Kirpakkaa pakkasta

Saatiin kunnon talvi.
Puetaan päälle lämpimästi. Manttelit ja toppikset, tossut tarvittaessa. Tai sitten ei.

Irpukka

No meillähän on kyllä villapaidat koirille, juuri viime talvena teetin, kun oli sama juttu. Rippe ja Peppi pudottavat turkkinsa juuri tähän kevättalven pakkasille. Ovat ihan nakuna ja nostelevat tassuja. Mutta ei. Koirat eivät kertaseen pidä asusteista. Näiden olkapäillä tuntuu villasen myötä lepäävään koko maailman paino. Koirien katseet harhailevat eteisessä, päästäänkö matkaan ilman ryijyjä.

No puetaan villaset vain ihan tulipalopakkasille ja silloinkin ulkona vain piipahdetaan. Ira on pärjännyt elämänsä tähän asti ilman ulkovaatteita, nakunakin. Toppatakki on sillekin varuiksi hankittu. Automatkoille koirilla on iso ja paksu lampaantalja takapenkillä tuomassa lämpöä. Lämpötila parkkeeratussa autossa putoaa nopeasti pakkasen puolelle. Tämä kannattaa nyt erityisesti huomioida.

Vanhan tai nivelvaivaisen, perussairaan koiran kohdalla pukeutuminen ei välttämättä voi olla kokonaan miltämustistatuntuukysymys. Tiineenä tai synnyttäneenä, lisälämmölle on tarvetta. Toki, kannattaa panostaa siihen, että asut ovat oikean kokoisia ja mahdollisimman mukavat päällä. Maukkaat palkkiot ja rauhallinen totuttelu aiheeseen voivat auttaa. Osa koirista pukeutuu ihan miellellään. Osa todella pitää lämmöstä.

Eläinfysioterapeutin vinkit turvalliseen talviulkoiluun tästä.

Oma pukeutuminen on sekin haastavaa. Koiran kanssa reippaasti ulkoillessa tulee äkkiä lämmin. Kerrospukeutuminen ja tuulenpitävä ohut, hupullinen tikkitakki on ollut kätevä. Metsässä riistajäljellä koiraa seuratessa huppu on verraton. Muuten sataa lunta niskaan. Untuvatakilla tulee herkästi kuuma. Kunnon viimassa ja pakkasessa karvalakki on ihan ehdoton.

Icebug Avila3

Tämän talven kaatumissaldoni on edelleen pyöreät nolla. Kunpa vain tilasto pysyisikin koko talven näin hyvänä. Minulla on kahdet IceBugin nastakengät, nilkkakenkämallinen Metro ja vähän reilummalla varrella ja lumilukoilla varustetut Avila3. Aviloihin olen vaihtanut Partioaitasta hankitut Superfeet merinovillapohjalliset. Jalat pysyvät todellakin lämpiminä. Metroissa on kevyemmille kengille tarkoitetut Superfeet pohjalliset. Kävelymukavuus kengässä paranee pohjallisen myötä ihan merkittävästi. Sipaisu irtopuuteria poskiin suojaa ihoa pakkaselta ja tuulelta pakkasrasvaa tehokkaammin.

Me saatiin ystäviltä hyvä vinkki Savotta kädenlämmittimistä. Kiitos tästä vinkistä!

Pilkkimiehille varmaan tuttu juttu. Ihan hirmu ihmeellinen kemiallinen reaktio, josta en vielä tiedä miten se tapahtuu. Mutta toimii. Lämmitin aktivoidaan kiehuvassa vedessä 6-8 min keittämällä. Käyttöönotto tapahtuu napsauttamalla lätyn sisällä olevaa pientä metallilevyä – joka puolestaan muuttaa sisällön raemaiseksi ja lämpimäksi. Käänteinen kylmäpakkaus siis. Lämpöä riittää pitkään.

Taskunpohjalle, kameralaukkuun, nivelrikkoisen koiran toppaliivin taskuun. Lämmitin aktivoidaan uudelleen keittämällä, jolloin sisältö muuttuu takaisin nestemäiseen muotoon. Kyseessä ei ole kertakäyttötuote, tuotteen voi aktivoida kymmeniä ja kymmeniä kertoja!

