Pelokkuus on voimakkaasti periytyvä, esiintyvästä vaihtelusta 30-60% selittyy perimän osuudella.
Huono emonhoiva lisää pelokkuutta
Ymmärretäänkö aina täysin, mitä hyvä emonhoiva on? Etenkin, jos narttu ei huolehdi jälkeläisistään ilman ihmisen apua? Huolimatta, että narttua autetaan esim. rauhoitellaan pysymään paikoillaan pentujen ollessa nisillä, koiran emonhoivataitoja voidaan pitää erinomaisina, ja nartulla voidaan teettää useita pentueita.
Hankikoira.fi Pennun ja vanhempien käyttäytymisen tarkkailu
Puutteellinen sosiaalistaminen lisää pelokkuutta
Pentujen sosiaalistaminen alkaa kasvattajan luona. Jalostusvalinnat tekee myös kasvattaja. Millä perustein? Miten vanhempien luonnetta on testattu?
Minkälaista näyttöä kasvattajalla on siitä, miten jalostukseen valitut koirat pärjäävät normaalissa arjessa? Kovien äänien suhteen? Autoilun? Yksinolon suhteen? Miten kasvattajan koirat suhtautuvat vieraisiin ihmisiin, lapsiin, uusiin paikkoihin? Vieraisiin koiriin?
Minkälainen sosiaalistamisohjelma kasvattajalla on? Pohjaako sosiaalistamisohjelma tutkimustietoon? Onko ohjelma pentujen hyvinvointia tukeva?
Minkälaisin kirjaillisin ohjein ja neuvoin, pennut saatellaan maailmalle?
Perustuvatko ohjeet, joita jaetaan, nykytietämykseen, tutkitusti tehokkaiksi tiedettyihin, koiran hyvinvointia tukeviin menetelmiin, vaiko esimerkiksi vanhentuneisiin johtajuusoppeihin, rankaisuun, pakottamiseen, ei toivottujen käytösten kitkemiseen?
Hankikoira.fi Mistä tunnistat hyvän kasvattajan?
Koirakoulu Pawsiteam Pentufaktat
Myöhäinen luovutusikä lisää pelokkuutta
Huomioitava asia esim. tuontikoirien osalta. Minkälaisista olosuhteista, miten hyvin sosiaalistettuja kennelistä toiseen muuttavat koirat ovat? Tutkimusten mukaan ihanteellisin luovutusikä on 8 viikkoa. Jos luovutusikä on tätä myöhempi, kasvattajalla tulee olla hyvät valmiudet ja resurssit pennun sosiaalistamiseksi.
Vähäisen liikunnan ja kaupunkiympäristön, tiedetään lisäävän pelokkuutta. Soveltuvatko kaikki rodut automaattisesti kaupunkiin?
Omistajan vaikutus, huonot kokemukset
Ensikertalaisuus on tunnettu riskitekijä
Omia resursseja ei aina kyetä arvioimaan objektiivisesti. Ensikertalainen on alttiimpi katteettomille markkinointilupauksille. Auktoriteettiasemasta esitettyjen ohjeiden kyseenalaistaminen ei myöskään ole ensikertalaisena helppoa.
Jos jokin käytösongelman ratkaisemiksi saatu ohje, pohjaa koiran ja omistajan välisen suhteen vahvistamisen sijaan rankaisuun, saatua ohjetta ei kannata noudattaa. Käytösongelmissa kannattaa kääntyä käytösongelmiin perehtyneen eläinlääkärin, ja eettisiin koulutusmenetelmiin sitoutuneen, eläinalan ammattilaisen puoleen. Apua kannattaa hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Pienikokoisilla koirilla esiintyy enemmän pelokkuutta, kuin suurilla.
Kipu ja sairaudet.
Kipu lisää ahdistuneisuutta ja pelkotiloja. Ahdistuneisuus lisää kipua. Tutkimusten mukaan, käytösongelmaisista lähtepotilaista, 30-80% koirista, on havaittu jokin hoitoa vaativa kiputila.
Nostan tähän esimerkkinä kasvuhäiriön, jonka tiedetään altistavan mm. nivelrikolle. Meillä on rotuja, jotka syntyvät tähän maailmaan normaalin luustorakenteen sijaan kasvuhäiriöisinä. Kipujen osuutta saatetaan vähätellä. Koirien kerrotaan pärjäävän luusto- ja nivelongelmien kanssa ihan mukavasti, ja esimerkiksi pentuontumista voidaan kuvata rodulle tyypillisenä, ohimenevänä, harmittomana kasvukipuiluna.
Kasvattaja voi kehottaa sairaan koiran omistajaa odottamaan ontumisen päättymistä, tai sitten omistaja koirineen ohjataan sellaisen eläinlääkärin vastaanotolle, josta kasvattaja jo ennalta tietää, ettei kyseinen eläinlääkäri tule tarjoamaan sairauden hoidon osalta, kuin pelkästään konservatiivisia hoitomuotoja, vaikka sairauden aste olisi miten vakava tahansa, ja leikkaushoidon kriteeristö täyttyisi.
Tutkimusten mukaan koiranomistajat tunnistavat heikosti koiralla esiintyviä kiputiloja, josta syystä kipukäytöksen tunnistamisen helpottamiseksi, koiranomistajille tulisi tarjota asiantuntija-apua.
Kipujen ja sairauksien yleisyyteen on mahdollista vaikuttaa vastuullisten rotuvalintojen kautta.
Kuinka hankin mahdollisimman terveen koiran?
Sterilisaatio/kastrointi
Suolistobakteerit
Suoliston mikrobisto vaikuttaa koiran mielialaan ja käyttäytymiseen. Epänormaali mikrobisto voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, mikä voi ilmetä arkuutena.
Tutkimustyön alla oleva kiinnostava kohde, josta varmasti saamme lisää tietoa tulevaisuudessa.
Kiitos Agria, kiitos Suomen Kennelliitto.
Kiitos asiantuntijaluennoitsija,
FT, eläinten käyttäytymistieteen dosentti
Katriina Tiira
Luentoaiheesta lisää tietoa esim. kirjasta Koirien käyttäytyminen ja persoonallisuus, Katriina Tiira. Teos löytyy myös äänikirjana.
Koiran perustarpeet ja hyvinvointi KLIK.
© Pia Grönroos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti