Terveystietopankki
Ennaltaehkäiseviä toimia ovat esimerkiksi kaikille harrastajille ja rodusta kiinnostuneille avoimet terveystietopankit, joihin lemmikinomistajat ja kasvattajat tallettavat koiristansa sellaisia terveystietoja, joita ei saa merkityiksi Kennelliiton ylläpitämään KoiraNet jalostustietojärjestelmään.
Terveystietopankin tarkoitus on auttaa kasvattajia ja harrastajia löytämään tietoa eri sairauksista sekä sairastuneista koirista. Pankki toimii kasvattajien apuna jalostusvalintoja ajatellen. Rodusta kiinnostuneelle kaikille avoin terveystietopankki tarjoaa tärkeää tietoa rodussa yleisesti esiintyvistä terveysongelmista.
Koiran sairaus ei koskaan kosketa ainoastaan koiran omistajaa ja koiraa itseään, vaan myös koiran lähisukua, sisaruksia ja kasvattajan kasvatustyötä jatkossa. Kaikille avoin järjestelmä on vastuullisen kasvatustyön perusta. Pankki hyödyttää kaikkia, kasvattajista rodusta kiinnostuneihin.
Kattavat, pakollisia terveystutkimuksia laajemmat terveystutkimukset
Osassa rotuja osa kasvattajista on sopinut keskenään noudattavansa kasvatustyössään tavanomaista laajempia terveystutkimuksia. Sopimuskasvattajien koirat on tutkittu tarkemmalla seulalla, kuin mitä mahdollinen PEVISA eli rotukohtainen perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma, tai yleiset rekisteröintiehdot edellyttävät.
Pakolliset, minimivaatimukset täyttävät terveystutkimukset edistävät harvoin riittävästi rodun terveyttä. Minimiohjeistus ei kerrytä tarpeeksi kattavaa terveystietoa rodun tilanteesta.
Osassa rotuja jalostukseen käytettävien koirien alaikäraja on nostettu kahteen ikävuoteen. Lisäksi on sovittu tavanomaista laajemmista terveystutkimuksista ja rajoituksista jalostukseen käytettävien koirien terveystulosten osalta.
Kennelliiton yleinen jalostustrategia sisältää jalostuskoiran astutusikää koskevan ohjeistuksen:
"Jalostukseen käytettävän koiran suositellaan olevan iältään vähintään kaksi vuotias, mielellään tätä vanhempi, jotta sen ja lähisukulaisten ominaisuuksista saadaan mahdollisimman varmaa tietoa jalostusta varten. "
Yleisesti tiedetään jo miten maailmalla vielä osin käytössä oleva tapa, käyttää jalostukseen tutkimattomia koiria, ei riitä turvaamaan koirien tai rodun terveyttä ja elinvoimaisuutta. Sukusiitos on asia, johon kaikkialla ei myöskään kiinnitetä huomioita. Tuontikoirien osalta tietoja voi olla niukasti.
Kattavilla terveystutkimuksilla, geenitesteillä ja yleisillä, rekisteröintiehtoa tiukemmilla rajoituksilla pyritään tehokkaasti parantamaan rodun terveydentilaa ja lisäksi turvaamaan koiran oikeus terveyteen ja hyvinvointiin.
Rodun, kasvattajan ja pennunostajan etu on, että kasvattajat ja lemmikinomistajat yhdessä ponnistelevat parantaakseen rodun terveydentilaa.
Yksi tapa tukea rodun hyväksi tehtäviä terveystutkimuksia on yhdistysten suora taloudellinen tutkimustuki jäsenille/ tutkijoille.Taloudellinen tuki, milloin sitä näin tärkeän asian puolesta on mahdollista jakaa, maksaa itsensä takaisin.
Rotutyypillisistä ongelmista, ongelmien ennaltaehkäisystä ja hoitomenetelmistä, on pyrittävä tarjoamaan riittävästi tietoa. Rakentavaa, avointa keskustelua tulisi kyetä käymään etenkin rodussa esiintyvien vakavien terveysongelmien osalta.
Jalostuksellinen edistyminen on mahdollista, mikäli tuloksissa on riittävästi vaihtelua
Nuoret koirat oireilevat harvoin. Rotutyypillisten terveysongelmien osalta tutkimaton koira on riski, vakavia vikoja voi jäädä kokonaan huomioimatta.