Koirien tassut ovat taas lujilla. Ei vain pakkasen vuoksi. Terävä sepeli puree kuivaan anturaan. Sepelistä huolimatta liukkaus vaivaa koirien kulkua. Topilasta liikutetaan tästä syystä pääasiallisesti vain metsäpoluilla. Kovin rennosti ei Ira ole, kun pitää vähän riistakoiran virkaa hoitaa siinä sivussa. Mutta mieli tuntuu metsäjäljellä lepäävän.

Hyvät riennot koirille mahdollistaa pitkä liina. Liina on ollut aivan verraton apu nyt, kun riistaa tuntuu olevan paljon ja montaa sorttia. Rippe paimentaisi mielellään rusakkojen, kettujen, myyrien ja kärppien lisäksi jäällä hiihtäjiä, liina on hyvä varmistin. Pitkässä liinassa koiralla on mahdollisuus kulkea rennosti ja ottaa vähän spurtteja. Ihan loisto kapine.

En suosita ihan ensimmäiseksi liinaksi hankkimaan yli 20m liinaa. Me on liinaan ja sen käyttöön tutustuttu verijälkikurssilla. Liinan käytössä on omat niksinsä. On edetty 5m liinasta 15m liinaan ja siitä edelleen 25m liinaan.

Liinassa on hyvä harjoitella luoksetuloja ja kontaktia. Kaupunkipuistossa liina antaa koiralle mukavasti liikkumatilaa. Kävelyteillä liina on hyvä keriä turvallisiin mittoihin. Liina on hyvä yhdistää valjaisiin, jotta mahdollinen veto ei kohdistu herkälle kaulan alueelle. Mahdolliset äkkipysähdykset pysäyttää valjaissa koiran rintakehä niskan sijaan.

lovepaws

Tassut, pakkanen, kuivat anturat ja liukkaus ovat joka kevättalven ongelmia. Bepanthenia laitoin koirielle anturoihin yöksi. Bepanthenin sisältämä lanoliini hoitaa anturoita tehokkaasti. Tuoksu houkuttaa koiria. Ovat sitä mieltä, että voisivat nauttia voidetta sisäisesti. Tummeli käy tähän tarkoitukseen myös hyvin. Tassut voitelen viimeiseksi illasta, jotta rasva saa vaikuttaa yön yli. Love Paws tassuvaha on myös käytössä.

Pakkasten myötä erilaiset sisäpelit ja aktivoinnit, erilaiset kohdetyöt ja virikeruokailut ovat taas kovasti mukavia puuhia koirille. Palkkionameiksi leivottiin maksanameja. Hirmu helppo ja maistuva ohje. Parasta näissä on, että nämä eivät murene eivätkä sotke. Ei lisättyä sokeria eikä lisäaineita.

Ohjeesta tulee pellillinen. Pikkuapulaiset toki kovasti työssä mukana, kuten arvata saattaa. Maksan voi hyvin korvata lihalla, lisää tällöin lihan sekaan vähän vettä ja surauta sähkövatkaimella massaa muutaman minuutin ajan, saat lihasäikeisiin sopivasti sitkoa ja valmis lihapohja ei murene leikatessa. Jauhettu maksa ei vatkaamista kaipaa.

n. 500g tuoretta tai pakastettua jauhettua naudan maksaa
1 dl vehnä-, tai perunajauhoja
2 kananmunaa
Paistetaan uunissa 200°C noin vartti.

Assarille kiitokset! 💚

Kuvat © Pia Grönroos   

Hauisjänteen tulehdus

Iran olkanivel

Ensimmäisen kerran Iran etuosan ongelmien kanssa painittiin muutama vuosi takaperin 30.12.16. Tällöin vierailimme koko lauman kanssa koirapuistossa. Puisto oli ensisilmäyksellä hyvässä kunnossa, mutta lopulta paljastui, että takaosa oli vaarallisen jäinen. Raisua menoa seurasi eläinlääkärireissu, sillä seuraavana aamuna Ira ontui selkeästi oikeaa eturaajaansa.

Koira oli kipeä, emme jääneet tätä kotiin enempää ihmettelemään vaan varasin Iralle ajan ortopedi Hanna-Leena Terhosen* vastaanotolle Evidensia Tammelaan. Iralle tehtiin ontumatutkimus ja koiran eturaajat kuvattiin. Kuvat olivat puhtaat, mutta koira oli ihan reilusti kipeä. Koiraa hoidettiin levolla ja tulehduskipulääkkeellä. Kävimme fysioterapeutilla ja Ira sai laserhoitoa. Koira kuntoutui nopeasti. 

Näin jälkikäteen on vaikea hahmottaa täsmällistä ajankohtaa, missä kohdin vaiva uusiutui. Tiedossamme ei ollut sekään, olisiko nyt kyseessä vastaavanlainen vamma kuin edellisellä kerralla, vai täysin uusi vaiva. 

Raisumman liikunnan jäljiltä koiran liikkeellelähtö vaikutti kankealta. Koira kulki neljällä raajalla, mutta pyrki keventämään etuosan askellusta. Ulkona koiran liikkeessä oli mahdoton nähdä mitään eroa koiran normaaliin kulkuun. Aiemmasta poiketen, vaikutti siltä, että vaiva sijaitsi nyt vasemmalla.

Päätimme käydä ontumatutkimuksissa Eläinystäväsi Lääkäri-klinikalla. 

Ortopedin ontumatutkimus

Tutkimuksessa Iralla todettiin vakava lihasten ylirasitustila sekä selkeää arkuutta vasemman olkanivelen taivutuksessa sekä hauisjänteen kiinnityskohdassa. Etuosan lihakset olivat kauttaaltaan täysin juntturassa. Lihassurkastumaa tai puolieroa ei ollut. Tämä taitaa kertoa jotain työkoirille tyypillisestä kipukynnyksestä. Liike jatkuu kivusta huolimatta.

Ira sai pitkän tulehduskipulääke- ja relaksanttikuurin sekä lähetteen fysioterapiaan. Ylirasitustilaa hoidettiin levolla, fysioterapialla, laserhoidolla ja hieronnalla. Ira itse oli sitä mieltä, että hoito-ohje oli levon osalta täysin ylimitoitettu. Koira oppi nopeasti käyttämään hyväkseen kaikki tilanteet, jolloin se ei ollut valvovan silmän alla. Ira on todella raisu. Se on koko lauman raisuin leikkijä, meidän Duudson.

Lääkitys antoi Iralle siivet. Asuntomme oli kuin hurrikaanin jäljiltä, kun koirat viettivät hetkenkään keskenään. Nämä menosiivet katkaisi onneksemme Back on Track verkkoloimi. Ira ei oikein loimea arvosta, mutta meidät se pelasti. BT loimen kanssa Ira rauhoittuu aloilleen. 

Pentuaika

Ira on ollut pennusta asti hankala pideltävä. Niin turvalliseksi emme edes kotiympäristöä saaneet, ettei koira olisi keksinyt, miten kiivetä mahdottomalta tuntuviin paikkoihin. Paikoiltaan siirtyneet tavarat kertoivat pennun vierailleen tasoilla, joihin sen ei kaiken järjen mukaan olisi pitänyt päästä.

Iraa eivät pidätelleet pentuaitaukset eivät koiraportit. Iran sallittiin painia Ripen kanssa mielin määrin. Pennusta asti Ira kulki mukanamme kaikkialla. Big mistake. Olisi pitänyt ymmärtää antaa pienen kasvaa kasvunsa suojatummin.

Iralla ei esiintynyt pentuontumisia, se oli terve ja touhukas pentu. Ira tutkittiin kaksi vuotiaana kattavin virallisin terveystutkimuksin. Ymmärrettiin jo tuolloin, kiitos kuvaavan ortopedin asiantuntemuksen, otattaa muiden röntgentutkimusten lisäksi Iran kyynäristä INC kuvat. Kuvat olivat siistit ja tulokset normaalit. Olimme enemmän kuin huojentuneita. Saimme hyödyllisiä vinkkejä tulevaisuuden kannalta.

Ortopedi ei C-lonkkaiselle koiralle agilityharrastusta suositellut. Me noudatimme tätä suositusta, vaikka koiran taipumukset ja into lajiin olivat selvillä. Tai siis minä noudatin. Ira kiersi suositukset tyylilleen uskollisena.

Hauislihaksen revähdykset, hauisjänteen ongelmat, jännetupen tulehdukset, olkanivelen ongelmat ylipäätään ovat melko yleisiä koirien ongelmia. Erityisessä riskissä ovat metsästyskoirat, urheilukoirat, ja raisuja leikkejä harrastavat kotikoirat.

Ortopedin mukaan olkanivelvaivat ovat erityisesti tyypillisiä matalaraajaisille roduille. Olkanivelet ovat lonkkanivelten tavoin laakeat ja löysät. Kondrodystrofinen rotutyyppi altistaa ongelmille.

Ira ajaa iloisesti laulaen jänistä, ajon kohteeksi käy myös kauris tai kettu. Urheilukoira Ira on ollut sydämeltään aina. Milloin on mahdollista hypätä vauhditta korkealle, kiivetä, kiertää, trapetsitaiteilla tai pujotella sukkelaan, Ira tekee sen. Ira on aina rakastanut hyppelyä rantakivillä, viis siitä, että ne ovat liukkaita. Peppiä se ajaa takaa mielellään. Raisu paini Ripen kanssa on ihan lempipuuhia.

Kaikki riskitekijät siis täsmäävät, rotua myöten.

Tutkimustuloksia

Ontumatutkimuksessa todettiin arkuutta hauiksen seudussa enemmän vasemmalla, mutta myös oikealla. Ira rauhoitettiin ja koiran olkanivelet ja kyynärät röntgenkuvattiin. Kontrollikuvissa olka- ja kyynärnivelet olivat normaalit, siistit ja puhtaat. Nivelrikkoon viittaavia muutoksia kuvissa ei näy. Tämä on hyvä uutinen.

Iralle pistettiin molemmin puolin olkaniveleen/hauisjänteen kiinnityskohtaan kortisonipistokset, joiden toivotaan helpottavan tulehdusta. Tähän päälle tuli vielä viikon tulehduskipulääkekuuri.

Liikunta aloitetaan alkuun kevyesti ja rajoitetusti max 30min. kertaansa. Rakennetaan kuntoa ja kestoa maltilla ja toivotaan, että Ira saa jatkossakin touhuta koiramaisten harrastustensa parissa.

Toipilas kotimetsässä

Iraa hoiti Eläinystäväsi lääkäri klinikalla ortopedi Juha Kallio. Juhan suorittamien toimenpiteiden jälkeen Ira jatkoi samoilla unilla hammastarkastukseen ja hammaskivenpoistoon. Koiran puhdas suu on kyllä pussauksen kohteena olevalle iloinen asia.

Kiitokset Eläinystäväsi lääkäri eläinklinikalle Iran hyvästä hoidosta.

Ortopedi

Ortopedi Juha Kallio tunnetaan luustospesialistina. Hänet tunnetaan myös työstään rotukoirien terveyden edistäjänä ja kattavien terveystutkimusten puolestapuhujana. Juha Kallio on toiminut aiemmin Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan alaisen luusto- ja nivelsairauksien työryhmän puheenjohtajana. Rauhoitusaineen vaikutusta odotellessa, sain mahdollisuuden kiittää Juhaa tästä arvokkaasta työstä, jota hän tekee. 

Sivuttiin toki oman rodun terveysasioita myös. Juha Kallio tuntee corgirodut hyvin, hän oli vuonna 2016 Suomen Welsh Corgi Seuran kasvattajapäivillä asiantuntijaluennoitsijana corgien luusto- ja nivelterveydestä. Pirkanmaan corgisteille tuttu ortopedi, monet joukkotarkastukset tehneenä.

Juha Kallio nosti keskustelussa esiin corgien etupään ongelmat. Osteotomialeikkauksia tehdään hänen mukaansa tällä hetkellä paljon.

Kondrodystrofisilla roduilla taipumus kyynärluun kasvulinjan liian aikaiseen sulkeutumiseen on perinnöllinen ja sairautta voidaan vastustaa jalostusvalinnoilla. Kallio kehotti kiinnittämään tähän asiaan erityistä huomiota.

Jalostusvalintojen tueksi kannattaa hyödyntää kondrodystrofisille roduille kehitettyä INC-kuvausmenetelmää, joka sopii rodulle käytössä olevaa ED kuvausta paremmin. Tietoa kuvausmenetelmästä löydät tästä.

Jotta koira voi elää mahdollisimman liikunnallista elämää, terveenä, se tarvitsee toimivan ja terveen rakenteen. Kattavat terveystutkimukset ja näiden pohjalta tehtävät jalostusvalinnat ovatkin Kallion mukaan paras keino pyrkiä kohti terveempää rakennetta.

Mietteitäni tästä

Mietin, että corgi tarvitsisi vähän lisää jalkoja. Älkää ymmärtäkö väärin. Pitkäsääriset parhaat ystävämme eivät nekään ole säästyneet kyynärnivelen kasvuhäiriöiltä tai olkanivelen- tahi hauisongelmilta. Eivät toki.

Mutta niin kauan kun haluamme uskotella itsellemme, että koiralle on hyötyä matalista, hieman kaartuneista tai hieman kiertyneistä tai hieman ulospäin vääntyneistä raajoista, voimmeko edistyä asiassa? Myytti nopeita käännöksiä ja äkkijarrutuksia suosivasta rakenteesta elää valitettavasti edelleen, vaikka tämä ei pidä lainkaan paikkaansa.


*Ortopedi Hanna-Leena Terhonen on avannut oman vastaanoton Ortopet Akaaseen. 




Kuvat © Pia Grönroos

Uusivuosi, rakettipelko ja Sileo®

Rippe, jännittikö sua yhtään?
-ei mua jännittänyt
-mua jännitti
-ei se haittaa.

Pelästyminen jättää jäljet

Ira on ikänsä kuullut kovia ääniä ja sietänyt niitä hyvin, mutta valitettavasti Ira on päässyt myös säikähtämään erittäin kovia ääniä. Ihan kaikkeen ei voi varautua. Päiväunipaikkana lasitettu parveke on mukava, paitsi silloin, kun kesken unien, ilmavoimien hävittäjä rikkoo äänivallin, tai kun ukonilmalla salama lyö viereiseen puuhun ja parveke lasituksineen toimii vahvistimen tavoin.

Äänipelot yleistyvät harmillisen tehokkaasti. Aiemmat uudet vuodet ovat sujuneet rauhallisesti. Keskustasta kantautuvat, jyhkeät, mutta lyhytkestoiset ilotulitukset eivät ole koirien arkea saaneet raiteiltaan. Aseen ääntä metsällä Ira ei ole kavahtanut koskaan. Lääke äänipelkoon hankittiin vuoden vaihteeksi, kaiken varalta. 

Ilotulitteita räjäyteltiin toki jo ennen varsinaista h-hetkeä. Satunnainen pauke ei tunnu koiraa häiritsevän.

Olin jo etukäteen päättänyt, että mikäli Ira pelkää, koiraa lääkitään matalalla kynnyksellä. Asuntomme sijainti oli ajankohtaan nähden haaste, sillä aivan meitä liki, talomme edessä, sijaitsee iso kenttä ja tämä vetää rakettiväkeä puoleensa. Jälkikäteen ajatellen koti oli todella huono vaihtoehto uuden vuoden vastaanotolle. Tässä kohdin petrataan ensi vuonna.

Varsinaisen räiskeen alkaessa alkoivat myös Iran ongelmat

Iran pelko oli hiljaista. Koira tuli ihan liki, oli varuillaan, läähätti ja tärisi hieman. Päätin lääkitä Iraa heti näihin ensimmäisiin oireisiin. Ira sai annoksen Sileo-lääkettä ja lääkkeen vaikutus alkoi todella nopeasti. Koira rauhoittui hetkessä. Illan kuluessa Ira kykeni syömään, juomaan, nukkumaan ja näkemään unia. Ulko-oven eteen laitoin vuodesuojan pissahädän varalle. Lääkitys tai pelko eivät vaikuttaneet Iran vatsan toimintaan. Koira ei tehnyt yhtään löysää ulostetta tai hätäpissaa.

