta annoksesta, myös koiran tarvitsemat, välttämättömät ravintoaineet, vähenevät samassa suhteessa. 

Voi olla järkevämpää vaihtaa ruoka matalaenergisempään, vähärasvaisempaan ravintoon, joka edistää painonpudotusta, ja samalla turvaa riittävän määrän tärkeitä ravintoaineita, valkuaista, hivenaineita ja kivennäisaineita, vitamiineja. Raakaruokinnassa kannattaa suosia vähärasvaisia lihoja ja kaloja. 

Ylimääräisistä makupaloista luopuminen, voi tuoda merkittävää etua. 

Miksi koiralle ylipäätään on tarpeen antaa ylimääräisiä herkkuja? 

Pentukoiran kanssa kannattaa ihan jo alun perin pohtia, kannattaako ylimääräisä herkkuja ihmisen lautaselta tarjota lainkaan, ainakaan säännöllisesti, jos ruoka, jota koira syö, täyttää koiran ravitsemukselliset tarpeet, ja ruokailuun liittyvät lajityypilliset käyttäytymistarpeet. 

Koiralle ruokailu on aina muutakin kuin vatsantäytettä. Kuppiruokailun sijaan kannattaa suosia erilaisia virikeruokailuja. 

Sopiva painonpudotustahti on n. 1-2% koiran painosta/viikko. Jos paino putoaa välistä tätä hitaammin, ei kannata huolestua, kunhan suunta on oikea. Maltillisessa painonpudotuksessa koiran elimistö ehtii sopeutua muutoksiin. 

Kylläisyydentunne on yksi koiran tärkeistä hyvinvointitekijöistä. Nälkä lisää häiriökäyttäytymistä, ärtyneisyyttä, reaktiivisuutta, ruoan varastelua, roskisten tyhjentelyä, ulosteiden syöntiä, riitoja laumassa. 

Lisää liikuntaa? 

Ylipaino rasittaa niveliä, ja lisää kuormitusta. Ylipainoa koiralle voi kertyä ylimääräisten herkkujen vuoksi, mutta myös erilaiset sairaudet, ja nivelkivut altistavat ylipainolle. Ylipaino kannattaa ottaa puheeksi eläinlääkärin kanssa, jotta terveydelliset syyt saadaan poissuljettua. 

Liikunnan laadun ja keston, tulee olla koiran kuntoluokan mukaista, jotta liikkuminen on koiralle turvallista. 

Koiran ruokahaluttomuus

Siinä missä ylipainon haitoista tiedotetaan laajasti, aliravitsemus ja aliravitsemuksen taustasyyt, voivat jäädä kokonaan huomiotta. Osa koiranomistajista on vain huojentuneita, syystä, että koira, jolle ruoka ei niin kovin hyvin maistu, pysyy hoikkana. 

Koiran ravitsemuksen ja hyvinvoinnin kannalta, ruokahaluttomuuden syyt kannattaa selvittää, sillä samalla tapaa, kuin ylipainon, myös alipainon ja syömättömyyden taustalla voivat vaikutta koiralle sopimaton ravinto, ja myös terveydelliset syyt. 

Ruokailu voi aiheuttaa koiralle kipua. 

Huono olo ja kipu voivat tulla viiveellä. Ruokailun jälkeen voi esiintyä ruokatorvea polttavaa närästystä. Koiran suolisto voi kouristella, josta voi aiheutua kipua. Osalla koirista ruoansulatuskanava on tulehtunut. Koira voi röyhtäillä, ei vain pelkästään ruokailun jälkeen, vaan tämän tästä. Koiran suolisto voi pitää kovaa ääntä. Jatkuvaa löysävatsaisuutta tai ripulia voi esiintyä. Ilmavaivat voivat kiusata koiraa, suolistokaasut voivat aiheuttaa kovaa kipua. Koira voi kärsiä myös ummetuksesta, ja ulostaminen voi tuottaa kipua. 

Jos ruokailu aiheuttaa, tai siitä seuraa kipua ja stressiä, osa koirista voi lopettaa syömisen. Koira syö vain sen verran, kuin on pakko. Ruoan sijaan koira voi syödä vierasesineitä, tai ulostetta, tai koira voi syödä maanisesti ruohoa. Voi esiintyä tyhjän mahan oksentelua. Ruokailu ja näläntunne voivat aiheuttaa jatkuvaa stressiä, joka puolestaan heikentää koiran immuunipuolustusta. 