Geenitesteillä voidaan joidenkin sairauksien osalta saada täsmävastaus kysymykseen, onko koira mahdollisesti sairas tai sairauden kantaja. Aina ei ole tarpeen sulkea kantajia jalostuksen ulkopuolelle. Mikäli sairaus periytyy vain yhden geeniparin välityksellä usein sairauden vastustamiseksi riittää, että kantajille valitaan terve jalostuskumppani.
Geenitesteihin ja testituloksiin tulee suhtautua varauksella. Se, että johonkin sairauteen on olemassa geenitesti, ei automaattisesti tarkoita sitä, että testi olisi luotettava tai että se soveltuisi jokaiselle rodulle.
Pohjoismaisen Kennelunionin tieteellisen toimikunnan ohjeistus geenitesteistä
Jalostukseen käytettävän koiran tulee rakenteeltaan soveltua siihen käyttötarkoitukseen, mihin rotu on jalostettu. Terveyttä ei saada selville vain katsomalla koiraa. Jalostusvalintojen tueksi tarvitaan tutkittua tietoa.
Viralliset röntgentutkimukset ovat tällä hetkellä yksi tärkeimmistä jalostuksen työvälineistä perinnöllisten luustovikojen ja sairauksien vastustamiseksi. Kennelliiton asiantuntijalääkärin, röntgentutkimukseen perustuvan virallisen lausunnon koira voi saada tällä hetkellä lonkista, kyynäristä ja selästä. Kattavat selkätuloksen saadakseen koiran tulee olla vähintään kaksi vuotias.
Viralliset tutkimustulokset mahdollistavat koko rodun terveydentilan arvioinnin, koirien ja ihmisten hyväksi tehtävän tieteellisen tutkimustyön. Etuja, joita ei voida saavuttaa ilman tutkimustuloksia.
Aamulehti: Koiratutkimus hyödyttää myös ihmistä
Welsh corgi cardigan
Welsh corgi cardigan kuuluu kondrodystrofisiin koirarotuihin.
Kondrodystrofia on perinnöllinen pitkien putkiluiden kasvu- ja luutumishäiriö. Kondrodystrofisilla roduilla on normaali aksiaalinen selkäranka, mutta muuhun kokoonsa nähden liioitellun matalat raajat. Kondrodystrofiset rodut ovat alttiimpia erilaisille tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Luustoterveyteen tulisi syystä kiinnittää erityistä huomiota, erityisesti jalostukseen käytettävien koirien osalta.
 |
| Welsh corgi cardigan, pakolliset PEVISA-tutkimukset: lonkat, kyynärät ja silmäpeilaus |
Alla sama tutkimuspaketti täydennettynä vapaaehtoisilla röntgentutkimuksilla, kattava selkälausunto, kyynärien INC kuvaus sekä polvitutkimus. Näiden tutkimusten lisäksi suositellaan DNA testausten hyödyntämistä. Kuvan koiralle on teetetty PRA, DM ja CDDY geenitestit.
 |
| Pevisa + vapaaehtoinen kattava selkälausunto, INC sekä polvitutkimus |
Perinnölliset sairaudet
Suomen Welsh Corgi Seura suosittaa jalostuskoirille kattavia terveystutkimuksia. Luustomuutokset ovat perinnöllisiä, periytymismekanismeja ei täysin tunneta. Sairauksien vastustaminen perustuu jalostusvalintoihin, jalostukseen käytettävien koirien ja näiden sukulaisten terveyteen. Ikä ja koiran oma ilmiasu ovat tärkeitä huomioitavia tekijöitä.
Harvinaisen, vakavan sairauden ollessa kyseessä, voi olla tarpeen karsia jalostuksesta sairastuneen koirat vanhemmat sekä sisarukset, jotta sairaus ei pääse yleistymään rodussa.
Luonneomainisuuksista arkuus on voimakkaasti periytyvä ominaisuus. Arkaa, aggressiivista tai pelokasta koiraa ei tulisi koskaan käyttää jalostukseen.
Mäyräkoirahalvaus
Kondrodystrofisilla roduilla kuten esim. mäyräkoirat ja corgit, välilevyjen varhainen rappeutuminen on perinnöllistä ja tämä voi johtaa välilevyjen kalkkeutumiseen. Muutokset voivat olla oireettomia, vähäoireisia tai näistä voi aiheutua vakavia sairauksia. Vakavin selän sairauksista on mäyräkoirahalvauksena tunnettu välilevytyrän aiheuttama halvaustila, josta toipuminen voi vaatia leikkaushoitoa ja/sekä pitkäjänteistä, usein kuukausia tai vuosia kestävää kuntoutusta.