Yhden jälkeen yöstä teimme lähimetsään pienen pissareissun koko porukalla. Ira sai itse päättää, lähteekö se mukaan. Koira päätti lähteä. Laitoin Iralle pannan lisäksi valjaat, tuplavarmistuksen. Kiepautin vielä taluttimet tiukasti ranteen ympärille. Mikäli Ira olisi halunnut palata ulko-ovelta kotiin, olisimme toimineet koiran toiveiden mukaisesti.

Reissu sujui hyvin. Kauempaa kuuluvista rakettiäänistä huolimatta Ira sai asiansa hoidetuksi. Ripelle ja Pepille yöpissareissu oli vain mukava lisä arkirutiiniin.

Ira pärjäsi yhdellä lääkeannoksella koko yön. Lääkettä olisi voinut tarvittaessa antaa lisää, aina 2h välein, maksimissaan viisi annosta. Ira olisi hyötynyt, jos olisin ymmärtänyt ennakoida ja lääkitä koiraa jo ennen varsinaisen rakettimetelin alkamista. Tämä pitää huomioida seuraavina vuosina. Loppuyö oli todella rauhallinen. Aamusta Ira oli oma iloinen ja touhukas itsensä.

Seuraavana päivänä raketteja paukuteltiin satunnaisesti edelleen. Koira kuuli äänet, mutta varsinaista pelkoa koiran käytöksessä ei näkynyt. Irpukka on tosi sisukas. Koiran stressinsietokyky on hyvä, hermorakenne ei ole heikoimmasta päästä. Yhteistyö ja positivinen vahvistaminen, olemme vahvistaneet näitä koko koiran elämän ajan, tukitaidoista on nyt tässä kohdin paljon hyötyä.

Miten nopeasti koira palautuu kokemastaan on yksilöllistä. Ira palautui todella nopeasti. Lääkkeen ansiosta Iran uusi vuosi oli huomattavasti siedettävämpi kuin ilman lääkitystä.

Alttius pelolle on nyt olemassa ja se on pyrittävä ottamaan huomioon koiran arjessa. Paluuta entiseen ei ole. Tämä on syy siihen, miksi rohkeaakin tulee suojata. Yhtään turhaa, tiedostettua riskiä, ei koiran kanssa kannata ottaa.

Monelle rakettikammoiselle kyse ei ole vain äänistä. Ongelmia tuottavat kirkkaat välkkyvät valot sekä ruudin haju. Pelkäävä koira voi ennakoida, olla levoton jo aamusta alkaen. Ikä voi korjata asiaa, tai pahentaa pelkoja. Mikäli vaikeuksia on, kannattaa koiran oloa pyrkiä helpottamaan. Tapoja ja keinoja on useita.

Vinkkejä pelkojen helpottamiseksi KLIK tästä.

Sileo-lääkettä oli helppo käyttää ja annostella, heti sen jälkeen, kun sain pakkauksen avatuksi. Alla olevasta videosta poiketen, pakkaus sisältää useita varsin hankalia sinettejä. Tutustu pakkaukseen ennalta. Annos määräytyy koiran painon mukaan. Ira on saanut aiemmin tulehduskipulääkettä ja koira on tottunut myös siihen, että sen hampaita pestään, joten lääkkeen anto oli helppoa. Lääke annostellaan limakalvolle. Omat kädet pitää suojata.

Video aiheesta:

Rauhoittavia, koiran oloa helpottavia lääkkeitä on useita. Eläinten, kuten ihmistenkin kohdalla, pitää huomioida, että lääkkeen vaikutus ja mahdolliset sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä. Iralle Sileo sopi hyvin.

Sileo on reseptivalmiste. Mikäli koirasi pelkää kovia ääniä, juttele asiasta eläinlääkärisi kanssa.
KLIK Sileo valmisteyhteenveto

Asiantuntija-artikkeli aiheesta koiran äänipelon hoito: KLIK tästä.

Mielenkiintoinen artikkeli professori Hannes Lohen tutkimusryhmän tuloksista peloista ja ääniarkuuksista, tästä.

KLIK Aiempi kirjoitus aiheesta uusivuosi ja pelot



Kuvat © Pia Grönroos