Koira, jolle omistajan tarjoama ruoka ei maistu, leimataan todella herkästi nirsoksi. Tukea tilanteeseen haetaan mm. somesta, mutta ohjeet, joita jaetaan, eivät välttämättä perustu ravitsemusasiantuntemukseen. 
Pidemmän päälle aliravitsemustila voi johtaa ravintoainepuutoksiin. Mikäli syömättömyyden taustalla vaikuttaa jokin koiran hyvinvointia alentava, hoitoa vaativa vika tai sairaus, esim. hammasvauriot, sairaudet jäävät diagnosoimatta, jos asiaa ei asianmukaisesti tutkita. 

Osalle koirista löytyy sopiva ja hyvin maistuva ruoka, vasta useiden ruokakokeilujen jälkeen. Kärsivällisyyttä siis kysytään. Kun sopiva ruoka löytyy, koira syö usein hyvällä ruokahalulla. Onko tällöin kyse ollut alun perinkään nirsoudesta, vai voiko olla niin, että aiemmin tarjottu ruoka on jostain syystä ollut sopimatonta? 

Nirsous ei ole koiraeläimelle luontaista. Hyvä ruokahalu on. Eniten asiaan vaikuttaa maistuvuus, mutta myös sillä, miten ruoka on tarjolla, on merkitystä. Myös perimällä on tässä osuutensa. Heikolla ruokahalulla varustettua koiraa, ei tulisi käyttää jalostukseen. 
 
Mikäli koiralla esiintyy jatkuvaa ruokahaluttomuutta ja vatsanpuruja, kannattaa kääntyä sisätauteihin perehtyneen eläinlääkärin puoleen, ja pyytää tukea ravitsemukseen perehtyneeltä asiantuntijalta. 

Koirille vaarallisia aineita ovat mm. suklaa, erityisesti tummasuklaa, xylitoli, kofeiinituotteet, alkoholi, nikotiinivalmisteet, osa huonekasveista. Grillatessa, erityisesti maissintähkät voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita. 

Kakansyöjät 

Osalle koirista maistuvat omat, tai toisten koirien ulosteet. Jostain syystä, erityisesti jäiset ulosteet tuntuvat kelpaavan erityisen hyvin. Myös muiden eläinlajien, esimerkiksi rusakoiden papanat maistuvat koirille. Osalle koirista ihmisulosteet ovat aivan ohittamatton paikka.  

Ällöä ja puistattavaa, mutta koiraeläimen näkökulmasta katsoen, luonnollista. Osassa päin maailmaa, koirat toimivat tärkeänä osana kyläyhteisön jätehuoltoa. 

Jos kakansyönti on satunnaista tai valikoivaa, ja kyseessä on nuori koira, käytöstä voi pyrkiä sammuttamaan, usein tehottoman kieltämisen sijaan, vahvalla luopumisvihjeellä. Luopumisen tulee perustua palkitsemiseen. Palkinnon tulee olla niin maukas, että koira tavoittelee palkkiota. Koulutusvaiheessa palkkioiden laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. 

Luopumisen perusteet kannattaa opettaa kohteella, joka on koiralle vähemmän arvokas, jotta koiran on helppoa luopua. Palkkiosanan käyttö edistää koulutuksen etenemistä. 

Selvitä, onko koiran kuntoluokka sopiva? Osa koirista syö ulosteita nälkäänsä. ½ dl lisäys ruoka-annokseen, voi helpottaa asiaa. 

Aikainen lintu. Jos koira asioi ulkotarhassa, tai piha-alueella. Pidä ulkoilualue siistinä. Korjaa pökäleet heti pois. 

Jos koiran ulosteensyönti on täysin maanista, koira on selkeästi alipainoinen, ota asia puheeksi eläinlääkärin kanssa. Koirasta on syytä ottaa perusverikokeet ja tutkituttaa ulostenäyte. Tukea asiaan kannattaa hakea ravitsemusneuvojalta ja/tai käyttäytymisongelmiin perehtyneeseen kouluttajalta. 

Huomioithan, että rankaisuun pohjaavat menetelmät, lisäävät koiran stressiä ja voivat kärjistää ongelmia entisestään. 


Kuvan koirat liittyvät kaikkeen. 💗



© Pia Grönroos