Huono ennuste, korkeat hoitokustannukset, epävarma kuntoutuminen sekä sairauden korkea uusiutumisriski voivat päättää koiran elämän.
Ennakoivien oireiden, liikkumishaluttomuuden ja kipukohtausten tunnistaminen sekä nopea hoitoon hakeutuminen parantavat ennustetta.
Jalostuksessa tulisi suosia koiria, joilla on mahdollisimman vähän kalkkeumia selässään.
Sairaus on valitettavasti yleistynyt koskemaan koko rotua. Selkäsairauksista vapaita linjoja ei ole. Jalostuksellinen edistyminen sairauden suhteen, edes tutkimustuloksiin nojautuen, on täysin kysymysmerkillä. Meiltä valitettavasti puuttuu tutkimustieto tältä osin kokonaan. IDD tulokset noudattavat samaa linjaa lonkkatulosten kanssa. Täysin terveen selkätuloksen saaneita koiria on erittäin vähän.
Tämä ei tarkoita sitä, että jalostukseen kannattaisi käyttää selän osalta tutkimattomia koiria. Vikojen tuplaaminen tai arvaaminen, ei ole vastuullista kasvatustyötä. Tutkimaton ei tarkoita tervettä.
Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen toimikunta Niina Helenius:
Koiran välilevysairaus ja akupunktio
Selässä voi olla eriasteisia rakenteellisia vikoja ja ne voivat vaikuttaa koiran rakenteen toimivuuteen.
Lievät viat eivät aina ole oireettomia.
Eläinystäväsi lääkäri: Välimuotoisten nikamien problematiikka
Kennelliitto: Perinnölliset selkämuutokset
Kyynärnivelen kasvuhäiriö
Kyynärnivelen kasvuhäiriöt ovat koirien yleisimpiä sairauksia.
Nykyinen ED kuvausmenetelemä soveltuu kondrodystrofisille roduille heikosti, sillä se mittaa lähinnä nivelrikkomuutoksia. Kondrodystrofisille roduille on kehitetty rodulle paremmin soveltuva INC kuvausmenetelmä.
Kasvuhäiriöitä on useita erilaisia ja ne voivat ilmetä eriasteisina ontumisina, kankeutena ja liikkumishaluttomuutena. Ontuminen on aina merkki kivusta. Epäiltäessä kasvuhäiriötä kannattaa kääntyä ortopedin puoleen.
Lieviä oireita voidaan hoitaa levolla ja kipulääkkeillä.Vakava kasvuhäiriö vaatii usein leikkaushoitoa.
Jokainen koira on yksilö. On pyrittävä löytämään paras ratkaisu, juuri sen kyseisen sairastuneen koiran kannalta, parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi. Jotta tilanteeseen saa selkeyttä, voi olla tarpeen kääntyä kondrodystrofisen rakenteen tuntevan asiantuntijalääkärin eli ortopedin puoleen.
Mikäli hoitokäytäntö arveluttaa, kannattaa pyytää toinen, tai jopa kolmas mielipide asiasta. Hoitamaton kasvuhäiriö aiheuttaa usein nivelrikkoa.
Kyynärnivelen inkongruenssi INC
Corgikoiran omistajan on syytä olla selvillä kondrodystrofisen rakenteen erikoispiirteistä, perinnöllisistä vioista ja sairauksista, niiden vastustamisesta ja ennaltaehkäisystä. Kasvukauden turvaaminen, laadukas ravinto, sopivasti kuormittava liikunta ja positiiviset kokemukset ovat avainasemassa pennun kasvaessa.
Tärkein tekijä on perimä. Tästä syytä koiranpennun vanhempien, sisarusten ja isovanhempien terveystuloksilla on iso merkitys.
Tutkittu tieto auttaa tekemään koiran terveyttä edistäviä valintoja ravinnon, liikunnan ja harrastusten suhteen. Oikeilla valinnoilla voidaan mahdollisesti ennaltaehkäistä ongelmien syntyä, tai hidastaa muutosten etenemistä ongelmiksi asti.
Hyvä lihaskunto ja ylipainon välttäminen ovat merkittäviä tekijöitä koiran hyvinvoinnin kannalta läpi koko koiran elämän.
Welsh corgi cardigan rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma
Kenneliiton yleinen jalostusstrategia 2018-2022
Kuvat © Pia Grönroos
